Ugandan–Tansanian sota
Ugandan–Tansanian sota (myös Ugandan sisällissota) käytiin vuosina 1978–1979. Sota päättyi kun Ugandan diktaattori Idi Amin pakeni maasta.
| Ugandan–Tansanian sota | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 | |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
| Komentajat | |||||||||
|
| |||||||||
| Vahvuudet | |||||||||
| Tappiot | |||||||||
|
| |||||||||
.svg.png.webp){kind=small}
Sodan kulku
Ugandan diktaattori Idi Amin käski joukkojensa hyökätä Tansaniaan syksyllä 1978. Joukot tunkeutuivat Pohjois-Tansaniaan, räjäyttivät ainoan Kagerajoen ylittävän sillan ja miehittivät noin 1 800 neliökilometriä Kageran aluetta. Vastauksena Tansanian armeija hyökkäsi lokakuussa Ugandaan Tansanian presidentti Julius Nyereren käskystä. Armeijaan kuului Tansaniaan Aminin hallintoa paenneita ugandalaisia. Tansanialaiset voittivat joitakin kahakoita, jatkoivat hyökkäystä pohjoiseen ja etenivät kohti Ugandan pääkaupunkia Kampalaa. Hetkellisesti etenemisen pysäyttivät Ugandaan lähetetyt libyalaisjoukot. Ugandan kansallismieliset joukot, ugandalaispakolaiset ja tansanialaiset joukot tunkeutuivat Kampalaan 11. huhtikuuta 1979. Kaupungin asukkaat toivottivat joukot tervetulleiksi vapauttajina. Amin vältti kiinnijäämisen ja pakeni Libyaan.
Lähteet
- Childs Kohn, George: Dictionary of Wars, s. 509. Facts on File, 1999. ISBN 0-8160-4157-1.