Uitonsalmen alikulkusilta

Uitonsalmen alikulkusilta on Iisalmi–Kontiomäki-radan ratasilta Jormuan kylässä Kajaanissa, noin 350 metriä lakkautetusta Jormuan rautatieasemasta Iisalmeen päin. Silta on valmistunut vuonna 1920, ja se kuuluu Väyläviraston rautateiden museosiltakokoelmaan. Kokoelman 11 sillasta se on toiseksi vanhin. Tyypiltään silta on kivinen holvisilta.[1]

Uitonsalmen alikulkusilta
Silta nähtynä seututie 899:n sillalta.
Silta nähtynä seututie 899:n sillalta.
Raiteita 1
Ylittää Pohjajoen ja yksityistien (Oikotie)
Sijainti Kajaani
Ylläpitäjä Väylävirasto
Siltatyyppi kivinen kaksiaukkoinen holvisilta
Pituus 26,6 m
Avattu liikenteelle 1920
Koordinaatit 64°17′48.1″N, 028°00′02.2″E
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Uitonsalmen alikulkusilta radan pohjoispuolelta.

Puusillat väistyvät

Rautateiden alkuaikoina sillat tehtiin puusta lukuun ottamatta pisimpiä siltoja, jotka tehtiin raudasta.[2] Hallituksen vuonna 1877 asettama toimikunta kehotti rakentamaan ratasillat kivestä ja raudasta, koska ne olisivat kestävämpiä ja pitkäikäisempiä kuin puusillat. Puusiltojen uusiminen häiritsi liikaa liikennettä ja oli kallista. Se teki niiden ylläpidon aikaa myöten kalliimmaksi verrattuna tukeviin kivisiltoihin. Kiveä käytettiin aluksi kuitenkin vain maa- ja välituissa, ja kansirakenne tehtiin raudasta. Toimikunnan kehotuksesta huolimatta rataverkossa oli vuonna 1912 14 kiviholvisiltaa, joista 12 oli pieniä, alle kuuden metrin kiviholveja.[3] Ensimmäiset rautajäykisteiset betoniset ratasillat tehtiin vuosina 1914–1915.[4] Rautatiehallitus kehotti vuonna 1915 suosimaan kivi-, betoni- tai rautabetonisiltoja.[5] Sillanrakennukseen vaikuttivat myös raudan saantiongelmat sisällissodan jälkeen,[4] ja se lisäsi kivisiltojen rakentamista: vuonna 1937 radoilla oli jo 104 kivisiltaa, joista 31 oli jännemitaltaan yli kuusimetrisiä.[5] Vuoden 2020 lopussa rataverkolla oli jäljellä 69 kiviholvisiltaa.[6].

Sillan rakenne

Uitonsalmen kaksiaukkoinen silta on toinen[huom 1] Suomen nykyisen rataverkon moniaukkoisista kiviholvisilloista. Sillan molempien aukkojen vapaa väli on viisi metriä ja sillan pituus 26,6 metriä. Pohjoisen aukon alla oleva vesistö on Oulujärven Jormuanlahteen laskevan Pohjajoen ja Jormuanlahden välinen Saunakaarre. Eteläisen aukon alta kulkee hiekkapintainen yksityistie, nimeltään Oikotie. Se oli aikaisemmin osa Kajaanin ja Kontiomäen välistä maantietä ja kestopäällystetty. Sillalla ei poikkeuksellisesti ole kaiteita.[10]

Ongelmia sillan kantavuudessa

Sillan etelänpuoleinen holvi on aiheuttanut huolta. Vuonna 1934 todettiin holvissa halkeama, mutta koska sillassa ei ollut muita vaurioita, sen kunnossa ei arveltu olevan mitään hälyttävää. Halkeamaa seurattiin ja vuonna 1969 todettiin koko holvin läpi menevä halkeama, jonka leveys oli kasvanut jo 4–5 senttimetriin. Edelleen vuonna 1977 siltaa tutkittiin, kun havaittiin holvikaaressa saumojen aukeamista ja laastin varisemista pois kivien välistä. Kaikista näistä vuosien varrella tehdyistä havainnoista on seurannut mittauksia, geoteknisiä ja muita tutkimuksia ja ohjeita tilanteen korjaamiseksi ja lisävaurioiden estämiseksi. Tutkimusten perusteella routa ei ole nostanut keskipilarin perustuksia. Arveltiin kuitenkin, että keskipilariin kohdistuu aikaisempaa suurempaa toispuolista maanpainetta. Syynä tähän arveltiin olevan tien pinnan noston tai Oulujärven säännöstelystä johtuvan veden pinnan alenemisen joessa. Sillalle tehdyistä korjaus- ja kunnostustöistä ei ole säilynyt dokumentteja. Maantie kulkee nykyään muualta, joten ainakin ajoneuvoliikenteen rasitus on vähentynyt ja silta näyttää välttyneen uusilta vaurioilta.[10]

Koska sillalle tehdyistä korjaus- ja vahvistustöistä ei ole varmaa tietoa, sen kantokykyä joudutaan tarkastelemaan, jos rataosuuden akselipainoja aiotaan nostaa.[10]

Huomautus

  1. Toinen moniaukkoinen kiviholvisilta on Koskensaaren ratasilta Haapamäki–Jyväskylä-radalla Kintauden kylässä Petäjävedellä. Sillassa on kolme aukkoa ja se on rakennettu vuonna 1924. Sillan keskiaukossa virtaa Rautajalka-järven laskujoki, lännenpuoleisessa reuna-aukossa on yksityistie.[7] Sillan keskiholvin vapaa aukko on 14 metriä, reuna-aukot ovat nelimetriset.[8] Sillan ratakilometrilukema on km 349+268.[9]

    Lähteet

    • Väyläviraston sillat 31.12.2020. Helsinki: Väylävirasto, 2021. ISBN 978-952-317-876-2. Teoksen verkkoversio (PDF).
    • Aitta, Seppo (vast. toim.): Siltojemme historia, s. 288–289. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.

    Viitteet

    1. Väyläviraston sillat 31.12.2020, 2021, s. 68
    2. Aitta, 2004, s. 39
    3. Aitta, 2004, s. 41
    4. Aitta, 2004, s. 42
    5. Aitta, 2004, s. 41
    6. Väyläviraston sillat 31.12.2020, 2021, s. 65
    7. Koskensaaren kivisilta Geocaching. Viitattu 27.8.2022.
    8. Aitta, Seppo (vast. toim.): ”Sillat ja liikenne – Rautatiet sillanrakennuksen kehittäjänä – Rautatiet 1900-luvun alkuvuosikymmeninä”, Siltojemme historia, s. 42. (aukkomitat). Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.
    9. Hyvärinen, Marketta: Arvokohteiden kriteerit Liikenneviraston väyläverkolle (PDF) (kansikuvassa; sijainti rataverkolla, sivu 2) 2017. Helsinki: Liikennevirasto. Viitattu 27.8.2022.
    10. Wuorenjuuri, Janne: Uitonsalmen ratasilta. Rautatietekniikka-lehti, 2021, nro 2, s. 34–37. Raideliikenteen Teknisten ja Toimihenkilöiden Liitto RTTL ry. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 1.8.2022.

      Aiheesta muualla

      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.