Ulcinj

Ulcinj on Adrianmeren rannalla sijaitseva Montenegron eteläisin kaupunki ja kunta. Vuoden 2011 väestönlaskennassa kunnan väkiluvuksi saatiin 19 921 asukasta, kun taas sen kaupunkikeskuksessa asukkaita oli 10 707. Tällöin Ulcinj oli Montenegron kymmenenneksi suurin kaupunki. Historian aikana kaupunki on ollut niin illyrialaisten, roomalaisten, venetsialaisten ja osmanien hallinnassa. Suurin osa kaupungin asukkaista on albaaneja ja harjoitetuin uskonto on islam. Ulcinj on suosittu rantalomakohde ja sen vanha kaupunki on Unescon maailmanperintökohde.

Ulcinj

Ulcinj

Koordinaatit: 41°55′12″N, 19°12′0″E

Valtio Montenegro
Kunta Ulcinjin kunta
Korkeus 7[1] m
Väkiluku (2011) 10 707


















Maantiede

Ulcinj sijaitsee Adrianmeren rannalla Montenegron eteläosissa.[2] Se on maan eteläisin kaupunki ja kunta. Kunnan pohjoispuolella sijaitsee Barin kunta ja idässä Albania. Kaupungin edustalla sijaitsee joitakin saaria.[3] Kasvillisuus koostuu oliivi-, viikuna- ja sitruspuista. Myös omena-, päärynä- ja luumupuita kasvaa Ulcinjissa, samoin kuin mäntyjä, palmuja ja agaaveja.[4] Kunnan itäosassa sijaitsee Bojanajoki ja keskiosissa Saskojärvi. Yhteensä kunnalla on yli 30 kilometriä rantaviivaa Adrianmeren rannalla.[5]

Ilmasto

Vuosien 1980–2016 tilastojen ja tilastollisten mallien mukaan Ulcinjissa vallitsee välimerenilmasto, kesät ovat kuumia ja kosteita, kun taas talvet ovat leutoja. Kesäisin lämpötilat ovat usein välillä 19 °C–30 °C ja talvella välillä 3 °C–15 °C. Sademäärät vaihtelevat paljon vuodenajan mukaan, loka–helmikuussa keskimääräinen kuukausittainen sadanta on yli 100 millimetriä ja heinäkuussa noin 20 millimetriä.[6] Keskimäärin vuodessa sataa noin 1340 millimetriä. Aurinko paistaa vuoden aikana keskimäärin 7 tuntia päivässä, kesällä keskiarvo on 11 tuntia päivässä.[2]

Historia

Ulcinjin vanhan kaupungin kujia

Ulcinjin kaupunki on perustettu noin 2500 vuotta sitten. Kaupungin ovat todennäköisesti perustaneet illyrialaiset, joiden hallinnassa kaupunki kaupunki tunnettiin nimellä Kolhinijum. Kaupunki oli illyrialaisten hallinnassa vuoteen 162 eaa. asti, jolloin roomalaiset valloittivat sen. Rooman valtakunnan jakautuessa Ulcinjista tuli osa Bysanttia ja sen väestö kääntyi kristinuskoon. Serbia hallitsi kaupunkia vuodesta 1183 lähtien, ja kaupungin merkitys satamana korostui. Vuosina 1360–1421 Ulcinjia hallitsi Balshicin suku.[7] Vuonna 1405 kaupungista tuli osa Venetsian tasavaltaa, jonka vallan alla kaupungin strateginen merkitys linnoituksena korostui. Samalla sen taloudellinen ja poliittinen valta kasvoi. Vuonna 1571 Osmanien valtakunta valloitti kaupungin. Osmanien vallan aikana kaupunkiin rakennettiin moskeijoita ja turkkilaisia kylpylöitä.[8] 1700- ja 1800-luvuilla kaupunki oli yksi Välimeren suurimmista ja samaan aikaan kaupungin 300 laivan suuruisen kauppalaivaston merkitys Osmanien valtakunnalle oli suuri.[7] Vuonna 1878 osmanien valtakausi kaupungissa päättyi, ja Ulcinj oli vuosina 1880–1918 osa itsenäistä Montenegroa.[8] Tähän aikaan Ulcinj oli Barin ohella tärkeä satamakaupunki Montenegrolle.[9] Vuoden 1918 jälkeen kaupunki kuului Jugoslaviaan ja 1930-luvulla kaupungista alkoi muodostua suosittu lomakohde samalla kun sinne rakennettiin suolatehdas.[10] Toisen maailmansodan aikana vuonna 1941 saksalaiset ja italialaiset joukot valtasivat kaupungin ja hallitsivat sitä vuoteen 1944 asti.[8] Vuoden 1979 huhtikuun maanjäristys aiheutti paljon tuhoa vanhassa kaupungissa.[11] Kaupunkia jälleenrakennettiin seuraavat vuodet ja 1980-luvun lopulla parhaimmillaan lähes 40 prosenttia Montenegroon matkanneista turisteista suuntasi Ulcinjiin.[10]

Talous

Ulcinj on tärkeä turistikohde, ja matkailu on tärkeä osa kaupungin taloutta.[9]

Liikenne

Adrianmeren valtatie yhdistää Ulcinjin muihin alueen kaupunkeihin. Kaupungista kulkee valtatie Bariin ja Sukobiniin.[12]

