Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa

Tilastokeskus on vuodesta 2010 julkaissut tilastoja poliisin selvittämistä rikoksista, joista käy ilmi rikoksen tekijän kansalaisuus ja myös se, asuuko rikoksentekijä Suomessa.[13][14][15] Vuodesta 2012 Tilastokeskus on määritellyt ulkomaalaistaustaisiksi ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.[16] Ulkomaalaistaustaisia on aiemmin väestötieteessä luokiteltu muun muassa äidinkielen mukaan.[16] Ulkomaan kansalaisesta merkitään väestötietojärjestelmään tämän kansalaisuuden lisäksi hänen itsensä ilmoittama äidinkieli.[16] Taustan luokittelua äidinkielen mukaan voidaan pitää osittain epätarkkana, sillä äidinkieli perustuu henkilön omaan ilmoitukseen, sen voi vaihtaa maistraatissa milloin vain ja se saattaa poiketa henkilön todellisesta taustasta.[16] Äidinkieli voi myös muuttua elämän aikana, ja siksi etenkin toisen polven ulkomaalaistaustaisten kohdalla tieto äidinkielestä vaatii lisäkseen tiedon syntyperästä, jotta taustatieto on luotettava.[16] Nykyään Tilastokeskus siis viittaa ulkomaalaistaustaisella henkilöön,

• jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla,
• joka on syntynyt ulkomailla ja joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä,
• tai joka on syntynyt Suomessa ennen vuotta 1970 ja on äidinkieleltään vieraskielinen.[17]

Ollakseen ulkomaalaistaustainen tulee siis henkilön molempien vanhempien olla syntynyt ulkomailla.[16] Mikäli vanhemmat ovat syntyneet eri ulkomaissa, on henkilön taustamaa lähtökohtaisesti äidin syntymämaa.[16] Jos kummankaan vanhemman syntymämaata ei tiedetä, on taustamaa ulkomailla syntyneellä henkilöllä tämän oma syntymämaa.[16] Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi, ja näin ollen tällaiset lapset ovat syntyperältään suomalaistaustaisia.[16] Suomessa syntyneen henkilön, jonka vanhempia ei tiedetä, ja jonka on päätelty olevan ulkomaalaistaustainen, taustamaa jää tuntemattomaksi.[16]

Vuonna 2000 sisäasiainministeriön poliisiosaston tekemän selvityksen mukaan ulkomaan kansalaiset ja maahanmuuttajataustaiset tekivät 3,0 prosenttia Suomessa tehdyistä väkivaltarikoksista. (Raportissa ”ulkomaalaiseksi” tai ”maahanmuuttajataustaiseksi” määriteltiin henkilöt, jotka olivat syntyneet jossakin muussa maassa kuin Suomessa tai joiden kansalaisuus oli jokin muu kuin Suomi sekä henkilöt, joilta puuttui tieto kansalaisuudesta ja syntymämaasta mutta joiden maahanmuuttajatausta oli selvinnyt heidän nimestään tai jostakin muusta seikasta. Esitetyt osuudet poikkeavat Tilastokeskuksen vastaavista osuuksista, mutta ne ovat silti suuntaa antavia.)[2]

Henkirikoksissa ulkomaalaisten tai maahanmuuttajataustaisten epäiltyjen osuus oli 2,0 prosenttia, henkirikosten yrityksissä 4,5 prosenttia, raiskauksissa 6,0 prosenttia ja ryöstöissä 7,0 prosenttia. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tekemien väkivaltarikosten määrä ja laatu eivät ryöstöjen lisääntymistä lukuun ottamatta muuttuneet vuoden 1999 lukuihin verrattuna. Epäillyistä tekijöistä 89 prosenttia oli miehiä. Tyypillinen väkivallanteko oli ravintolassa tai ravintolaillan jälkeen tapahtunut pahoinpitely, joissa sekä tekijä että uhri olivat usein alkoholin vaikutuksen alaisina. Noin joka viides väkivaltatapaus luokiteltiin niin sanotuksi lähisuhdeväkivallaksi, johon laskettiin mukaan myös ydinperheen lisäksi esimerkiksi entisten puolisoiden tekemä väkivalta.[2]

Vuonna 2000 peräti joka viides väkivaltarikoksesta epäilty maahanmuuttaja oli alaikäinen. Maahanmuuttajanuorten tekemistä väkivaltarikoksista noin 40 prosenttia oli tapahtunut Helsingissä. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tekemät ja poliisin tietoon tulleet ryöstöt lisääntyivät vuosituhannen vaihteessa, samaan aikaan kun heidän määränsä moninkertaistui Suomessa. Näistä rikoksista epäillyistä yli puolet oli ollut tekohetkellä alle 18-vuotiaita. Tyypillinen Helsingissä tapahtunut ryöstö, jossa oli mukana maahanmuuttajataustaisia, oli nuorisojoukon tekemä.[2]

Vuonna 2001 maahanmuuttajat olivat suhteellisesti hieman enemmän epäiltyinä väkivalta- ja omaisuusrikoksista kuin suomalaiset.[2] Vuodesta 2002 ulkomaalaisten tekemien rikosten osuus (2,8 prosenttia, joka käsittää Suomessa asuneet ulkomaalaiset) kaikista Suomessa tehdyistä rikoksista on lisääntynyt: vuonna 2006 osuus oli 5,6 prosenttia (Osuus käsittää kaikki ulkomaalaiset. Suomessa asuneiden osuus oli 3,2 prosenttia.); vuonna 2007 se oli 5,8 prosenttia (kaikki ulkomaalaiset; Suomessa asuneet 3,3 prosenttia); vuonna 2009 osuus oli 9,1 prosenttia; ja vuonna 2014 se oli 6,2 prosenttia. Vuonna 2002 ulkomaalaisten osuus koko väestöstä oli 2 % ja vuonna 2014 se oli 4 %.[2][18][19][20] Vuonna 2013 ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten tekemien rikosten osuus oli 15 prosenttia kaikista Suomessa tehdyistä rikoksista.[16]

Eräs ensimmäisistä nuoria ulkomaalaistaustaisia ja heidän rikollisuuttaan koskevista tutkimuksista julkaistiin vuonna 2003. Selvityksen mukaan helsinkiläisten maahanmuuttajien lapset olivat syyllistyneet suhteellisesti tarkasteltuna enemmän väkivaltaan kuin suomalaiset.[2] 1. tammikuuta 2000 – 24. huhtikuuta 2004 vajaalla viidesosalla alle 15-vuotiaista jonkin rikoksen ensi kertaa tehneistä oli maahanmuuttajatausta. Väkivallanteot olivat hieman yleisempiä maahanmuuttajataustaisilla alle 15-vuotiailla kuin suomalaisilla. Maahanmuuttajataustaiset lapset uusivat rikoksia enemmän kuin kantaväestön lapset. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla oli lähes kaksinkertainen riski tehdä vähintään kuusi uutta rikosta kantaväestön nuoriin nähden. Aineistona tutkimuksessa oli poliisin tietoon tullut rikollisuus sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmä. Tutkimuksessa oli mukana helsinkiläiset alle 15-vuotiaana rikoksia tehneet, joita oli yhteensä 2 625. Heistä maahanmuuttajataustaisia oli 361 eli 14 prosenttia. Maahanmuuttajiksi luokiteltiin ne, jotka itse tai joiden vanhemmista vähintään toinen ei ollut syntyperäinen suomalainen. Tämä tieto saatiin sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmästä, mutta ei aina. Sen vuoksi poliisin tietoon tulleista tapauksista maahanmuuttajatausta arvioitiin henkilön nimen perusteella.[2]

Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 8,9 Suomessa tehdyistä varkauksista, vuonna 2007 heitä oli 8,7 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 8,2 Suomessa tehdyistä pahoinpitelyistä, vuonna 2007 heitä oli 7,9 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 5,8 Suomessa tehdyistä petoksista, vuonna 2007 heitä oli 6,3 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 3,7 Suomessa tehdyistä huumausainerikoksista, vuonna 2007 heitä oli 4,5 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 10,9 Suomessa tehdyistä ryöstöistä, vuonna 2007 heitä oli 10,5 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaalaiset tekivät 9,7 prosenttia Suomessa tehdyistä henkirikoksista, vuonna 2007 heitä oli 1,7 prosenttia.[2]

Ulkomaan kansalaisista suhteessa eniten rikoksia vuonna 2007 tekivät Liettuan kansalaiset, mitä kuitenkin nostanee jokin poikkeuksellinen omaisuusrikossarja, mikä selittää korkean suhdeluvun.[2] Toiseksi eniten rikoksiin syyllistyivät Irakin kansalaiset.[2] Seuraavaksi eniten suhteellisesti mitattuna rikoksia tekivät Iranin, Turkin ja Somalian kansalaiset.[2] Merkittävistä ulkomaalaisten ryhmistä suhteessa vähiten rikoksia tekivät Puolan, Romanian ja Viron kansalaiset.[2] On huomattava, että useiden rikosten kasautuminen pienehkölle joukolle voi nostaa tällaisia suhdelukuja, koska sama henkilö voi olla monesta rikoksesta tilastossa rikoksista epäiltynä.[2] Tämä seikka on syytä pitää mielessä vertailtaessa eri ulkomaalaisryhmien rikoksiin syyllistymistä.[2] Tosin on niin, että eri kansalaisuuksien suhdeluvut ja eri kansallisuuksien keskinäinen järjestys näyttävät pysyvän vuodesta toiseen melko samanlaisina.[2]

Vuosina 2010–2012 väkimäärään suhteutettuna maahanmuuttajat olivat epäiltyinä muista rikoksista kuin liikennerikoksista ja -rikkomuksista alle 1,7 kertaa useammin kuin suomalaiset; 15–24-vuotiaat maahanmuuttajat 1,7-kertaa useammin; 25–39-vuotiaat vähän suomalaisia harvemmin ja tätä vanhemmat vähän useammin. Vuonna 2013 väkimäärään suhteutettuna maahanmuuttajat olivat epäiltyinä muista rikoksista kuin liikennerikoksista ja -rikkomuksista 1,5 kertaa useammin kuin suomalaiset.[16] Tuolloin kaikista Suomessa tehdyistä rikoksista 15 prosentissa epäiltynä oli ulkomaalaistaustainen ja 7,4 prosentissa Suomen kansalainen, joka oli ulkomaalaistaustainen.[16]

Korostuneinta rikollisuus oli pahoinpitelyrikoksissa, seksuaalirikoksissa ja ryöstörikoksissa, mutta luvuissa on eroja eri kansalaisuuksien välillä.[16] Kokonaisuudessaan ulkomaalaistaustaisten osuus varkausrikoksista oli suhteellisen iso (17 %).[16] Vuonna 2006 ulkomaalaisten tekijöiden osuus Suomessa tehdyistä raiskauksista oli 22,0 prosenttia, ja vuonna 2007 osuus oli 20,8 prosenttia.[2] Vuonna 2011 raiskauksesta epäillyistä 23,9 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, ja vuonna 2012 heitä oli 27,1 prosenttia.[21] Vuonna 2006 ulkomaalaisten tekijöiden osuus Suomessa tehdyistä muista seksuaalirikoksista oli 4,7 prosenttia, ja vuonna 2007 osuus oli 8,4 prosenttia.[2] Lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä epäillyistä vuonna 2011 oli ulkomaalaistaustaisia 6,5 prosenttia, ja vuonna 2012 heitä oli 12,7 prosenttia.[21]

Poliisiammattikoulun julkaiseman asiakirjan mukaan ulkomaalaistaustaisten henkilöiden tekemien rikosten määrä suhteutui suomalaisiin seuraavasti:[16]

• Euroopan unioinin maiden kansalaiset tekivät 1,31-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
• Turkkilaistaustaiset tekivät 2,21-kertaisesti rikoksia suomalaisiin nähden
• Afrikkalaistaustaiset tekivät 2,60-kertaisesti rikoksia suomalaisiin nähden
  • Marokkolaistaustaiset 2,20-kertaisesti rikoksia suomalaisiin nähden
  • Somalialaistaustaiset 2,88-kertaisesti
  • Kongon demokraattinen tasavalta 3,23-kertaisesti
  • Entinen Sudan 3,89-kertaisesti
  • Gambia 5,97-kertaisesti
• Amerikkalaistaustaiset 0,91-kertaisesti rikoksia suomalaisiin nähden
  • Kuubalaistaustaiset 2,59-kertaisesti rikoksia suomalaisiin nähden
• Aasialaistaustaiset 1,42-kertaisesti rikoksia suomalaisiin nähden
  • Irakilaistaustaiset 2,78-kertaisesti rikoksia suomalaisiin nähden
  • Iranilaistaustaiset 2,63-kertaisesti
  • Afganistan 1,87-kertaisesti[16]

