Uki-arkkitehdit

Helsingissä vuonna 1908 syntynyt Uki Heikkinen valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1938.[3] Helsingissä hän suunnitteli muun muassa huviloita ja tornitaloja.[4] Vuodesta 1946[5] alkaen hän opetti Oulun teknillisellä oppilaitoksella rakennusmestarikolutuksessa.[5] Opettamisen ohella hän suunniteli muun muassa sankarihautausmaita [6][7] ja suunnitteli Oulu Osakeyhtiölle muun muassa voimayhtiöitä.[8]

Suunnittelutöiden lisääntyessä Heikkinen perusti oman toimiston[8] vuonna 1958 kotinsa yläkertaan.[5] Hän palkkasi toimistonsa suunnittelijoiksi myös neljä taitavaksi piirtäjäksi tietämäänsä rakennusmestaria.[8] Arkkitehtuuritoimisto Uki Heikkinen [5] suunnitteli rakennuksia erityisesti Pohjois-Suomeen[4], Ouluun muun muassa Tapiolan talon, Iso-Albertin, Oulu-yhtiön talon, lukuisia kouluja, sairaanhoito-oppilaitoksen ja sen tornitalot.[4]

Professori Uki Heikkinen kuoli äkillisesti vuonna 1972 ollessaan 63-vuotias.[3] Yhtiössä oli tuolloin 12 työntekijää.[8]

Matti Heikkinen jatkoi isänsä yrityksessä.[4] Hän oli valmistunut arkkitehdiksi vuonna 1969 ja alkoi johtaa yritystä toimitusjohtajana vuonna 1972.[9]

Hänen aikanaan toimisto keskittyi teollisuuslaitoksiin ja musiikki- ja urheilurakennuksiin.[4] [3] Esimerkiksi Storan Enson toimisto ja Madetojan sali Oulussa ovat hänen suunnittelemiaan, samoin kuin Kuhmotalo, Ylivieskan Akustiikka, Raksilan jääkiekkoareena ja Heinäpään jalkapallohalli.[4] Yhtiö suunnitteli esimerkiksi Oulun ensimmäisen lähiön, jonka Rakennusvoima rakennutti Lintulaan.[8]

Ensimmäiset suunnittelutyöt ulkomaille tehtiin 1970-luvulla Kostamuksessa. Yhtiö suunnitteli myös Ankaran yliopistolle musiikkitalon.[8]

Yhtiön nimi muuttui muotoon Uki Arkkitehdit Oy vuonna 1993.[10] 1990-luvun isoja suunnitteluprojekteja olivat paperitehdashanke Oulussa sekä Nokian ja Oulun teknologiakylät. Nokialle suunniteltiin muun muassa Peltolan toimistot.[8]

Vuonna 2003 Uki Arkkitehdit Oy osti oululaisen Arkkitehtitoimisto Holma & Vuolteenaho Oy:n. Kaupan myötä yritys työllisti 16 arkkitehtiä ja sen liikevaihto oli noin 1,5 miljoonaa euroa. Yhtiö oli tehnyt suunnitteluprojekteja Venäjälle, Ruotsiin, Norjaan, Saksaan, Turkkiin ja Belgiaan.[11]

Vuonna 2008 Matti Heikkinen siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi samalla kun hänen pojastaan arkkitehti Mikko Heikkisestä tuli toimitusjohtaja.[9] [5] Mikko Heikkinen valmistui armeijan jälkeen talonrakennusteknikoksi vuonna 1991, mutta halusi työskennellä musiikin parissa. Vuonna 2002 hän palasi arkkitehtuurin pariin, alkoi opiskella alaa Tanskassa ja valmistui sieltä rakennusarkkitehdiksi vuonna 2004, minkä jälkeen hän työskenteli arkkitehtitoimistossa Hollannissa.[12] [5][12] Ouluun hän palasi vuonna 2005.[12]

Mikko Heikkinen on erikoistunut suunnittelemaan sairaaloita. Hän on suunnitellut Oulun kaupunginsairaalan lisäksi sairaalat Kajaaniin ja Seinäjoelle.[4] Yhtiön muita sairaalaprojekteja on tehty Tampereen TAYSille, Helsingin Laakson sairaalaan ja Meilahden Tammisairaalaan.[13] Heikkisen myötä yhtiö alkoi myös kansainvälistyä.[3]

Yhtiö on hyödyntänyt virtuaalitodellisuutta suunnittelussaan vuodesta 2007 lähtien.[14][3][15] Virtuaalitodellisuus oli rakennettu Seinäjoen ammattikorkeakouln CAVE-tilan sekä Ludocraft Oy:n avulla. Ensimmäisenä virtuaaliympäristöön toteutettiin suunnitelman Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaalarakennuksesta, Oulun seurakuntayhtymän Rokuan leirikeskuksesta ja Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.[15] Stereoskooppisella visualisointitekniikan (Valo-menetelmä) avulla käyttäjät voivat kulkea rakennuksen virtuaalimallissa arvioimassa suunnitelmaa.[8]

Uki Arkkitehtien toimisto Oulun kihlakunnan kruunumakasiinissa Oulun Myllytullissa

Joulukuussa 2008 yli 30 henkilöä työllistänyt yhtiö vuokrasi Rakennusmestariyhdistykseltä vuonna 1857 rakennetun oululaisen Kruununmakasiinin.[16]

Vuonna 2010 yhtiöllä oli 30 työntekijää[3] ja se oli suunnitellut 3000 toteutettua rakennusta.[4]

Vuonna 2015 yhtiö perusti Valo Company Oy -nimisen tytäryhtiön, joka keskittyi virtuaaliteknologiaan perustuvien toimintamallien kehittämiseen ja markkinointiin.[14] Seuraavaan vuoteen mennessä yhtiö työllisti 45 henkilöä.[12]

Vuonna 2017 yhtiö osti helsinkiläisen Arkkitehtitoimisto Arknovan[17] ja kasvatti osakkaiden määrää kolmesta yhdeksään.[8] Seuraavana vuonna lähes 60 henkilöä työllistänyt Uki Arkkitehdit osti Oulusta Arkkitehtitoimisto Juhani Romppaisen.[18]

Kesäkuussa 2021 Uki Arkkitehdit Oy osti Arkkitehtitoimisto Laatio Oy:n.[13]