Väestö

Vuoden 2011 väestönlaskennassa Ulcinjin kunnassa oli 19 921 ja kaupunkialueella 10 707.[1] Ulcinj oli tuolloin Montenegron kymmenenneksi suurin kaupunki. Kunnan asukkaista noin 70 prosenttia oli albaaneja, 12 prosenttia montenegrolaisia, 5,7 prosenttia serbejä ja loput esimerkiksi muslimeja, romaaneja ja bosniakkeja. Asukkaista 72 prosenttia puhui äidinkielenään albaniaa, 12 prosenttia serbiaa, 11 prosenttia montenegroa ja loput muita kieliä. 72 prosenttia väestöstä oli islaminuskoisia, 15 prosenttia ortodokseja, 11 prosenttia katolisia ja loput lähinnä muita kristittyjä ja ateisteja. Kunnan yli 10-vuotiaasta väestöstä 97 prosenttia oli lukutaitoisia. Ulcinjin asukkaiden keski-ikä on 37,8 vuotta, joka on hieman korkeampi kuin maan keskiarvo. [13]

Nähtävyydet

Ulcinj on suosittu rantalomakohde ja kaupungissa sijaitsee useita hiekkarantoja[14], joilla on yhteismittaa noin 15 kilometriä.[2] Ulcinjin vanha kaupunki kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Vanhassa kaupungissa yhdistyy kreikkalainen, keskiaikainen, venetsialainen ja osmanilainen arkkitehtuuri.[15] Vanhassa kaupungissa sijaitsee vuonna 1510 rakennettu kirkko, joka muutettiin moskeijaksi vuonna 1693.[11] Ulcinjissa on historiallisia nähtävyyksiä pronssikaudelta alkaen. Siellä sijaitsee esimerkiksi lukuisia moskeijoita, vanha kellotorni ja 500-luvulla rakennettu Villa Rustica, joka tunnetaan mosaiikeistaan.[3] Kaupungin kadut ovat kapeita ja kiemurtelevia.[16] Useilla kaupungin kaduilla on kolme nimeä: montenegronkielinen, albaniankielinen ja albaniankielinen versio Jugoslavian aikaisesta nimestä.[17] Kaupungin eteläosassa sijaitsee noin 14 neliökilometrin kokoinen suola-allas, joka on lintubongaajien suosiossa.[3]

Ystävyyskaupungit

Ulcinjin ystävyyskaupunkeja ovat:[18]

Lähteet

  1. Brinkhoff, Thomas: Montenegro: Municipalities, Major Cities & Settlements citypopulation.de. Viitattu 3.8.2021. (saksaksi) (englanniksi)
  2. Geographical location ulcinj.travel. Tourism Organisation of Ulcinj. Viitattu 4.8.2021. (englanniksi) (montenegroksi) (albaniaksi)
  3. Ulcinj myguidemontenegro.com. My Guide. Viitattu 4.8.2021. (englanniksi)
  4. Vegetation ulcinj.travel. Tourism Organisation of Ulcinj. Viitattu 4.8.2021. (englanniksi) (montenegroksi) (albaniaksi)
  5. Ulcinj visit-montenegro.com. Visit Montenegro. Viitattu 19.11.2021. (englanniksi)
  6. Average Weather in Ulcinj weatherspark.com. Cedar Lake Ventures, Inc. Viitattu 3.8.2021. (englanniksi)
  7. Ulcinj in Middle Age ulcinj.travel. Tourism Organisation of Ulcinj. Viitattu 5.8.2021. (englanniksi) (montenegroksi) (albaniaksi)
  8. The History of Ulcinj visit-montenegro.com. Visit Montenegro. Viitattu 3.8.2021. (englanniksi)
  9. Montenegro britannica.com. Encyclopædia Britannica. Viitattu 19.11.2021. (englanniksi)
  10. Ulcinj in New Age ulcinj.travel. Tourism Organisation of Ulcinj. Viitattu 5.8.2021. (englanniksi) (montenegroksi) (albaniaksi)
  11. Old Town lonelyplanet.com. Lonely Planet. Viitattu 4.8.2021. (englanniksi)
  12. Doderović, Miroslav; Ivanović, Zdravko: Drumski saobraćaj u Crnoj Gori (pdf) maticacrnogorska.me. Viitattu 19.11.2021. (montenegroksi)
  13. Census 2011 data - Municipalities monstat.org. Monstat. Viitattu 4.8.2021. (englanniksi) (montenegroksi)
  14. Must see attractions in Ulcinj lonelyplanet.com. Lonely Planet. Viitattu 4.8.2021. (englanniksi)
  15. Ulcinj Old town whc.unesco.org. Unesco. Viitattu 3.8.2021. (englanniksi)
  16. Getting Around in Ulcinj, Montenegro lonelyplanet.com. Lonely Planet. Viitattu 3.8.2021. (englanniksi)
  17. Orientation in Ulcinj, Montenegro lonelyplanet.com. Lonely Planet. Viitattu 3.8.2021. (englanniksi)
  18. Bratimljenje (pdf) (s. 53) uom.me. 2012. Zajednica opština Crne Gore, OEBS - Misija u Crnoj Gori. Viitattu 11.9.2021. (montenegroksi) (englanniksi) (ranskaksi)
  19. “Bratimljenje” Lukavca i Ulcinja od posebne važnosti za privrednu saradnju lukavac.ba. Općina Lukavac. Viitattu 11.9.2021. (bosniaksi)
  20. Ceremonia në Serik: NËNSHKRUHET PROTOKOLLI PËR BINJAKËZIM ul-info.com. UL – Info. Viitattu 11.9.2021. (albaniaksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.