Tehdyt rikokset ja merkittävimmät ulkomaalaistaustaiset ryhmät niiden tekijöinä jakautuivat edelleen seuraavasti:[16]

Seksuaalirikollisuus; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 2,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

• Afrikkalaistaustaiset 6,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Kamerun 90,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Somalia 2,4-kertaisesti

• Amerikkaistaustaiset 5,6-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
• Aasialaistaustaiset 5,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Nepalilaistaustaiset 14,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Afganistan 11,3-kertaisesti
  • Irak 10,9-kertaisesti
  • Turkki 6,2-kertaisesti
  • Iran 5,7-kertaisesti

Raiskausrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 4,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

• Tunisialaistaustaiset 67,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
• Gambialaistaustaiset 50,0-kertaisesti
• Nigerialaistaustaiset 35,5-kertaisesti
• Afganistan 21,5-kertaisesti
• Irak 19,4-kertaisesti
• Turkki 10,5-kertaisesti

Vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista oli yhteensä 25 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus rikoksista oli 19 prosenttia.[16]

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 2,7-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

• Kamerunilaistaustaiset 196,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
• Meksikolaistaustaiset 52,7-kertaisesti
• Nepal 28,8-kertaisesti
• Irak 9,4-kertaisesti
• Afganistan 8,7-kertaisesti
• Iran 5,4-kertaisesti
• Turkki 3,8-kertaisesti

Yhteensä vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisten osuus lapsen seksuaalisista hyväksikäyttörikoksista oli 15 prosenttia. 14 prosentissa rikoksista epäiltynä oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen.[16]

Muut seksuaalirikokset (kuten pakottaminen seksuaaliseen tekoon, seksuaalinen hyväksikäyttö, seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö ja paritusrikokset); Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,8-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus muista seksuaalirikoksista vuonna 2013 oli 13 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus oli 9 prosenttia. Yksittäisten taustamaiden luvut eivät pääosin ole julkista tietoa. Kuitenkin tiedossa on, että thaimaalaistaustaiset tekevät 11-kertaisesti näitä rikoksia suomalaistaustaisiin nähden.[16]

Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 2,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

• Afrikkalaistaustaiset 4,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Entinen Sudan 10,1-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Somalia 4,4-kertaisesti

• Aasialaistaustaiset 2,7-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Irakilaistaustaiset 5,6-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Turkkilaistaustaiset 4,9-kertaisesti
  • Iranilaistaustaiset 4,2-kertaisesti
  • Afganistan 3,7-kertaisesti
  • Thaimaa 2,8-kertaisesti

Pahoinpitelyrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 2,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

• Afrikkalaistaustaiset 4,7-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Entinen Sudan 10,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Somalia 4,5-kertaisesti
• Aasialaistaustaiset 2,8-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Irakilaistaustaiset 6,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Turkkilaistaustaiset 5,2-kertaisesti
  • Iranilaistaustaiset 4,5-kertaisesti
  • Afganistan 3,7-kertaisesti
  • Thaimaa 2,9-kertaisesti

Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus pahoinpitelyrikoksista oli 14 prosenttia. 11 prosentissa rikoksista epäiltynä oli Suomen väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen.[16]

Henkirikokset ja niiden yritykset

Toteutuneissa henkirikoksissa (murha, tappo, surma, lapsensurma) ulkomaalaistaustaisten osuus oli 9 prosenttia ja yrityksissä 6 prosenttia.[16]

Huumausainerikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

• Afrikkalaistaustaiset 2,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Gambialaistaustaiset 22,7-kertaisesti suomalaistaustaisiin nähden
  • Somalialaistaustaiset 2,6-kertaisesti

• Iranilaistaustaiset 2,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
• Irakilaistaustaiset 1,7-kertaisesti

Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus huumausainerikoksista vuonna 2013 oli 10 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaisten osuus rikoksista oli kuusi prosenttia.[16]

Turvallisuutta uhkaavat rikokset (terrorismirikokset, aserikokset sekä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavat rikokset) Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

• Somalialaistaustaiset 1,8-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
• Turkkilaistaustaiset 1,8-kertaisesti
• Iranilaistaustaiset 1,7-kertaisesti
• Thaimaa 1,5-kertaisesti
• Irak 1,3-kertaisesti

Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus turvallisuutta uhkaavista rikoksista vuonna 2013 oli 12 prosenttia.[16]

Omaisuusrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

• Afrikkalaistaustaiset 2,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Somalialaistaustaiset 3,3-kertaisesti

Varkausrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,4-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

• Afrikkalaistaustaiset 2,8-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Somalialaistaustaiset 4,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Kongon demokraattinen tasavalta 3,3-kertaisesti

Ryöstörikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 2,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

• Tsekkoslovakia 32,4-kertaisesti rikoksia (yhteensä 7 kpl) suomalaistaustaisiin nähden

• Entinen Jugoslavia 8,4-kertaisesti rikoksia (yhteensä 20 kpl)

• Afrikkalaistaustaiset 6,7-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden (yhteensä 56 kpl)
  • Entinen Sudan 25,7-kertaisesti rikoksia (yhteensä 8 kpl)
  • Somalia 7,8-kertaisesti rikoksia (yhteensä 28 kpl)

Vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisten osuus ryöstörikoksista oli 14 prosenttia. Näissä 88 prosentissa tapauksista tekijänä oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen. Suurin rikossuhde oli etuaasialaistaustaisilla ja afrikkalaistaustaisilla.[16]

Petosrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

• Libanonilaistaustaisetet 14,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
• Iranilaistaustaiset 4,9-kertaisesti
• Somalialaistaustaiset 2,6-kertaisesti
• Irakilaistaustaiset 1,8-kertaisesti

Maksuvälinepetokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 3,1-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

• Ghanalaistaustaiset 45,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
• Iranilaistaustaiset 9,6-kertaisesti
• Turkkilaistaustaiset 6,4-kertaisesti
• Somalialaistaustaiset 6,2-kertaisesti
• Afganistan 5,8-kertaisesti
• Irak 5,7-kertaisesti

Veropetosrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

• Egyptiläistaustaiset 20,0-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
• Turkkilaistaustaiset 3,9-kertaisesti

Ulkomaalaistaustaisten osuus veropetos- ja elinkeinorikoksista oli yhteensä 20 prosenttia. Yhdeksässä prosentissa rikoksista epäiltynä oli Suomen väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen.[16]

Väärennysrikokset; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,4-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

• Ghanalaistaustaiset 9,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
• Intialaistaustaiset 6,3-kertaisesti

Yhteensä ulkomaalaistaustaisten osuus väärennysrikoksista oli 21 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus oli 7 prosenttia. Mainittavan korostunutta väärennysrikoksiin syyllistyminen oli intialais-, ghanalais- ja angolalaistaustaisten kohdalla.[16]

Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

• Afrikkalaistaustaiset 4,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Kongon demokraattinen tasavalta, 9,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
  • Somalia 4,7-kertaisesti

Virkamiehen vastustamiset, väkivaltaiset vastustamiset ja haitanteko virkamiehelle; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,2-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

• Somalialaistaustaiset 2,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
• Iranilaistaustaiset 2,4-kertaisesti

Vastustamisrikos on tyypillisesti oheisrikos, joka aiheutuu usein toiseen rikokseen liittyvän kiinnioton yhteydessä. Rikostyypin voidaan siis katsoa osaltaan kertovan väestöryhmän suhtautumisesta poliisiin ongelmatilanteissa. Ulkomaalaistaustaisten osuus vastustamisrikoksista vuonna 2013 oli 11 prosenttia. Väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten osuus rikoksista oli 7 prosenttia. Kokonaisuudessaan väestöön kuuluvien syyllistyminen vastustamisrikoksiin oli lievästi korostunutta.[16]

Väärän henkilötiedon antaminen; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 3,1-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

• Kongon demokraattinen tasavalta 17,3-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
• Somalia 16,3-kertaisesti

Yhteensä vuonna 2013 ulkomaalaistaustaisten osuus väärän henkilötiedon antamisista oli 33 prosenttia. 12 prosentissa rikoksista epäilty oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen.[16]

Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen; Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,1-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden[16]

• Entinen Jugoslavia 3,6-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden
• Irak 3,3-kertaisesti
• Turkki 2,6-kertaisesti
• Iran 2,1-kertaisesti
• Afganistan 1,9-kertaisesti

Ulkomaalaistaustaisten osuus törkeistä liikenneturvallisuuden vaarantamisista oli 10 prosenttia ja väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten kuusi prosenttia. Trafi tai Tilastokeskus eivät tilastoi ulkomaalaistaustaisten ajo-oikeuden hallintaa.[16]

Kiristysrikoksista ulkomaalaistaustaiset tekivät 12 prosenttia eli yhteensä 40 rikosta. Suurin yksittäinen taustamaa oli Somalia.[16]

Kavallusrikoksista ulkomaalaistaustaiset tekivät 12 prosenttia eli yhteensä 198 rikosta.[16]

Salakuljetusrikoksista ulkomaalaistaustaiset tekivät 40 prosenttia eli 168 rikosta. Näistä valtaosan eli 124 rikosta tekivät väestöön kuulumattomat ulkomaalaistaustaiset.[16]

Yksityisen, rauhan ja kunnian loukkaamisista ulkomaalaistaustaiset tekivät 10 prosenttia eli 558 rikosta. Seitsemässä prosentissa eli 382 rikoksessa epäiltynä oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaisten rikossuhde oli 1,3-kertainen suomalaistaustaisiin nähden.[16]

Vuonna 2014 tilastoitiin Suomessa oikeudessa tuomittuja, rangaistusmääräyksiä ja rikesakkoja saaneita yhteensä 482 699. Näistä suomalaistaustaisia oli 435 780 ja ulkomaalaistaustaisia 6,2 % (30 076, joista Suomessa syntyneitä 1 155).[22]

Vuonna 2015 ulkomaan kansalaisten osuus kaikista rikoslakirikoksista epäillyistä kasvoi kaikkiaan 2,7 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2015 poliisin mukaan yli puolet ulkomaan kansalaisiin kohdistuvista rikosepäilyistä kohdistuu sellaisiin ulkomaan kansalaisiin, jotka eivät asu Suomessa vaan oleskelevat maassa tilapäisesti.[23]

Vuonna 2021 Suomen rajaliikennettä rajoitettiin koronaviruspandemian vuoksi. Sen vuoksi ulkomaalaisia rikollisia pääsi Suomeen tavallista vähemmän. Mahdollisesti näistä ja myös muista syistä vuonna 2021 Suomessa tehtiin aikaisempia vuosia vähemmän rikosilmoituksia.[24]

Laittomasti maassa oleskeleva tarkoittaa ulkomaalaisen maassa oleskelua ilman siihen tarvittavaa voimassa olevaa lupaa. Keskusrikospoliisin tilastoinnin mukaan vuonna 2015 Suomessa oli yhteensä yli 14 000 laittomasti maassa oleskellutta ulkomaalaista.[25] Heitä on muun muassa kadonnut Suomen vastaanottokeskuksista ennen tai sen jälkeen kun he ovat saaneet turvapaikkapäätöksen. Vuoden 2017 heinäkuussa tällaisia henkilöitä oli 5 100.[26]

Laittomasti maassa olevien riski radikalisoitua on kohonnut.[27] Heitä on myös värvätty rikollisjengeihin, kuten Satudarahiin.[28]

