Ukrainan kriisistä johtuvat pakotteet

Ukrainan kriisistä johtuvat pakotteet ovat eri valtioiden välisiä taloudellisia rangaistuksia, jotka johtuvat Ukrainan kriisistä. Länsimaat asettivat Venäjälle pakotteita, koska maa miehitti Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan. Venäjä vastasi syveneviin pakotteisiin omilla tuontikielloillaan[1]. Pakotteet ovat haitanneet jonkin verran sekä niiden antajien että kohdemaiden taloutta. Venäjään kohdistuneita pakotteita on arvosteltu turhiksi, tehottomiksi ja haitallisiksi niille maille, jotka käyvät kauppaa Venäjän kanssa. Toisaalta Venäjän tiedotus on väittänyt pakotteiden takia tuhottavia elintarvikkeita vaarallisiksi.

Maat, jotka ovat asettaneet talouspakotteita Venäjää vastaan.
  Venäjä
  Maat, jotka ovat asettaneet talouspakotteita
  EU-maat, jotka ovat asettaneet yhteisiä talouspakotteita

Pakottaneet ovat vaikuttaneet Venäjän ruplan kurssin romahdukseen ja Venäjän talouskriisin syntymiseen. Ne ovat myös aiheuttaneet taloudellista vahinkoa useille EU-maille; kokonaismenetysten arvioidaan olevan 100 miljardia euroa.[2]

Pakotteiden seurauksena Venäjä allekirjoitti sopimuksen Kiinan kanssa kaupankäynnistä kansallisissa valuutoissa.[3] Venäjä myös solmi Kiinan kanssa 30-vuotisen maakaasusopimuksen jonka arvo on yli 400 miljardia dollaria.[4] Lokakuussa 2017 ja huhtikuussa 2018 Venäjä on ryhtynyt käyttämään Kiinan tarjoamaa mahdollisuutta käydä öljykauppaa dollarin sijaan Kiinan valuutalla, renminbillä. Venäjä on Kiinalle suurin öljyn toimittaja.[5] Vuonna 2018 Kiinan mukaan suhde Venäjään oli parempi kuin koskaan historiassa.[6]

Pakotteiden syy

Ukrainassa helmikuussa 2014 tapahtunut länsimielinen vallankumous nosti venäläismielistä kapinointia Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Kapinalliset olivat osin paikallisia ja osin Venäjältä tulleita vapaaehtoisia. Venäjä sekaantui Krimin tapahtumiin lähettämällä sinne "pieniä vihreitä miehiä", tunnuksettomia erikoisjoukkoja, jotka miehittivät Krimin. Tämä laukaisi maaliskuussa ensimmäisen pakoteaallon Venäjää vastaan. Myöhemmin länsimaat asettivat Venäjälle lisää pakotteita, koska katsoi maan luoneen, edistävän tai olevan haluton hillitsemään Itä-Ukrainan sotaa.

Lännen Venäjälle asettamat pakotteet

EU:n asettamat pakotteet

EU asetti ensimmäiset matkustusrajoitukset ja varainjäädytykset 17. maaliskuuta 2014 sellaisille henkilöille, jotka ovat toiminnallaan rikkoneet Ukrainan alueellista itsemääräämisoikeutta. Katsottuaan Venäjän pyrkivän aiheuttamaan epävakautta Itä-Ukrainassa EU asetti talouspakotteita heinäkuussa 2014 ja vahvisti niitä syyskuussa 2014. Maaliskuussa 2015 Eurooppa-neuvosto sitoi pakotteiden keston Minskin sopimusten täydelliseen täytäntöönpanoon.[7]

17. maaliskuuta aloitettuihin pakotteisiin tulivat mukaan Yhdysvallat ja Kanada. Toisessa vaiheessa huhtikuun lopussa Yhdysvallat ja EU kielsivät liiketoimia eräiltä yksityisiltä venäläisiltä suurliikemiehiltä. Kun länsi katsoi Venäjän laajentaneen Itä-Ukrainan sotaa, länsimaat määräsivät 17. heinäkuuta 2015 lisää pakotteita Venäjälle.lähde?

Osana EU:n politiikkaa olla tunnustamatta Krimin ja Sevastopolin liittämistä Venäjään, EU on määrännyt merkittäviä rajoituksia taloudelliseen kaupankäyntiin alueilla, kuten:

  • Tuontikielto Krimiltä tai Sevastopolista tuleville tuotteille, ellei niillä ole ukrainalaista sertifiointia.
  • Investointikielto Krimille: eurooppalaiset ja EU-alueen yritykset eivät saa ostaa kiinteistöjä, rahoittaa krimiläisiä yrityksiä tai tarjota asiaan liittyviä palveluja. Tämän lisäksi he eivät saa investoida kuuden erikseen mainitun sektorin infrastruktuurihankkeisiin
  • Kielto turismipalvelujen tarjoamiseen Krimillä ja Sevastopolilla. Eurooppalaiset matkustajalaivat eivät saa vierailla Krimin niemimaan satamissa, paitsi hätätapauksessa. Tämä pätee kaikkiin laivoihin, joiden omistaja tai hallinnoija on eurooppalainen, tai joka purjehtii EU:n jäsenmaan lipun alla.
  • Kuljetus-, viestintä- tai energiasektorin tai öljy, kaasun tai mineraalien etsimisen tuotteita tai teknologiaa ei saa viedä krimiläisille yrityksille tai Krimillä käytettäväksi.
  • Teknistä avustusta, arvopaperivälitystä, rakentamis- tai suunnittelupalveluja liittyen edellä mainittuihin sektoreihin ei saa tarjota.[7]

Matkustusrajoitukset ja varainjäädytykset koskevat 149:ää ihmistä ja varainjäädytyksiä on asetettu lisäksi 37 taholle.[7]

Yhdysvaltain ja EU:n pakotelistaukset eivät ole täysin samanlaiset. Yhdysvaltain lainsäädännön mukaisilla pakotteilla ei ole Suomessa suoria oikeudellisia vaikutuksia, eikä niiden perusteella voida jäädyttää omaisuutta Suomessa.[8]

Diplomaattiset toimenpiteet
  • Venäjä suljettiin vuoden 2014 G8-huippukokouksesta ja G7-kokous järjestettiin Sotšin sijaan Brysselissä kesäkuussa 2014
  • EU-Venäjä -huippukokous peruttiin ja EU:n jäsenmaat päättivät olla järjestämättä säännöllisiä kahdenvälisiä huippukokouksia. Kahdenväliset neuvottelut Venäjän kanssa viisumivapaudesta keskeytettiin[7]

Venäjän asettamat vastapakotteet

Venäjä vastasi lännen talouspakotteisiin kieltämällä lähes kaiken ruoan tuonnin Yhdysvalloista, EU-maista ja muutamista muista länsimaista[9]. Myöhemmin maa laajensi tuontikieltoja. Venäjä myös päätti tuhota salakuljetetut elintarvikkeet rajalla.

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.