Ulricehamnin kunta

Ulricehamnin kunta (ruots. Ulricehamns kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Ulricehamn.[3]

Ulricehamnin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Länsi-Götanmaa
Keskustaajama Ulricehamn
Kuntakoodi 1491
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 046,03 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 24 989
 – Väestötiheys 23,9 as./km²









Kunnan maapinta-ala on 1 046,03 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 24 989 henkeä (31.12.2021).[2]

Kunta on osa Sjuhäradin kulttuurimaantieteellistä aluetta.

Vuonna 2007 kunnassa oli 109,12 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 10,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Ulrichemanin kunta koostuu 31 entisestä kunnallisesta yksiköstä, joista yksi oli Ulricehamnin kaupunki ja 30 oli maalaiskuntia, jotka muodostettiin vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan. Maalaiskunnista Brunn ja Vist liitettiin jo vuonna 1938 osaksi kaupunkia.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Hökerum (Kärråkra, Södra Vånga, Möne, Hällstad, Murum, Grovare, Fänneslunda, Härna, Södra Ving ja Varnum)
  • Åsunden (Tvärred, Marbäck, Finnekumla, Södra Säm, Gällstad ja Grönahög)
  • Redväg (Strängsered, Gullered, Hössna, Liared, Kölingared, Knätte, Böne, Kölaby, Humla, Blidsberg, Dalum, Timmele, Solberga, Norra Åsarp, Smula ja Fivlered)

Hökerum sai nimensä Hökerumin taajamasta, Åsunden Åsunden-nimisestä järvestä ja Redväg viittaa entiseen Redvägin kihlakuntaan. Ulricehamnin kaupunkiin tämä kuntauudistus ei vaikuttanut.

Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja kaupunki muutettiin Ulricehamnin kunnaksi ilman aluemuutoksia. Nykyisen rajansa Ulricehamnin kunta sai vuonna 1974, jolloin siihen liitettiin kokonaan Hökerumin ja Åsundenin kunnat. Redvägin kunta jaettiin samassa yhteydessä Ulricehamnin (Strängsered, Gullered, Hössna, Liared, Kölingared, Knätte, Böne, Kölaby, Humla, Blidsberg, Dalum, Timmele) ja Falköpingin (Solberga, Norra Åsarp, Smula ja Fivlered) kesken.

Väestönkehitys
Ulricehamnin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 22 479
1955
  
 22 092
1960
  
 21 551
1965
  
 21 444
1970
  
 21 264
1975
  
 21 451
1980
  
 21 970
1985
  
 22 086
1990
  
 22 738
1995
  
 22 793
2000
  
 22 284
2005
  
 22 381
2010
  
 22 838
2015
  
 23 494
2020
  
 24 704
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Vuoden 2011 lopussa 12,0 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 9,7 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[7]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 2 648 11,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 631 2,7
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 374 5,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 18 841 80,2

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 392 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 188 480 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 97 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,7 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 21,9 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 5,4 4,3
  jalostus 30,0 29,3
  palvelut 63,2 65,2
  tuntematon 1,4 1,2
  Työpaikkoja ja työllisiä 8 481 10 799
  työpaikkaomavaraisuus 78,5

Taajamat

Kunnassa on 12 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 66,6 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 636 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Ulricehamn9 787
2Timmele847
3Hökerum695
4Dalum638
5Vegby549
6Blidsberg508
7Marbäck474
8Gällstad471
9Nitta354
10Rånnaväg336
11Trädet277
12Hulu266

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

  • Älmestad

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

  • Folkesred
  • Hössna
  • Köttkulla
  • Röshult
  • Torsbo
  • Tvärred
  • Älmestad