Sisäministeriön maaliskuussa 2017 teettämässä kyselyssä 78 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että viranomaisten tulee palauttaa kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, jotka eivät poistu maasta vapaaehtoisesti. 69 prosenttia vastaajista uskoi, että Suomessa laittomasti oleskelevat kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat ovat uhka yhteiskunnan sisäiselle turvallisuudelle ja vakaudelle. Vastaajat uskoivat turvapaikanhakijoiden kasvattavan terrorismin uhkaa, johtavan sosiaalisiin konflikteihin ja kasvattavan rikollisuutta. 63 prosenttia vastaajista haluaisi perustaa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneille turvapaikanhakijoille palautuskeskuksia vähimmäispalveluin. Vastaavan suuruinen osa halusi, että näissä keskuksissa vietetystä ajasta ei maksettaisi vastaanottorahaa eikä sosiaalietuuksia.[29]

Vuonna 2015 Yleisradio uutisoi, että asuntomurroista valtaosa on ulkomaalaisten rikollisten tekemiä. Arvioiden mukaan yli puolet, jopa 90 prosenttia asuntomurroista, oli ulkomaalaisten tekemiä. Asuntomurtoja tehtiin sarjoissa ja poistuttiin nopeasti maasta kiinnijäännin välttämiseksi.[30]

Vuoden 2016 kynnyksellä Helsingin poliisi sai vihjeen, että Suomesta turvapaikkaa hakeneilla miehillä saattoi olla samanlaisia suunnitelmia Helsingissä kuin Kölnissä Saksassa, jossa yli tuhat pohjoisafrikkalaiseksi ja arabiksi kuvailtua miestä syyllistyi julkisilla paikoilla sivullisten naisten seksuaaliseen ahdisteluun ja raiskauksiin.[31][32] Tapausta kutsuttiin Kölnin joukkoahdisteluksi. Helsingin keskustan asematunneliin kokoontui kello 23:n aikaan yli tuhat turvapaikanhakijaa pääkaupunkiseudulta ja muualta Suomesta.[31] Poliisi poisti paikalta kymmeniä ja otti kiinni useita henkilöitä.[31] Tätä ennen poliisi oli pidättänyt kuusi henkilöä Kirkkonummella vastaanottokeskuksesta.[31] Poliisi varautui ennakolta erityisesti seksuaalisiin ahdisteluihin, varkauksiin ja tappeluihin, ja viranomaisilla oli asiasta tietoa ennakkoon.[31] Uudenvuoden yönä poliisille ilmoitettiin kolmesta ahdistelutapauksesta, ja poliisin mukaan tilanne olisi voinut kehittyä pahemmaksi, jos poliisi ei olisi valmistautunut tapahtumiin ja valvonut tilannetta.[31]

Vuoden 2016 alkukesällä alkanut ja syksyllä selvästi voimistunut laittomien lääkeaineiden, kuten Rivotrilin, katukauppa Helsingin Rautatientorilla, Kalliossa ja Itäkeskuksessa on lisääntynyt ja tullut näkyväksi osaksi katukuvaa.[33][34] Poliisin mukaan katukauppa on riistäytynyt täysin käsistä. Yleisradion tietojen mukaan poliisin epäilyt kohdistuvat Romanian kansalaisiin.[34] On esitetty epäilyjä, että myyntiä tekisivät Iso numero -lehden myyjät, jotka ovat Romanian ja Bulgarian romaneja.[34] Lehteä kustantaa Kultti ry, ja lehdet päätyvät myyjille Hirundo-päiväkeskuksen kautta, joka toimii Helsingin Diakonissalaitoksen alaisuudessa.[34] Keskuksen toiminta on suunnattu Suomeen tuleville romaneille.[34] Helsingin Diakonissalaitos ilmoittaa, että lääkekauppiaat ovat hiljattain maahantullutta ryhmää, joka ei asioi Hirundo-päiväkeskuksen tai Diakonissalaitoksen kanssa. Lehden kustantaja sanoo, että pillerikauppiaat eivät ole heidän lehtensä myyjiä, lehtikauppaa käytetään hämäystarkoituksessa hyväksi.[34]

Kesällä 2017 poliisi teki asian johdosta kiinniottoja ja vangitsemisia sekä käynnisti esitutkinnan.[34] Helsingin poliisi takavarikoi isoja eriä Rivotrilia.[34] Myyntimäärät moninkertaistuivat lyhyessä ajassa, ja kesällä 2017 erät käsittivät jo satoja tuhansista pillereitä.[34]

Katso myös: Suomen katujengit

2010-luvun ja 2020-luvun taitteesta alkaen pääkaupunkiseudulla on toiminut useita ulkomailta tulleita rikollisryhmiä, jotka ovat saaneet yhä enemmän jalansijaa muun muassa huumekaupasta. Poliisi on todennut, että katujengit voivat olla näille ryhmittymille otollista maaperää katukaupan pyörittämiseen. Aikaisemmin nämä ulkomaiset rikollis­ryhmät järjestivät lähinnä maahan­tuontia, mutta nyt todella monella ryhmällä on myös levitystoimintaa. Nähtävissä on myös, että pääkaupunki­seudulla vaikuttavat ulkomaalaisten rikollisryhmät saavat apua ulkomailta.[35] Myös Turussa ja muissa isoissa kaupungeissa on tapahtunut jengiytymistä.[1] Vuoden 2022 lopussa Varsinais-Suomen käräjäoikeus jakoi tuomiot ryöstöliigan jäsenille, joita johti 19-vuotias päätekijä Abdullahi Hassan Huseen. Oikeuden mukaan miehen toiminnassa oli kyse ”häikäilemättömästä tavasta hankkia rahaa asianomistajille aiheutetusta pelosta, ahdistuksesta ja kärsimyksestä välittämättä”.[36] Joulukuussa poliisi totesi, että jengitoimintaan liittyvät nuoret ovat poliisin mukaan enimmäkseen toisen polven maahanmuuttajia.[37]

Vuoden 2020 alussa Suomen Poliisijärjestöjen liiton päällikkö totesi, että poliisin työssä näkyy, että Suomeen on tullut paljon turvapaikanhakijoita, joiden jengit kunnioittavat poliisia aiempaa vähemmän.[38] Hän piti mahdollisena, että Suomessa alkavat samanlaiset räjähdeiskut kuin Ruotsissa.[38]

Keväällä 2020 Helsingissä alettiin puhua teini-ikäisten tekemistä puukkoryöstöistä. Poliisin mukaan ilmiössä keskeistä oli kalliiden vaatteiden ihannointi. Tekovälineenä käytettiin usein puukkoa tai nyrkkirautaa ja saaliina oli esimerkiksi merkkivaatteita, kuulokkeita ja pieniä summia rahaa. Rikoksia yhdistettiin niin sanottuun roadman-kulttuuriin, joka on peräisin Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Roadmanilla tarkoitetaan väkivaltaista, mahdollisesti katujengiin kuuluvaa ja usein teräasetta mukanaan kantavaa nuorta miestä. Poliisin mukaan teräaseita ja astaloita on viime vuosina takavarikoitu aiempaa enemmän alaikäisiltä. Roadman-kulttuuriin liitetään myös kalliit, tietyn merkkiset vaatteet ja erilaiset rap-musiikin alalajit, kuten drill ja trap.[1] On esitetty arvioita, että sen syntymiseen Suomessa on vaikuttanut enemmän epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka kuin osattomuus.[39]

Marraskuussa 2020 muun muassa Helsingin Sanomat ja Yleisradio uutisoivat nuorten häiriökäyttäytymisestä, rikollisuudesta ja siitä, että pääkaupunkiseudulla liikkuu 100–150 vaarallisesti käyttäytyvää nuorta.[40] Tuolloisen sisäministeri Maria Ohisalon ja asiantuntijoiden mukaan kyseiset nuoret ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia.[40] Iltalehti uutisoi, että kyseiset ulkomaalaistaustaiset jenginuoret ovat iältään 13–20-vuotiaita.[41][42] Nuorista tekee Helsingin Sanomien ja Iltalehden mukaan erityisen vaarallisia se, että heillä on taipumus käyttää väkivaltaa ikätovereitaan kohtaan.[42] Toisinaan väkivaltaan sisältyy myös teräaseiden käyttöä, kuten Vallilan puukotuksessa syksyllä 2020.[42] Puukotus johti uhrin kuolemaan ja herätti laajaa huomiota Suomessa syksyllä 2020.[43][44] Tilastokeskuksen mukaan alaikäisten ryöstöissä ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina.[45]

Maaliskuussa 2021 tiedotusvälineissä huomiota herätti törkeä pahoinpitely Helsingin Pikku Huopalahdessa, josta epäiltiin 15 pääosin ulkomaalaistaustaista ja 1990-luvun lopulla syntynyttä nuorta miestä. Pahoinpitelyssä 18-vuotiasta miestä puukotettiin jalkaan ja 16-vuotiasta poikaa hakattiin pesäpallomailalla sekä lyötiin ja potkittiin. Poliisi takavarikoi epäiltyjen autoista useita pesäpallomailoja, kaksi viidakkoveistä, muita teräaseita ja ampuma-aseen. Osa paikalla olleista 16-vuotiaan kavereista pääsi karkuun. 16-vuotiaalta uhrilta ryöstettiin myös matkapuhelin. Poliisin mukaan osalla rikoksista epäillyistä miehistä on väkivaltarikos- ja huumausainerikostaustaa. Tapauksen motiivin selvittäminen on ollut haastavaa, koska epäillyt eivät ole halunneet puhua poliisille.[46]

Huhtikuussa 2021 Helsingin rautatieasemalla tapettiin yhdeksän hengen joukkotappelun seurauksena mies.[47] Tappelun osapuolet olivat poliisin mukaan pääosin ulkomaalaistaustaisia.[47] Teosta epäiltiin kuutta 16–17-vuotiasta nuorta.[47] Tutkinnanjohtajan mukaan teossa oli silmiinpistävää, että väkivallan käytölle ei ole mitään silmiinpistävää motiivia.[47] Tutkinnanjohtaja kertoi myös, että ulkomaalaistaustaiset kantavat hänen kokemuksensa mukaan muuta väestöä enemmän aseita ja käyttävät niitä herkemmin.[48] Rikos herätti laajaa huomita mediassa.[47][49][50][51] Yleisradion haastatteluissa kaupunkilaiset toivoivat rautatieaseman alueelle lisää partiopoliiseja.[49]

Loppukesällä Vantaalla tapahtuneessa katujengien välisessä yhteenotossa loukkaantui vakavasti yksi katujengeihin liittyvä henkilö. Espoossa taas sivullisen ihmisen asuntoon lensi luoti, kun katujengeihin liittyvät henkilöt käyttivät asetta kerrostalon pihalla.[1] Lisäksi elokuussa Vantaalla tapahtui kaksi murhan yritystä, joista poliisi epäili kolmea parikymppistä miestä. Poliisin mukaan espoolaiseen L-City-katujengiin ja helsinkiläiseen numeroa 47 tunnuksenaan käyttävään Kurdish Mafia -jengiin liittyvät henkilöt ampuivat toisiaan kohti. Ammuskelu tapahtui Leinelässä. Todennäköisin syin murhan yrityksestä vangittiin 22-vuotias helsinkiläisjengin johtohahmo, räppäri Milan Jaff. Lisäksi vangittuina olivat 19-vuotias espoolaiseen L-City-jengiin liittyvä räppäri sekä 24-vuotias useista rikoksista aiemmin tuomittu espoolaisjengiin kytkeytyvä mies. Murhan yrityksestä epäillyllä L-City-jengin 24-vuotiaalla jäsenellä oli yhteyksiä Mantaqa-rikollisjengiin.[52]

Lokakuussa 2021 Helsingin poliisilaitoksen rikostutkintayksikön johtaja Markku Heinikari totesi, että suurimmalla osalla katujengeihin kuuluvista miehistä on maahanmuuttajatausta ensimmäisessä tai toisessa polvessa, eli heidän vanhempansa tai he itse ovat syntyneet ulkomailla. Vajaaseen kymmeneen jengiin kuuluu arviolta sata noin 20-vuotiasta miestä, mutta myös alaikäisiä. Katujengien toiminta oli muuttunut radikaalisti huonompaan suuntaan syksyn 2021 aikana, sillä vuosina 2020–2021 nuorten teräaseiden käyttö oli lisääntynyt. Lisäksi katujengeihin liittyvien henkilöiden kynnys käyttää ampuma-asetta vaikutti Heinikarin näkemyksen mukaan alentuneen selvästi, ja syyskesän 2021 aikana pääkaupunkiseudulla tapahtui useita ampumistapauksia, joista oli sivullisillekin vaaraa. Jengit ovat osallisina myös tiettyjen asuinalueiden huumekaupassa.[53]

Samaan ilmiöön liittyi myös tapaus, jossa poliisi kertoi ottaneensa saman vuoden lokakuun alussa kiinni kymmenen ihmistä vakavan väkivallanteon estämiseksi. Poliisi vangitsi kaksi noin 20-vuotiasta miestä, koska heitä epäiltiin törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta ja törkeästä ryöstöstä.[54] Joukkotappelun oli määrä tapahtua rap-keikalla ravintola Kaivohuoneella.[1] Teon oli määrä kohdistua edellä mainittuun 19-vuotiaaseen espoolaiseen L-City-jengiin liittyvään räppäriin.[52] Kyseessä oli merkittävin katujengeihin liittyvä tapaus, jonka poliisi on Suomessa estänyt. Yhtä kiinniotettua epäiltiin törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelun lisäksi myös törkeästä ryöstöstä, ampuma-aserikoksesta sekä törkeästä pahoinpitelystä. Hän on rap-muusikko. Hänen rikoshistoriansa on pitkä ja hän on järjestänyt sosiaalisessa mediassa suorana lähetyksenä rikollisia tempauksia. Lisäksi miestä vastaan on aiemmin nostettu syyte törkeästä lapsenraiskauksesta ja raiskauksesta.[1] Syyskuussa 2021 hän ampui lapsuudenkaveriaan niskaan autossa Espoossa aiheuttaen uhrille neliraajahalvauksen.[52] Tammikuussa 2022 hänet vangittiin, kun poliisi vangitsi kaksi kolmesta Kaivohuoneen tapaukseen liittyvistä henkilöistä. Tuolloin heidän epäiltiin ampuneen Espoossa useita laukauksia kohti omakotitaloa, jossa oli kotijuhlat käynnissä. Sisällä oli nuoria ja myös toisen jengin jäseniä, jotka olivat vaarassa. Kaivohuoneelle suunniteltu väkivaltarikos ei ollut ensimmäinen kerta, kun muusikko pyrki olemaan väkivaltainen toista rap-muusikkoa kohtaan. Alkuvuonna 2020 Helsinkiin saapui keikkailemaan yhdysvaltalainen rap-muusikko. Tammikuussa 2022 vangittu muusikko uhosi sosiaalisessa mediassa käyvänsä kadulla yhdysvaltalaisen kimppuun, mikäli näkisi tämän Helsingissä. Mies sai vihiä, että yhdysvaltalainen liikkuisi Helsingin keskustassa. Hän suuntasi keskustaan ja video kaiken suorana lähetyksenä Instagram-sivullaan. Hän luuli löytäneensä yhdysvaltalaisen miehen ja kävi hänen kimppuunsa. Pahoinpitelyn kohteeksi joutui kuitenkin väärä henkilö, paikallinen nuori. Uhri oli kavereidensa kanssa kuvaamassa sosiaaliseen mediaan videota, jossa hän esittää yhdysvaltalaismuusikkoa. Tekijä sai ehdollista vankeutta.[1]

Loppuvuonna 2021 Ruotsin maahanmuuttajajengejä tutkinut Ruotsin yleisradion SVT:n tutkiva rikos- ja oikeustoimittaja Diamant Salihu totesi, että Suomessa ilmenneet gangstaräppäreiden ja rikollisuuden yhteydet, Suomen poliisin tekemät kiinniotot yökerhossa vakavan väkivallanteon ehkäisemiseksi, Suomen ulkomaalaistaustaiset katujengit ja rikollisryhmä Mantaqa ovat varoitusmerkkejä siitä, että Suomi voi olla tiellä kohti samanlaista maahanmuuttajarikollisuuden aaltoa kuin Ruotsi. Salihu katsoi, että Suomessa kannattaa ryhtyä välittömästi toimiin maahanmuuttajarikollisuuden ehkäisemiseksi.[55]

Tammikuussa 2022 pääkaupunkiseudulla toimi vajaat kymmenen katujengiä, ja niissä keskeisiä henkilöitä oli satakunta. Valtaosa heistä oli ulkomaalaistaustaisia nuoria miehiä ja mukana oli myös alaikäisiä. Poliisin tutkinnassa oli tuolloin useita katujengeihin liittyviä törkeitä väkivaltarikoksia sekä ampumistapauksia, joissa vaarassa on ollut myös sivullisia.[1] Saman vuoden lopussa sisäministeri Krista Mikkonen totesi, että jengeissä on aikaisempaa enemmän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Hän nosti rikollisuuden kasvun syyksi muun muassa poliisin liian pienet voimavarat.[56] maaliskuussa 2023 poliisi totesi, että katujengejä on noin kymmenen.[57]

Samaan aikaan Yleisradio haastatteli neljää katujengiläisten lähipiiriin kuuluvaa tai niiden liikkeitä seuraavaa nuorta, joiden mukaan Suomen katujengeissä on kyse ”Ruotsin meiningin larppaamisesta”, eli sen kopioimisesta ja siihen eläytymisestä. Ruotsissa surmattiin tuolloin ampuma-aseilla enemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin. Surmissa oli usein kyse rikollisjengien välisistä alueriidoista tai yhteenotoista. Joukko pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria pyrkii luomaan niin sanottua biiffiä eli erimielisyyttä eri kaupunginosien välille. Mallia on otettu Ruotsin lisäksi Yhdysvalloista, jossa eri kaupunginosien katujengien ja räppäreiden välillä on raakaa väkivaltaa ja jopa tappoja sekä murhia. Yleisradion tietojen mukaan Kaivohuoneelle suunnitellussa joukkotappelussa oli kyse nimenomaan niin sanottujen blockien eli kaupunginosien jengien ja räppäreiden välisestä riidasta. Se alkoi alun perin sosiaalisessa mediassa ja ryöstäytyi käsistä vuoden 2021 loppusyksyllä. Poliisi havaitsi kuitenkin tilanteen vakavoitumisen syksyn kynnyksellä ja aloitti salaisen tiedonhankinnan rikosten ennaltaehkäisemiseksi.[1] Kun Helsingin käräjäoikeus oli antanut alkukesällä 2022 kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen niin sanotussa katujengijutussa, Helsingin Sanomat totesi pääkirjoituksessaan, että ei ole sattumaa, että tuomituilla jengiläisillä on maahanmuuttajatausta ja että he ihannoivat väkivaltaista gangsta rap -kulttuuria, jossa eri jengit käyvät ikään kuin sotaa toisiaan vastaan.[58]

Kun helsinkiläisjengi Kurdish Mafian ja espoolaisen L-Cityn väkivaltaisia yhteenottoja käsiteltiin oikeudessa lokakuussa 2022, Vantaan käräjäoikeuteen tehtiin pommiuhkaus.[59] Samana päivänä Helsingin käräjäoikeus antoi tuomion laajasta huumausainerikoskokonaisuudesta, johon liittyivät Mantaqa-jengi sekä Katiska-vyyhtiin sotkeutuneita henkilöitä.[60]

Vuonna 2020 ulkomaalaistaustaisten rikollisjengien ja jengiläisten määrän odotettiin kasvavan tulevaisuudessa.[61] Keskusrikospoliisin järjestäytyneen rikollisuuden tiedusteluyksikön johtaja Christer Ahlgren totesi vuonna 2022, että järjestäytynyt rikollisuus ottaa Suomen yhteiskunnasta koko ajan kovempaa otetta. Suomessa toimii myös sukulaisuuden ja etnisen taustan ympärille syntyneitä, rikollista toimintaa harjoittavia klaaneja.[62]

Yksi Suomessa toimivista ulkomaalaistaustaisten jengeistä on Satudarah. Vuonna 2021 poliisi alkoi epäillä, että Suomessa toimii myös toinen ulkomaalaistaustaisten järjestäytynyt rikollisryhmä Mantaqa (suom. 'reviiri').[63] Ryhmän päätekijöiksi epäillään kolmea veljestä, jotka ovat syntyneet Lähi-idässä.[63] Keskusrikospoliisin mukaan ryhmän jäseniä yhdistää kieli ja kulttuuri.[63] Mantaqaan kuuluu noin 20–30 jäsentä.[64] Johtavassa asemassa olevia henkilöitä on 4–5.[64] Osa heistä on veljeksiä keskenään.[64] Mantaqa on syyllistynyt rahanpesuun, huumekauppaan ja viranomaisten röyhkeään uhkailuun.[63] Keskusrikospoliisi pitää Mantaqaa järjestäytyneenä rikollisryhmänä, mutta oikeudessa tätä kantaa ei ole vielä virallistettu.[63] Ryhmän väkivaltaisuus kiinnitti poliisin huomion.[65] Poliisin tiedustelutietojen mukaan Mantaqaan liittyvät henkilöt ovat aiemmin käyttäneet ryhmästä nimiä Mandem ja Soldiers of last generation.[63] Osa ryhmän toiminnassa mukana olevista on ollut mukana aiemmin Satudarah MC:ssä.[64] Ryhmän jäsenten toiminta on ollut poikkeuksellisen röyhkeää poliisia ja muita viranomaisia kohtaan.[63] Kun poliisi takavarikoi yhden Mantaqan jäsenen kotoa 75 000 euroa käteistä, rahoja yritettiin saada takaisin uhkailemalla poliisia.[63] Poliisille soiteltiin useita kertoja ja häntä vaadittiin palauttamaan rahat, tai poliisille kävisi huonosti.[63] Tuolloin poliisi epäili, että Mantaqa toi Suomeen huumeita yli kuuden miljoonan arvosta.[66] Sen epäiltiin ottaneen vastaan yhdeksän kiloa kokaiinia, kilon amfetamiinia ja 5 000 Subutex-tablettia, joista osa takavarikoitiin.[66] Esitutkinnan aikana takavarikkoon päätyi yhteensä noin kilon kokaiinia ja noin 25 kiloa amfetamiinia sekä noin 3 500 Subutex-tablettia.[66] Lisäksi poliisi takavarikoi useita ampuma-aseita, joista osa oli sarjatuliaseita. Takavarikoitujen huumausaineiden katukauppa-arvo oli yli 750 000 euroa.[66]

Joulukuussa 2021 Mantaqan johtajaveljekset saivat ankarat vankeustuomiot. Tuolloin 29-vuotias Jafar al-Maseudi tuomittiin 11 vuoden vankeusrangaistukseen seitsemästä törkeästä huumausainerikoksesta ja ampuma-aserikoksesta. 28-vuotias Ahmad al-Maseudi tuomittiin yhdeksän vuoden vankeusrangaistukseen kolmesta törkeästä huumausainerikoksesta ja törkeästä rahanpesusta. 26-vuotias Husein al-Maseudi tuomittiin yhdeksän vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen kolmesta törkeästä huumausainerikoksesta, törkeästä rahanpesusta, virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja ryöstön yrityksestä. Lisäksi veljesten kanssa yhteistyössä ollut 24-vuotias Jesse Robert Shipley sai seitsemän vuoden vankeustuomion kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta.[65] Thanh Ha Vu tuomittiin puolestaan kahdesta törkeästä huumerikoksesta kolmen vuoden ja kahden kuukauden vankeuteen[67]. Suomeen salakuljetettua marihuanaa jäi viranomaisten haltuun yli 2 miljoonan euron edestä. Mantaqa-ryhmän arvioidaan vastaanottaneen yhteensä noin 185 kiloa kannabista. Ryhmä on hallinnoinut maahantuontia sekä vastaanottanut ja levittänyt huumausaineita Suomessa. Rahat pestiin pääosin samalla kaavalla. Jafar Al-Maseudin omistamalle autokorjaamolle oli ilmoitettu korjaustöitä, joita ei todellisuudessa tehty. Lisäksi tuomitut väittivät osaa rahoista rahapeleistä voitetuiksi. Tuomitut olivat ostaneet muun muassa autoja, veneitä ja luksusmerkkituotteita. Esitutkinnassa vakuustakavarikkoon asetettiin omaisuutta noin 150 000 euron arvosta. Kaikkiaan rikoksista langetettiin tuomiot 26 henkilölle.[65]