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

  • Brunn
  • Gullered
  • Knätte
  • Liared

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ulricehamnin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[20]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 10 10 10 12 10 9 10 9 10 6 9 11 10 8 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 18 17 15 14 12 13 12 12 10 10 11 10 10 8 {{{c2022}}}
  Liberaalit 6 6 6 4 7 6 5 3 3 4 3 4 2 2 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 2 2 2 2 2 2 5 3 6 6 4 3 2 2 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 2 3 2 5 4 2 2 3 3 2 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 13 14 15 15 15 16 13 17 13 17 14 13 13 10 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 0 0 1 1 1 0 0 0 3 3 2 2 2 2 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 4 6 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 2 0 0 1 3 0 3 9 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[21] 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit
Kartta Ulricehamnin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Blidsbergin piiri
  • Bönen piiri
  • Dalumin piiri
  • Finnekumlan piiri
  • Fänneslundan piiri
  • Grönahögin piiri
  • Gulleredin piiri
  • Gällstadin piiri
  • Humlan piiri
  • Hällstadin piiri
  • Härnan piiri
  • Hössnan piiri
  • Knätten piiri
  • Kärråkran piiri
  • Kölabyn piiri
  • Kölingaredin piiri
  • Liaredin piiri
  • Marbäckin piiri (Länsi-Götanmaa)
  • Murumin piiri
  • Mönen piiri
  • Strängseredin piiri
  • Södra Sämin piiri
  • Södra Vingin piiri
  • Timmelen piiri
  • Tvärredin piiri
  • Ulricehamnin piiri
  • Varnumin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Ulricehamn
  • Hällstad
  • Södra Ving
  • Åsunden
  • Hössna
  • Redväg
  • Timmele

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Bjättlunda*
  • Blidsberg
  • Brunn*
  • Böne
  • Dalum
  • Finnekumla
  • Fänneslunda
  • Grovare *
  • Grönahög
  • Gullered
  • Gällstad
  • Humla
  • Hällstad
  • Härna
  • Hössna
  • Igelsred*
  • Ingared*
  • Kinnared*
  • Knätte
  • Kärråkra
  • Kölaby
  • Kölingared
  • Liared
  • Marbäck
  • Murum
  • Möne
  • Strängsered
  • Södra Säm (Säm)
  • Södra Ving (Ving)
  • Södra Vånga* (Vånga)
  • Timmele
  • Tissered*
  • Tvärred
  • Töve*
  • Ulricehamn (Bogesund)
  • Varnum
  • Vist*
  • Västervånga* (Vång)

Kirkot
  • Blidsbergin kirkko
    Blidsbergin kirkko
  • Bönen kirkko
    Bönen kirkko
  • Dalumin kirkko
    Dalumin kirkko
  • Grönahögin kirkko
    Grönahögin kirkko
  • Gulleredin kirkko
    Gulleredin kirkko
  • Humlan kirkko
    Humlan kirkko
  • Hällstadin kirkko
    Hällstadin kirkko
  • Härnan kirkko
    Härnan kirkko
  • Hössnan kirkko
    Hössnan kirkko
  • Knätten kirkko
    Knätten kirkko
  • Kölabyn kirkko
    Kölabyn kirkko
  • Kölingaredin kirkko
    Kölingaredin kirkko
  • Liaredin kirkko
    Liaredin kirkko
  • Marbäckin kirkko
    Marbäckin kirkko
  • Strängseredin kirkko
    Strängseredin kirkko
  • Södra Vingin kirkko
    Södra Vingin kirkko
  • Timmelen kirkko
    Timmelen kirkko
  • Ulricehamnin kirkko
    Ulricehamnin kirkko
  • Varnumin kirkko
    Varnumin kirkko
  • Vistin kirkko
    Vistin kirkko

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 29.7.2022. (ruotsiksi)
  3. Ulricehamn Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 29.7.2022. (ruotsiksi)
  21. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Länsi-Götanmaan läänin kunnat
    Alen kunta • Alingsåsin kunta • Bengtsforsin kunta • Bollebygdin kunta • Boråsin kunta • Dals-Edin kunta • Essungan kunta • Falköpingin kunta • Färgelandan kunta • Grästorpin kunta • Gullspångin kunta • Göteborgin kunta • Götenen kunta • Herrljungan kunta • Hjon kunta • Härrydan kunta • Karlsborgin kunta • Kungälvin kunta • Lerumin kunta • Lidköpingin kunta • Lilla Edetin kunta • Lysekilin kunta • Mariestadin kunta • Markin kunta • Mellerudin kunta • Munkedalin kunta • Mölndalin kunta • Orustin kunta • Partillen kunta • Skaran kunta • Skövden kunta • Sotenäsin kunta • Stenungsundin kunta • Strömstadin kunta • Svenljungan kunta • Tanumin kunta • Tibron kunta • Tidaholmin kunta • Tjörnin kunta • Tranemon kunta • Trollhättanin kunta • Törebodan kunta • Uddevallan kunta • Ulricehamnin kunta • Varan kunta • Vårgårdan kunta • Vänersborgin kunta • Åmålin kunta • Öckerön kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.