Mantaqa on heikentänyt vankiloiden turvallisuutta Suomessa syksystä 2021 alkaen. Mantaqa muun muassa uhkaa valtasuhteita ja turvallisuutta vankiloissa. Kaikista vankiloista, joihin on sijoitettu Mantaqan jäseniä on ilmennyt vihamielisyyttä ja uhkaa vankiloiden henkilökuntaa kohtaan ennennäkemättömällä tavalla. He ovat aiheuttaneet vakavia järjestyshäiriöitä vankiloissa, ja erään vankilan työntekijä on kohdannut väkivaltaa vapaa-ajallaankin. Poliisin kokemusten mukaan tilanteet Mantaqan ja viranomaisten välillä ovat aina kireitä ja Mantaqa tahallisesti hankaloittaa tilanteita. Jengiläiset ovat aiheuttaneet ongelmia myös oikeusistuntojen aikana merkittävissäkin määrin. Istuntoihin on jouduttu pyytämään lisävoimia turvaamaan oikeudenkäyntien kulkua. Jengin ydinhenkilöiden vaikutusvalta vankiloissa on erittäin merkittävää.[64]

Helsingin käräjäoikeus määritteli helsinkiläisen Kurdish Mafia -jengin järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi toukokuun 2022 lopussa antamassaan tuomiossa.[52]

2000-luvulla Suomessa on käyty joitakin joukkotappeluita, joissa iso osa tappelijoista on nuoria maahanmuuttajia. Eräs ensimmäisistä tällaisista suurta huomiota saaneista joukkotappeluista oli vuonna 2010 Linnanmäen huvipuiston 60-vuotispäivillä sattunut tapaus, johon poliisin mukaan otti osaa 150 nuorta, iältään 10–20-vuotiaita ja liki 30-vuotiaita somaleja ja kurdeja.[68][69][70] Silminnäkijän mukaan tappeluun otti osaa myös romaneja.[71] Yksi nuorista harrasti thainyrkkeilyä SM-tasolla ja potkaisi raskaana olevaa naista vatsaan.[72] Linnanmäellä oli alkaa jo aikaisemmin samana päivänä toinen joukkotappelu.[73] Poliisi tutki sen johdosta kahta pahoinpitelyä, jossa tekijöinä oli kymmenkunta 4–14-vuotiasta somalialaista.[74] Helsingin Sanomat uutisoi, että illan tappelu oli tuolloin viime vuosien suurimpia.[75]

Syyskuussa 2013 Turun kauppatorilla käytiin raaka joukkotappelu keskellä iltapäivää.[76] Kymmenet maahanmuuttajanuoret potkivat ja löivät toisiaan.[76] Paikalla tehtiin myös puukotus, ja silminnäkijän mukaan kaksi henkeä sai teräasevammoja.[76] Toinen heistä pakeni.[76] Paikalta pakeni myös muita osallisia.[76] Poliisi otti kiinni kolme 1990-luvulla syntynyttä henkilöä.[76] Nuorimmat osalliset olivat yläkouluikäisiä ja vanhimmat nuoria aikuisia.[76] Silminnäkijä tunnisti osan nujakoitsijoista kurdeiksi.[76]

Keväällä 2016 useat nuoret saivat vammoja, kun maahanmuuttajien jalkapallo-ottelu kärjistyi joukkotappeluksi Loimaalla Varsinais-Suomessa.[77] Loimaan evankelisella opistolla majoittuneet turvapaikanhakijat olivat lähteneet pelaamaan jalkapalloa Hirvihovin palloiluhalliin, jossa tappelu syntyi.[77] Poliisin mukaan tappeluun osallistui arviolta kymmeniä nuoria vaihtopenkin ja katsomonkin puolelta[77]. Nyrkkien lisäksi lyömiseen käytettiin tuoleja ja muita astaloita.[77] Poliisi tutki tapausta useana pahoinpitelynä.[77]

Keväällä 2017 poliisi epäili, että 15–20 maahanmuuttajaa otti osaa joukkotappeluun Lahden keskustassa Kauppatorilla.[78] Poliisin tietojen mukaan tappelussa käytettiin nyrkkejä, vyötä ja mahdollisesti puukkoa.[78] Poliisi meni paikalle usean partion voimin, ja poliisien saapuessa tappelijat lähtivät juoksemaan karkuun.[78] Poliisi sai kiinni heistä kolme.[78]

Elokuussa 2017 Helsingin Kalliossa oli usean hengen tappelu, jossa muun muassa yritettiin ajaa autolla jalkakäytävälle ja ihmisen päälle.[79] Länsiväylä uutisoi, että samalla seudulla on ollut ennenkin vastaavia joukkotappeluita.[79] Myös vuoden 2019 tammikuussa paikalla oli joukkotappelu, jonka kaikki osalliset olivat ulkomaan kansalaisia.[79]

Heinäkuussa 2020 Helsingissä ravintola Kaivohuoneen edessä käytiin ulkomaalaistaustaisten miesten joukkotappelu, jossa kuoli yksi henkilö.[80] Syksyllä 2020 julkista keskustelua herätti muun muassa Vantaalla ja Tampereella ilmennyt kouluväkivalta.[81] Tampereella väkivaltaa ja riitoja on ilmennyt myös eri nuorisoporukoiden välillä.[81] Poliisin mukaan varsinaisia jengejä on vaikea osoittaa, mutta nuorten ryhmiä voi yhdistää etninen tai kielellinen tausta tai aate.[81] Poliisin mukaan nuorisoporukoiden väkivallanteoissa on ollut tekijöinä myös maahanmuuttajia.[81]

Heinäkuussa 2021 Turussa Jethro Rostedtin omistamassa Studio-yökerhossa käytiin joukkotappelu, jota rauhoittamaan saapui useita partioita.[82] Rostedtin mukaan ulkomaalaistaustaiset ryhmät aiheuttivat joukkotappelun, minkä estämiseksi mikään määrä järjestyksenvalvojia ei olisi riittänyt.[82] Hänen mukaansa väkivaltaa kohdistettiin myös yökerhon henkilökuntaan.[82] Tappelun johdosta ravintola päätettiin tyhjentää ennen aikojaan.[82] Poliisin mukaan tappeluun osallistui noin 10–20 henkilöä, joilla oli teräaseita.[83][84] Henkilökunnan arvion mukaan tappeluun osallistui 20–30 henkeä.[84] Tapausta tutkittiin rikosnimikkeillä pahoinpitely, järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen ja vahingonteko.[84] Ravintolan omaisuutta rikkoutui joukkotappelussa, mutta kukaan ei loukkaantunut tapahtuneessa vakavasti.[84] Joukkotappelussa arveltiin olleen kyse kahden tai sitä useamman eri ryhmän välienselvittelystä.[84] Pahoinpitelyjä epäiltiin tapahtuneen kaiken kaikkiaan kuusi kappaletta, mutta heinäkuun loppuun mennessä yhtään henkilöä ei oltu otettu kiinni eikä yhtään asianomistajaa ilmaantunut.[83] Poliisi tosin tunnisti muutamia tappeluun osallistuneita henkilöitä.[83] Tapahtuman johdosta vapaaottelija Makwan Amirkhani julkaisi alatyylisen viestin sosiaalisessa mediassa, jossa hän haukkui Jethro Rostedtia tavalla, jota pidettiin erittäin loukkaavana.[85] Amirkhani haukkui myös Rostedtin poikaa alatyylisesti.[85] Lisäksi viestissä oli uhkaus, joka oli osoitettu Jethro Rostedtille.[85] Poliisi epäili Amirkhania törkeästä kunnianloukkauksesta ja laittomasta uhkauksesta.[86]

Poliisin mukaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun liittyen poliisia työllistävät eniten muun muassa joukkotappelut ja erilaiset häiriökäyttäytymisen muodot.[87]

Lokakuussa 2022 uutisoitiin, että poliisin mukaan nuorten väkivaltaisuus on kasvussa pääkaupunkiseudulla. Väkivallan käyttö oli poliisin mukaan arkipäiväistynyt ja siihen turvautuu alati laajentuva joukko nuoria. Väkivaltaisuus oli muuttunut siten, että se ei ole enää vain yksittäisten jo vakavassa rikoskierteessä olevien nuorten välienselvittelyä, vaan väkivaltaan ryhdytään hyvin matalalla kynnyksellä. Länsi-Uudellamaalla pahoinpitelyrikokset ovat poliisin mukaan nousseet alaikäisten kohdalla toiseksi yleisimmäksi rikosnimikkeeksi. Pahoinpitelyjä yleisempiä rikoksia ovat ainoastaan näpistykset. Ilmiöön liittyy alistus­väkivalta, joka leviää yhä nuorempiin pääkaupunki­seudulla. Väkivaltaiseen alistamiseen turvautuvat pääkaupunkiseudulla jopa 12-vuotiaat lapset. Alaikäisten alistusväkivalta usein videoidaan ja videot joko julkaistaan suoraan sosiaaliseen mediaan, tai niillä kiristetään uhria myöhemmin. Alistusväkivallassa muun muassa uhkaillaan uhria ja esimerkiksi pakotetaan uhri nuolemaan pahoinpitelijöiden kenkiä. Tyypillisesti tilanne päättyy pahoinpitelyyn. Näistä rikoksista epäillyissä nuorissa korostuu maahanmuuttajatausta.[88]

Kesällä 2017 Suomessa tehtiin ensimmäinen ääri-islamistinen terrori-isku Turussa, jossa kuoli kaksi ja loukkaantui kymmenen ihmistä. Iskun teki marokkolainen Abderrahman Bouanane, joka oli saapunut suomeen turvapaikanhakijana keväällä 2016. Iskusta alkaen terrorismin uhka on ollut Suomessa kohonnut, eli se on tasolla kaksi neliportaisella asteikolla.[89]

Vuoden 2018 lopussa Suojelupoliisi arvioi, että seuraava terrori-isku Suomessa tehdään Helsingissä tai Turussa.[90] Suojelupoliisi on seurannut huolestuneena radikaalin islamismin saamaa kannatusta Suomessa.[90] Sanomalehti Turkulaisen lähteiden mukaan suurimman uhkan muodostavat yksittäiset henkilöt, jotka eivät ole aiemmin tehneet mitään rikollista eivätkä ole suojelupoliisin tiedossa.[90] Heitä on vaikea valvoa.[90]

Sisäministeriön vuoden 2020 väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksessa todetaan, että terroristijärjestö ISIS pitää Suomea oikeutettuna terrorismin kohdevaltiona, koska Suomi on osa ISIS:n vastaista koalitiota. Al-Qaidan ja al-Sha-baabin toiminta on pääasiassa keskittynyt Aasian ja Afrikan konfliktialueille ja epävakaisiin valtioihin, mutta niiden toiminnan taustalla on kansainvälinen salafi-jihadistinen ideologia. Suomessa terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on 390. Heistä valtaosa kannattaa tai tukee toiminnallaan radikaali-islamistista terrorismia. Syyrian ja Irakin konfliktiin liittyvän vierastaistelijailmiön sekä värväys- ja tukiverkostojen aktivoitumisen myötä terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärä yli kaksinkertaistui 2010-luvun aikana Suomessa. Sisäministeriön mukaan ei ole nähtävissä mitään syitä, jotka merkittävästi laskisivat terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärää Suomessa. Henkilöiden aiheuttaman uhkan luonne voi kuitenkin muuttua. Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärän jatkuva kasvu etenkin vuodesta 2015 alkaen, Turussa elokuussa 2017 tapahtunut terrori-isku sekä monimutkainen Syyrian ja Irakin konflikti osoittavat, että kansainvälisillä tapahtumilla voi olla merkittävä radikalisoiva ja liikkeelle paneva vaikutus Suomenkin turvallisuustilanteeseen. Kansainväliset tapahtumat voivat tietyissä olosuhteissa toimia laukaisevana tekijänä väkivaltaiselle uskonnollisesti tai poliittisesti motivoituneille teoille myös Suomessa.[91]

Joulukuussa 2022 poliisi pääsi terrorismirikoksesta epäillyn 21-vuotiaan miehen jäljille ampuma-aserikostutkinnan yhteydessä ja hänet vangittiin. Hänellä ei ollut rikostaustaa Suomessa ja hän on Espanjan kansalainen. Käräjäoikeus vangitsi hänet epäiltynä kouluttautumisesta terrorismirikoksen tekemistä varten. Poliisi aloitti tutukimaan myös epäillyn hallussa ollutta ääri-islamilaista aineistoa. Keskusrikospoliisi tutki epäiltyä terrorismirikosta yhteistyössä suojelupoliisin ja Helsingin poliisilaitoksen kanssa. Poliisi vaati miestä vangittavaksi lievemmin perustein eli syytä epäillä -perusteisesti. Mies asuu Suomessa ja on toiminut yksin. Mies kiisti syyllistyneensä rikokseen.[92]

Suomesta matkusti vuosien 2012–2016 välisenä aikana yli 80 viranomaisten tunnistamaa vierastaistelijaa Syyriaan. Lukuisia miehiä ja naisia lapsineen pyrki liittymään ISIS:iin ja elämään sen julistamassa ja sittemmin luhistuneessa kalifaatissa. Syyt henkilöiden päätökselle matkustaa ISIS:n tai jonkin muun terroristijärjestön hallitsemalle alueelle ovat pitkälti yksilöllisiä. Osa henkilöistä on kuollut, mutta vuoden 2019 lopulla alueella oli yhä kymmeniä aikuisia ja lapsia. Al-Holin leirillä Koillis-Syyriassa oli vuoden 2019 lopussa yli kymmenen naista ja yli 30 lasta, joilla oli yhteyksiä Suomeen. Lisäksi joitain miehiä, joilla oli kytköksiä Suomeen oli kiinniotettuna pidätyskeskuksissa. Suomen hallitus teki 16. joulukuuta 2019 linjauksen, jonka mukaan Suomi pyrkii kotiuttamaan leirillä olevat lapset. Kaksi orpolasta avustettiin Suomeen vuoden 2019 lopussa.[91]

Konfliktialueella oleskelleet ovat eläneet väkivallan keskellä. He ovat altistuneet jopa vuosia äärimmäisen radikalisoivalle ympäristölle, toiminnalle ja propagandalle. Sisäministeriön mukaan uskonnolla perustellun väkivaltaisen ekstremismin tulevaisuuden kehityksen ja ennalta ehkäisyn näkökulmasta huolta aiheuttavat terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lapset eli kasvava sukupolvi. Lapset edustavat terroristijärjestöille tulevaisuutta ja ideologista jatkuvuutta. ISIS pitää yli 9-vuotiaita poikia sopivina sotilaskoulutukseen, taistelutoimintaan ja jopa teloituksiin. Alaikäiset tytöt ovat joutuneet naimisiin hyvin nuorina, ja nämä nuoret tytöt ovat myös itse saaneet lapsia. Suomessa viranomaiset ovat yhteistyössä valmistelleet toimintaa, joka edistää lasten integroitumista takaisin yhteiskuntaan. Radikaali-islamististen verkostojen kehitys Suomessa seurailee kansainvälistä tilannetta. Konfliktialueelle lähtijöiden kaltaisesti radikaali-islamistiset verkostot Suomessa ovat sellaisia, että niihin kuuluu ulkomaalaistaustaisia, mutta myös etnisesti suomalaisia. Verkostot käsittävät useita sukupolvia. Avioliittoja solmitaan verkostojen sisällä, mikä voi hankaloittaa radikaali-ideologiasta irtautumista ja voimistaa seuraavien sukupolvien radikalisoitumista. Suomessa toimivilla terroristista toimintaa edistävillä ryhmillä ja verkostoilla on yhteyksiä ulkomaille sekä muslimienemmistöisissä maissa että länsimaissa.[91]

Muslimien uskonnollisten sääntöjen mukaan ruoaksi käytettävä eläin on teurastettava tietyllä tavalla, jota kutsutaan halal-teurastukseksi.[93] Halal tarkoittaa islamissa kaikkea sitä, mikä Jumalan lain, šarian, mukaan on sallittua ja luvallista.[94] Osa halal-säännöistä koskee ruokaa.[94] Suomessa halal-teurastus on laillista, kunhan teurastuksessa tehtyä eläimen verenlaskua ei tehdä ennen eläimen tainnuttamista.[93] Osa muslimeista suosii kuitenkin perinteistä halal-menetelmää, jossa eläimen kaulavaltimot avataan sen ollessa vielä tajuissaan.[93] Tämä menetelmä on Suomen eläinsuojelulain vastainen.[93] Suomessa on tullut ilmi tapauksia, joissa lakia ei ole noudatettu.[93][95][96]

Vuonna 2021 poliisi tutki vakavaa ja poikkeuksellisen laajaa halal-teurastuksiin liittyvää rikossarjaa, jossa keski-ikäinen mies oli teurastanut vuosina 2012–2020 jopa 1 800 lammasta Pohjanmaalla ja muualla keskisen Suomen alueella lampaita tainnuttamatta.[93][97] Pohjanmaan poliisin mukaan toiminta oli suunnitelmallista ja toistuvaa.[93] Päätekijän epäitiin ostaneen lampaita toisen henkilön nimissä ja teurastaneen niitä laittomasti myyntiin.[97] Tapausta tutkitaan törkeän eläinsuojelurikoksen lisäksi ympäristön turmelemisena.[93] Poliisin mukaan teurasjätteitä ei ole hävitetty asianmukaisesti.[93] Lisäksi poliisi epäilee lähes kymmentä teurastuksiin liittynyttä lammastilallista avunannosta törkeään eläinsuojelurikokseen.[93] Poliisi arvioi epäillyn saaneen pimeistä teurastuksistaan vähintään kymmenien tuhansien tai jopa yli sadan tuhannen euron rahallisen hyödyn.[93] Poliisi on saanut vihjeitä muista vastaavista rikoksista.[97] Yleisradion mukaan toisinaan lammastiloilta tiedustellaan, voisiko niiltä ostaa eläimiä itse teurastettavaksi.[97] Muun muassa Vegaaniliitto on kritisoinut sitä, että Suomeen saa kuitenkin tuoda perinteisillä menetelmillä teurastettua halal- ja košer-lihaa.[98]

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto, ja se on Suomessa laitonta.[99] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL pyrkii ehkäisemään sukuelinten silpomista maahanmuuttajien parissa.[99] Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman.[99] Syksyllä 2020 Suomessa eli 3 000 sukuelinten silpomisvaarassa olevaa tyttöä.[100] Yleensä silpominen tehdään 4–10-vuotiaalle tytölle.[100] Eduskunnan lakivaliokunta on vaatinut, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen pitää säätää rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä yksiselitteisemmin.[100] Valiokunta otti näin kantaa kansalaisaloitteeseen, jossa on ehdotettu silpomisen kieltävää omaa lakia, joka suojaisi silpomisväkivallalta kaikenikäisiä tyttöjä ja naisia.[100] Lain myötä rangaistaviksi tulisivat myös Suomen kansalaisiin ulkomailla kohdistuvat sukuelinten silpomiset.[100] Silloin rikosvastuulta ei esimerkiksi voisi välttyä Suomen kansalaisuuden saanut afrikkalainen maahanmuuttajaperhe, joka kuljettaisi tyttönsä Afrikkaan vahingoitettavaksi.[100] Suomeen on muuttanut kymmeniä tuhansia ihmisiä maista, joissa tyttöjen sukuelinten silpominen on verrattain yleistä.[100] Asiantuntioiden mukaan joitakin Suomessa syntyneitä tyttöjä on lähetetty ulkomaille silvottaviksi.[100] Lakivaliokunnan mukaan silpomisrikokset ovat tekoina omalaatuisia, koska ne ovat suunniteltuja ja lasten vanhemmat ovat niissä usein mukana.[100]

Silpomisen taustalla vaikuttavat käsitykset hyväksyttävästä seksuaalisesta käytöksestä ja naisen seksuaalisuuden hallitsemisesta, mitä ei oikeusvaltiossa voi pitää hyväksyttävänä.[100] Lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan silpominen luokitellaan neljään eri pääryhmään.[100] Radikaaleimmassa muodossa häpykieli ja häpyhuulet poistetaan ja häpyhuulet ommellaan yhteen.[100] Lievimmässä muodossa sukuelimiin tehdään pisto tai viilto.[100] Näytön saaminen rikoksesta ei ole aina helppoa, koska syylliset ovat usein uhrin perheenjäseniä.[100] Silpomisen toteaminen ei ole yksiselitteistä terveydenhuollon ammattilaisille, koska silpomistavat ja sukuelinten anatomia vaihtelevat.[100]

Suomessa perinnettä harjoittavista maista lähtöisin olevia naisia ja tyttöjä arvioidaan olevan noin 38 000, ja heistä mahdollisesti noin 10 000:n arvioidaan läpikäyneen silpomisen.[100] Suomessa asuvat silpomisvaarassa olevat tytöt tai heidän vanhempansa ovat yleisimmin lähtöisin Somaliasta, Sudanista, Egyptistä, Irakista, Syyriasta ja Turkista.[100] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on pyrkinyt selvittämään silpomisen yleisyyttä myös eri väestötutkimuksissa.[100] Esimerkiksi vuosina 2010—2012 toteutetussa maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa noin 70 prosenttia somalitaustaisista ja noin 30 prosenttia kurditaustaisista Suomessa asuvista naisista kertoi läpikäyneensä silpomisen.[100]

Suomessa alaikäisten poikien ympärileikkausta, jolle ei ole lääketieteellisiä perusteita, ei ole toistaiseksi lailla kielletty, mutta sen katsotaan loukkaavan lapsen koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta.[101] Poikien leikkaukseen vaaditaan huoltajilta kirjallinen suostumus, eikä ympärileikkausta saa tehdä, jos toinen huoltaja vastustaa sitä.[101] Lakivaliokunta on esittänyt, että Suomen oikeusministeriö selvittää myös sellaisten poikien ympärileikkausten, joille ei ole lääketieteellistä perustetta, liittyvät sääntelytarpeet.[100]

Avioliittoon pakottaminen on rikoslain mukaan rangaistavaa ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena. Rangaistavaa on paitsi varsinainen pakottaminen, myös henkilön luovuttaminen, kuljettaminen, vastaanottaminen ja majoittaminen hänen saattamisekseen pakkoavioliittoon. Tavallisesti Suomessa pakkoavioliitoissa on kysymys maahanmuuttajien välisistä avioliitoista, jotka on solmittu ennen Suomeen saapumista.[102] Lapsiavioliitolla tarkoitetaan avioliittoa, jonka toinen tai molemmat osapuolet ovat alle 18-vuotiaita. Useimmiten alaikäinen osapuoli on tyttö.[103] Nuorimmat pakkoavioliittoon ulkomailla naitetut ovat olleet Suomessa 14-vuotiaita, mutta auttamisjärjestelmään uhri ohjautuu kuitenkin tyypillisesti ollessaan jo täysikäinen. Pakkoavioliitoissa ikäero osapuolten välillä voi olla iso, ja joskus liitossa on voitu saada lapsia jo alaikäisenä.[102]

Rikosuhripäivystyksen tietoon tulleiden pakkoavioliittojen määrä on kovassa kasvussa. Vuonna 2019 tietoon tuli 20 tapausta, mutta vuoden 2020 syksyyn mennessä tietoon oli tullut jo 50 tapausta. Kyse ei välttämättä ole siitä, että tapaukset olisivat erityisen kovassa kasvussa, vaan siitä, että tapaukset on onnistuttu tunnistamaan paremmin ja uhrit pääsevät paremmin avun piiriin. Suomessa elää naisia, jotka joutuvat elämään hyvin eristettyinä ja kokevat hyvin raakaa ruumiillista ja seksuaalista väkivaltaa pakkoavioliitoissaa, eivätkä he eivät saa lähteä kotoa mihinkään. Jos he pääsevät ulos, joku vahtii, missä nainen saa liikkua. Taloudelliset etuudet, opintotuet ja lapsilisät eivät tule naiselle, kun sortava puoliso hallinnoi pankkitiliä. Naisen yhteydet ulkomaailmaan ovat niin vähäiset, ettei hän tiedä, että hänen kohtelunsa on väärin. Lisäksi naiset voivat olla myös kulttuuritaustaltaan sellaisia, että heidän kulttuurissaan avioero ei tule kysymykseen.[102] Helsingin Sanomain mukaan pakkotyöhön, pakkoavioliittoon tai seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi joutuneita alaikäisiä on yksistään pääkaupunkiseudulla vähintään kymmeniä.[104] Rikosuhripäivystyksestä apua saavien alaikäisten uhrien osalta on merkittävää, että valtaosa on joutunut ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhreiksi Suomessa, eikä esimerkiksi turvapaikanhakijana matkalla Suomeen tai lähtömaassaan.[104]

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja Rikosuhripäivystyksen mukaan Suomesta lähetetään tyttöjä ja naisia ulkomaille vanhempien kotimaahan naitettavaksi sukulaisen, vaikkapa serkun, kanssa. Nämä naiset ovat voineet asua Suomessa pitkäänkin, ja ovat saattaneet syntyä Suomessa tai tulla maahan alaikäisenä. Suomessa on ilmennyt tapauksia, joissa mies oleskelee Suomessa oleskeluluvalla, ja hän hankkii vaimon ulkomailta perhesideoleskeluluvan kautta. Uhreja on esimerkiksi Irakista, Afganistanista, Iranista ja Somaliasta. Irtaantuminen pakkoavioliitosta voi merkitä kunniaväkivallan uhkaa. On ehdotettu, että nykyistä lakia muutettaisiin niin, että pakkoavioliitosta voisi vapautua siten, että liitto mitätöitäisiin. Nykyään pakkoavioliitosta vapautuu vain tavallisen avioeromenettelyn kautta.[102]

Pakolaisvakoilu on tiedustelutoimintaa, jolla vieras valta hankkii tietoa ja pyrkii hallitsemaan, painostaa tai uhkaa Suomessa asuvia omia tai entisiä kansalaisiaan. Tyypillisesti tietyn maan kansalaiset värvätään tai painostetaan keräämään tietoja toinen toisistaan. Suomessa pakolaisvakoilu ei ole laitonta, mutta Ruotsissa ja Norjassa on. Näissä maissa laki on johtanut syytteisiin ja vankeustuomioihin. Vakoilun kohteet kuuluvat yleensä kotimaidensa poliittiseen oppositioon tai muuhun ryhmittymään, jonka toimintaa vakoileva maa pitää itselleen uhkana. Suojelupoliisin mukaan pakolaisvakoilusta on tullut pysyvä ilmiö Suomessa, ja poliisin tietoon tulee säännöllisesti pakolaisvakoiluun liittyviä vieraiden valtioiden hankkeita, yleensä muutama vuosittain. Suojelupoliisi ehdotti jo vuonna 2012, että Suomi kriminalisoisi pakolaisvakoilun. Hanke kuitenkin hautautui hallitusten vaihtuessa, vaikka suojelupoliisin mukaan pakolaisvakoilu loukkaa kansalaisten perusoikeuksia. Eräillä Ruotsin pakolaisvakoilutapauksilla onkin yhteys Suomeen.[105]

Tietyt ulkomaalaisryhmät eivät kunnioita naisten seksuaalista itsemääräämisoikeutta siten kuin suomalaisessa yhteiskunnassa on tapana.[2] Vuonna 2015 Asianajajaliitto uutisoi, että Poliisihallituksen mukaan vuonna 2015 raiskausten määrä kasvoi, kun tavallisesti tapauksia on ollut vuosittain noin tuhat, joista 70 prosenttia on selvitetty. Niissä noin 20–30 prosenttissa tekijä on ollut ulkomaalainen. Asianajajaliitto oli huolissaan, koska yleisellä paikalla tapahtuneiden raiskausten, eli niin sanottujen puskaraiskausten, määrä lisääntyi vuodesta 2014 yli 50 prosenttia vuoteen 2015.[87] Vuosina 2015–2017 kaikkien seksuaalirikosten määrä laski, mutta ulkomaalaisten osuus epäillyistä kasvoi.[106] Vuonna 2015 Tapanilassa tapahtui joukkoraiskaus ja vuonna 2018 Oulussa useiden seksuaalirikosten sarja, joissa tekijöinä oli ulkomaalaistaustaisia. Molemmat herättivät suurta keskustelua.

Ulkomaalaisten osuus raiskausrikoksista on huomattavasti suurempi kuin heidän osuutensa kaikesta rikollisuudesta.[107] Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin mukaan ulkomaan kansalaisten osuus raiskausrikoksissa on selkeästi korkeampi kuin Suomen kansalaisilla tai suomalaistaustaisella väestöllä.[107] Maahanmuuttajien väestöön suhteutettu rikollisuustaso oli raiskausrikoksissa keskimäärin lähes 8-kertainen kantaväestön kokonaisrikollisuustasoon verrattuna.[107] Osuus oli korkein Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneillä miehillä, 17-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.[107] Vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan taustatekijöiden huomiomisesta (kuten ikä ja sukupuoli) huolimatta maahanmuuttajien todennäköisyys tulla epäillyksi raiskausrikoksesta oli moninkertainen suomalaisiin nähden, Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneillä miehillä 10-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.[107] Yhdenkään ulkomaalaisen väestöryhmän rikollisuustaso ei ollut tilastollisesti merkitsevästi syntyperäisten suomalaisten rikollisuustasoa matalampi.[107]

Valtioneuvoston vuonna 2021 valmistuneen selvityksen perusteella vuosina 2011–2020 ulkomaalaistaustaisten osuus raiskauksista epäillyistä oli 27 prosenttia. Osuus kuitenkin kasvoi 2020-luvulle tultaessa ja vuonna 2020 ulkomaalaistaustaisten osuus raiskauksesta epäillyistä oli 38 prosenttia. Kun lukuun lisätään Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt on näiden osuus kaikkiaan 38,5 prosenttia. Sosioekonomiset tekijät ja sosiaalinen huono-osaisuus eivät selitä ulkomailla syntyneiden korkeampaa seksuaalirikollisuuden riskiä.[21]

Vuoden 2021 lopulla poliisi havaitsi Suomessa uuden ilmiön, jossa taksinkuljettajia epäillään yhä useammin seksuaalirikoksista Helsingissä. Määrä on noussut vuoden 2018 kesästä lähtien. Valtaosa Helsingin poliisilaitoksen tutkimista seksuaalirikoksista epäillyistä taksinkuljettajista on kotoisin Lähi-idän, Etelä-Aasian sekä Itä- ja Länsi-Afrikan alueilta. Helsingin poliisin selvitys kattaa törkeät raiskaukset, raiskaukset, raiskauksen yritykset, pakottamiset seksuaaliseen tekoon ja seksuaaliset ahdistelut. Tavallisesti epäillyt seksuaalirikokset on tehty öiseen aikaan joko taksissa, taksin ja kodin välillä tai taksimatkan jälkeen asianomistajan kotona. 23 tapauksen tekijästä yksi oli syntynyt Suomessa.[108]

Keväällä 2022 Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi seitsemän maahanmuuttajataustaista miestä ehdottomaan vankeuteen raiskauksesta. Jokainen tapaus oli erillinen, mutta jokaisella uhrina oli aina sama kehitysvammainen nainen. Vanhin tekijöistä oli tekohetkellä 52-vuotias, nuorin 23-vuotias. Ensimmäisen kerran nainen raiskattiin joulukuussa 2017, viimeisen kerran helmikuussa 2020. Viisi miehistä raiskasi uhrin kerran, mutta kaksi vastaajaa syyllistyi tekoon kolmesti. Uhrin siskon kerrottua vanhimmalle tekijälle, että asiasta on tehty rikosilmoitus, tekijä suhtautui asiaan huvittuneesti sanoen, ettei poliisi usko uhrin siskoa. Lyhyin tuomio oli 10 kuukautta vankeutta, pisin kaksi ja puoli vuotta. Korvauksia tekijöiden maksettavaksi koitui kullekin joko 2 500 tai 3 000 euroa.[109]

Kesäkuussa 2022 Oulun käräjäoikeus tuomitsi kolme miestä vankeuteen törkeistä seksuaalirikoksista, jotka tehtiin Oulussa saman vuoden helmikuussa. 30-vuotias Achraf Ben Moussa, 28-vuotias Aziz Lachab ja 21-vuotias Nabil Koriba tapasivat kaksi uhriaan kaupungilla, mistä he menivät yhdessä erääseen parkkihalliin juomaan alkoholia. Uhrit päihtyivät huomattavasti. Parkkihallista seurue jatkoi matkaansa erään miehistä tuttavan asunnolle. Asunnossa 21-vuotias Koriba raiskasi voimakkaasti päihtyneen alle 16-vuotiaan uhrin. Raiskauksen jälkeen Achraf Ben Moussa raiskasi uudelleen saman uhrin. Molemmat raiskauksista olivat suojaamattomia. Molemmat miehet tuomittiin viiden vuoden vankeusrangaistuksiin törkeästä lapsenraiskauksesta. Lisäksi yksi miehistä oli johdattanut alle 18-vuotiaan uhrin toiseen tilaan ja raiskannut hänet. Lachab tuomittiin törkeästä raiskauksesta kahden vuoden ja neljän kuukauden vankeusrangaistukseen.[110] Tapauksen jälkeen Suomen uutiset kritisoi Oulussa vuosina 2019–2021 toteutettua Turvallinen Oulu -hanketta, joka perustettiin Oulun vuoden 2018 seksuaalirikosten sarjan jälkeen. Hankkeen päätavoitteena oli ennalta ehkäistä alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia Oulussa. Hankkeen budjetti oli 2,6 miljoonaa euroa.[111] Turvallinen Oulu -hanke sai vuonna 2020 jopa kansainvälistä näkyvyyttä julkaistuaan TikTok-videon, jota muun muassa James Woods arvosteli.[112] Suomen uutisten mukaan osaa hankkeen aineistoja kritisoitiin, sillä niissä keskityttiin enemmän lasten seksualisoimiseen kuin seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaan.[111]

2022 Helsingin Sanomat uutisoi, että seksin katukauppa Helsingin kaduilla on afrikkalaisten hallussa. Parittajat ja paritetut ovat yleensä samasta lähtömaasta. Poliisin työstä tekee haastavaa, että parittajat eivät ole aina Suomessa, vaan hoitavat toimintaa etäyhteyksin. Afrikkalaisilla prostituoiduilla saattaa olla esimerkiksi pysyvä oleskelulupa Italiassa, jolloin heidän matkustamisensa Suomeen matkailijoina on helppoa, sillä Schengen-valtion myöntämän oleskeluluvan saanut henkilö voi liikkua vapaasti Schengen-alueella enintään kolmen kuukauden ajan, jos hän täyttää maahantuloedellytykset ja jos hän ei ole kansallisessa maahantulokieltoluettelossa.[113]

Kesällä 2022 julkisuutta herätti[114][115][116][117] tapaus, jossa HJK:ta edustanut brasilialainen jalkapalloilija Jair Tavares Silva oli syyllistynyt 12-vuotiaan tytön seksuaaliseen hyväksikäyttöön, mutta salannut tuomion joukkueeltaan solmiessaan pelaajasopimusta. Hänet oli tuomittu huhtikuussa 2021 seitsemän kuukauden ehdollisen vankeusrangaistukseen ja maksamaan uhrille 1 500 euroa korvauksia ja valtiolle oikeudenkäyntikulut. Rikos tapahtui vuonna 2016, ja uhri oli kertonut ikänsä Silvalle.[114]

Myöhemmin kesällä elokuussa tiedotusvälineissä sai myös paljon huomiota[118][119][120][121][122][123] törkeä ja nöyryyttävä[119] raiskaustapaus, joka oli tapahtunut hankolaisessa yksityisasunnossa kesällä 2013. Tässäkin seksuaalirikoksessa tekijöinä oli kaksi jalkapalloilijaa ja uhri alaikäinen, 17-vuotias. Miehet olivat tekoaikaan iältään 19-, 27- ja 29-vuotiaita, ja he edustivat paikallista jalkapalloseuraa. Tuomion mukaan kaksi miehistä oli vuorotellen pitänyt uhria kiinni raiskaten hänet ja estäen hänen pakenemisensa.[118] Lisäksi tekijät tukkivat uhrin suun[121]. Miehet aiheuttivat naiselle huomattavasti kipua kolmella[119] yhdynnällä, kiinnipidolla ja purren mustelmia naisen kehoon. Uhri oli myös sanallisesti pyytänyt miehiä lopettamaan ja kertonut kokemastaan kivusta. Tekoaikaan 19-vuotias mies oli kuollut ennen oikeudenkäynnin alkamista.[118] Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Anilton Cesar Cruzin neljäksi vuodeksi vankeuteen, minkä lisäksi hänet määrättiin maksamaan uhrille korvauksia 11 500 euroa.[119] Anilton Cesar Cruz on entinen Kap Verden jalkapallomaajoukkueen pelaaja.[124]

Joulukuussa 2022 Helsingin hovioikeus tuomitsi FC Atlantiksen kaksi entistä pelaajaa pitkiin tuomioihin seksuaalirikoksista jutussa, jossa 22-vuotias Bauraux Fils Offo De Tambi Amiri sai kolmen vuoden ja 11 kuukauden rangaistuksen ja 24-vuotias Aboubacar Diakite neljän vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistuksen. He olivat syyllistyneet Helsingin Puistolassa[125] raiskaukseen, törkeisiin lapsen seksuaalisiin hyväksikäyttöihin, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämiseen ja salakatseluun oltuaan sukupuoliyhteydessä 13- ja 15-vuotiaiden tyttöjen kanssa. Kaksi uhreista oli 13- ja 15-vuotiaita, yksi alle 18-vuotias. Miehet olivat tarjonneet tytöille muun muassa yösijan, ruokaa ja vaatteita, sillä tytöt olivat karkumatkalla nuorisokodista. Miesten luona oli yöpynyt tyttöjä kolmena eri kertana, ja jokaisella kerralla miehet olivat harrastaneet tyttöjen kanssa seksiä ja kuvanneet osan yhdynnöistä.[126] Korvauksia tekijöille koitui kymmeniätuhansia euroja.[127]

Poliisille ilmoitettiin vuonna 2018 yhteensä 3 826 seksuaalirikosta.[128] Niistä yli neljännes oli ulkomaalaisen tekemä.[128] Ulkomaalaisten osuus ilmoitetuissa seksuaalirikoksissa Helsingissä oli tuona vuonna 38,2 prosenttia.[128]

Vuonna 2018 Helsingissä ilmoitetuista raiskauksista peräti yli puolet oli ulkomaalaisen tekemiä, 53,8 prosenttia.[128] Kokonaisuudessaan vuonna 2019 poliisi selvitti 1 056 raiskausta, joista 37,6 prosenttia, eli 397 kappaletta oli ulkomaalaisten tekemiä.[107] Vuonna 2019 kansallisuuksittain tarkasteltuna suurimman osuuden raiskausepäilyissä muodostivat irakilaiset, jotka olivat epäiltyinä 114 raiskauksessa.[107] Irakilaisten osuus kaikista raiskausepäilyistä oli vuonna 2019 yhteensä 10,8 prosenttia.[107] Seuraaviksi eniten raiskauksesta epäiltyinä olivat afganistanilaiset (60 kpl), iranilaiset (25 kpl) ja somalit (24 kpl).[107] Nämä tilastot laatineen Tilastokeskuksen mukaan henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla.[107] Vastaavasti suomalaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa.[107] Kaksoiskansalaiset, joilla toinen kansalaisuus on Suomi, tilastoidaan suomalaisiksi.[107] Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskauksista epäillyistä on ollut kasvussa.[131]

Poliisille ilmoitettiin vuonna 2015 hieman yli tuhat raiskausta. Niistä 20 tapauksessa epäiltynä on ollut turvapaikanhakija, joita saapui Suomeen vuonna 2015 ennätysmäiset 32 476.[130][132] Tilastoja voidaan myös tarkastella väestörakenteen pohjalta. Kun poliisille vuonna 2015 ilmoitettuja tapauksia vertaa suomalaisten yli 15-vuotiaiden miesten määrään ja yli 15-vuotiaiden turvapaikanhakijamiesten määrään, raiskauksia on tehty molemmissa ryhmissä suunnilleen yhtä monta.[133] Suomalaisia yli 15-vuotiaita miehiä on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin yli 15-vuotiaita turvapaikkaa hakeneita miehiä.

Yleisradion vuonna 2016 suorittaman selvityksen mukaan kaikista poliisin tiedossa olevista seksuaalirikosepäilyistä turvapaikanhakijoiden osuus on 7–8 prosenttia ja kaikkien ulkomaalaisten osuus on 24 prosenttia.[134]

Poliisi on lisäksi saanut vihje- ja havaintotietoja, joiden mukaan turvapaikanhakijat ovat seurailleet, lähennelleet tai kosketelleet luvatta etupäässä nuoria suomalaisia naisia.[87]

Lapsien seksuaalisista hyväksikäytöistä epäillyistä oli vuonna 2014 ulkomaalaistaustaisia 14,7 prosenttia, vuonna 2015 ulkomaalaistaustaisia 16,6 prosenttia, vuonna 2016 ulkomaalaistaustaisia 9,4 prosenttia, vuonna 2017 ulkomaalaistaustaisia 14,3 prosenttia, vuonna 2018 ulkomaalaistaustaisia 19,4 prosenttia, vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisia 25,0 prosenttia ja vuonna 2020 ulkomaalaistaustaisia 19,0 prosenttia.[107]

Kaikki lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset (lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen raiskaus) huomioon ottaaen niistä epäiltyjä henkilöitä oli vuonna 2018 yhteensä 725, ja ulkomaalaisten epäilyjen osuus oli 19 prosenttia.[107] Vuonna 2019 tapauksia oli 1 138 kappaletta, ja ulkomaalaisten epäilyjen osuus oli 26,9 prosenttia.[107]

2010- ja 2020-lukujen taitteessa Suomessa herätti paljon julkisuutta pääosin lapsiin kohditunut seksuaalirikosten sarja, jossa Laajasalossa asunut Mohamed "Eno" El Fatimi käytti useita alaikäisiä seksuaalisesti hyväkseen. Vuonna 2020 El Fatimi tuomittiin 13 vuodeksi vankeuteen 26 seksuaalirikoksesta, kuten raiskauksista, pahoinpitelystä ja huumerikoksista Helsingin käräjäoikeudessa. Rikokset tapahtuivat El Fatimin kotona 10 vuoden aikana. Seksuaalirikosten sarja oli Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen laaja. Siksi sitä käsiteltiin paljon tiedotusvälineissä ja julkisuudessa.[135]

Seksuaalisesta ahdistelusta kirjattiin vuonna 2015 kuukausittain keskimäärin 20 rikosilmoitusta.[87] Ulkomaalaisten rikoksesta epäiltyjen osuus on noin 9 prosenttia.[87]

Vuosina 2020–2022 oikeusministeriö on rahoittanut 400 000 eurolla hanketta, johon osallistuu 60 ulkomaalaista seksuaalirikoksesta tuomittua tai tutkintavankia. Heille on tarjottu elämäntilanteesta riippuen seksuaaliterapiaa, seksuaalikasvatusta sekä apua asunnon, työn tai esimerkiksi velkaneuvonnan löytämiseksi. Käytännössä kaikki hankkeessa mukana olleet miehet ovat syyllistyneet raiskaukseen. He ovat kotoisin ympäri maailmaa, Euroopasta, Aasiasta, Afrikasta ja erityisesti Lähi-idästä. Hanketta johtanutta seksuaaliterapeuttia on arvosteltu alan tutkijoiden toimesta, sillä heidän mielestään hankkeessa ei tulisi puhua ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikoksista, vaan tulisi käyttää muita sanoja. Hankkeen vaikutuksista ei tehdä tutkimusta, eikä vastaavaa tutkimusta ole Suomessa muutenkaan tehty ulkomaalaistaustaisista.[131]

Hankkeessa mukana olevien tuomittujen joukossa on ollut 18–29-vuotiaita, joista monet ovat tulleet Suomeen yksin vuoden 2015 aikaan. Silloin Eurooppaan saapui paljon siirtolaisia Lähi-idästä. Näillä vankilaan tuomituilla nuorilla on esiintynyt rikollisen elämäntavan ihailua, kuten elämyshakuisuutta, huumausaineiden käyttöä ja halua rikastua nopeasti. He ovat itse tietäneet elävänsä elämää, jossa on riskejä. Hetkessä elämistä on vahvistanut, että moni heistä on tiedostanut, että he voivat saada karkotuspäätöksen Suomesta milloin vaan. Hankkeeseen osallistuneilla heitä vanhemmilla rikollisilla taas on korostunut kunnia-ajattelu, käsitys miehen ja suvun kunniasta, jota nainen ei saa teoillaan loukata. Heidän uhrinsa ovat olleet myös nuoria rikollisia useammin puolisoita tai entisiä puolisoita. Iso osa hankkeessa mukana olleista miehistä on ollut luku- ja kirjoitustaidottomia, siitä huolimatta, että he ehkä ovatkin käyneet synnyinmaassaan koulua. Vain pari on käynyt lukion tai ammattikoulun. Monet ovat tulleet Suomeen väärien odotusten perässä. He ovat ehkä kuulleet hyvästä koulutuksesta Suomessa, ajatelleet pääsevänsä hyväpalkkaisiin töihin ja auttavansa perhettään lähtömaassaan. Samaan aikaa Suomi on näyttäynyt tuomituille rajattomana paikkana. Useat tuomitut ovat lähtöisin suljetuista yhteisöistä ja hyvin vanhoillisista yhteiskunnista, joissa miesten ja naisten kanssakäyminen on vähäistä. Kokemus vastakkaisesta sukupuolesta saattaa perustua pornoon.[131]

Monet hankkeeseen osallistuneet ovat ajatelleet, että Suomi on kuin paratiisi, jossa on päihteitä ja tytöt ja naiset kulkevat vähissä vaatteissa. Miehet eivät ole nähneet sellaista kotimaassaan. Osa hankkeessa mukana olleista on todennut, että heidän kotimaassaan ei voisi saada tällaista rikostuomita, sillä teolla pitäisi olla silminnäkijä tai siinä pitäisi tapahtua ruumiillista väkivaltaa. Jotkut ovat ihmetelleet, miten DNA-jälki voi todistaa syyllisyyden rikokseen. Asiakkaidensa uhreina on ollut paljon lastensuojelulaitoksissa asuvia nuoria. Monesti rikollinen on kohdannut kadulla olevan 15-vuotiaan, mikä on lopulta johtanut seurusteluun. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa nuori tyttö on ikään kuin kiitollisuudenvelassa ja taloudellisesti riippuvainen miehestä. Usein mihet ovat tavanneet tytöt ensi kertaa sosiaalisen median kautta, kuten Snapchatissa.[131] Hankkeessa on keskusteltu tuomittujen kanssa esimerkiksi sitä, kuka on lapsi. Osa vangeista on myös todennut, että vankeus on jumalan rangaistus, koska vanki ei ole ollut tarpeeksi uskonnollinen. Toisaalta väkivaltaisuutta on saatettu perustella sillä, että pyhätkin miehet olivat väkivaltaisia, joten väkivalta on hyväksyttävää. Tätä selittää se, että hankkeessa mukana olleista moni on ollut kotoisin Lähi-idän valtioista, joissa islam on pääuskonto. Vaikka he eivät välttämättä ole itse uskonnollisia tai vakaumukseltaan muslimeja, uskonto on näkynyt silti heidän ajatuksissaan ja arvoissaan.[131]

Ulkomaalainen voidaan ulkomaalaislain mukaan karkottaa maasta, jos hän

• oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa
• on syyllistynyt rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta
• on syyllistynyt toistuvasti rikoksiin
• on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle tai
• jos hänen voidaan epäillä ryhtyvän Suomessa kansallista turvallisuutta vaarantavaan toimintaan.[141]

[143]

Yllä oleva tilasto sisältää sekä Poliisin että Maahanmuuttoviraston vireillepanemat karkottamisasiat, ja se on Maahanmuuttoviraston tekemä. Maahanmuuttovirastolla ei kuitenkaan ole tilastoja siitä, kuinka monta karkottamispäätöksen saanutta on poistettu maasta. Poliisi vastaa karkottamispäätösten täytäntöönpanosta ja siten myös niiden tilastoinnista.[143]

Lähde:[142]

¹Vuoden 2022 marraskuun loppuun mennessä