Udmurtin kieli

Udmurtti (aiemmin votjakki) on kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten permiläiseen haaraan. Udmurtin lähimpiä sukukieliä ovat muut permiläiset kielet eli komi ja komipermjakki. Permiläiset kielet ovat melko lähellä toisiaan, joten udmurtintaitoinen voi ymmärtää melko hyvin komia ja komipermjakkia.

Udmurtti
Oma nimi удмурт кыл (udmurt kyl)
Tiedot
Alue Udmurtia
Virallinen kieli Udmurtia
Puhujia 340 000
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta uralilaiset kielet
Kieliryhmä suomalais-ugrilaiset kielet
permiläiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 -
ISO 639-2 udm
ISO 639-3 udm
Ohje

Udmurtin kielen päivää on vietetty vuodesta 2001 alkaen 27. päivänä marraskuuta.[1]

Nimen alkuperä

Udmurtit käyttävät itsestään nimitystä udmurt (удмурт). Eri murteissa esiintyvät myös muodot udmort (удморт), ukmort (укморт) ja utmort (утморт). Nimi on yhdyssana ja sen katsotaan muodostuvan osista ud 'niitty' ja mort 'ihminen'. Suomen kielessä suositellaan käytettäväksi nimitystä udmurtti sekä ihmisestä että kielestä.

Nykytilanne

Udmurtteja on vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 554 000, joista 339 800 puhuu udmurtin kieltä.[2] Udmurtin puhujista 324 000 asuu Venäjällä.[2] He asuvat pääasiassa Udmurtiassa, mutta lisäksi heitä asuu runsaasti Baškortostanissa, Tatarstanissa sekä Kirovin alueella ja Permin aluepiirissä. Udmurtti jakautuu kolmeen murteeseen, jotka ovat pohjois-, keski- ja eteläudmurtti.

Udmurtian tasavallan asukkaista yli 30% on udmurtteja. Maaseudulla udmurtti on kaikkialla valtakieli. Udmurtin kielellä on tasavallassa virallinen asema, mutta käytännössä koulutuksen, median ja hallinnon kieli on venäjä. Udmurtinkielistä koulujärjestelmää ei ole, mutta kieltä opetetaan maalaiskouluissa aineena. Parhaiten kieli on säilynyt tasavallan eteläosissa, jossa sitä on tukenut ympäristön monikielisyys (tataari, tšuvassi, mari).

Lähes kaikki udmurtit ovat nykyisin vähintään kaksikielisiä (udmurtti-venäjä) tai monikielisiä (udmurtti-venäjä-tataari). Udmurtin kieltä ei maaseudun suurten, elinvoimaisten ja suhteellisen yhtenäisten puhujayhteisöjen johdosta kuitenkaan voi pitää akuutisti uhanalaisena.

Venäjän euroviisuedustajana vuonna 2012 Bakussa oli udmurtialaisten Buranovon mummojen kuoro, joka laulaa rock-väritteistä musiikkia udmurtin kielellä. Myös edustuskappale on udmurtinkielinen.[3]

Kielioppi

Kirjaimisto
Udmurtinkielinen oppikirja vuodelta 1898

Udmurtin aakkostoon kuuluu 38 kirjainta.

Kirjain Äänne
А а [a]
Б б [b]
В в [v]
Г г [g]
Д д [d]
Е е [je]
Ё ё [jo]
Ж ж [ʒ]
Ӝ ӝ [ʤ]
З з [z]
Ӟ ӟ [ʣ́]
И и [i]
Ӥ ӥ [io]
Й й [j]
К к [k]
Л л [l]
М м [m]
Н н [n]
О о [o]
Ӧ ӧ [e̮]
П п [p]
Р р [r]
С с [s]
Т т [t]
У у [u]
Ф ф [f]
Х х [h]
Ц ц [ts]
Ч ч [ʧ]
Ӵ ӵ [ ]
Ш ш [ʃ]
Щ щ [ʃʧ]
Ъ ъ kova merkki
Ы ы [ï]
Ь ь pehmeä merkki
Э э [e]
Ю ю [ju]
Я я [ja]

Äänteistö

Konsonantit

Udmurtissa on 29 konsonanttifoneemia.

Bil. Lab. Den. Alv. Pal. Vel.
Nasaalit m n ń (ŋ)
Soinnittomat klusiilit p t ť k
Soinnilliset klusiilit b d ď g
Soinnittomat frikatiivit (f) s ʃ ʃ̕ ś (x)
Soinnilliset frikatiivit v z ʒ ʒ́ ź
Soinnittomat affrikaatat (ʦ) ʧ ʦ́
Soinnilliset affrikaatat ʤ ʤ́
Lateraalit l ĺ
Tremulantit (rhotic) r
Puolivokaalit (w) j

Lyhenteiden selitykset:
Bil. = bilabiaalinen
Lab. = labiodentaalinen
Den. = dentaalinen (apikodentaalinen)
Alv. = alveolaarinen
Pal. = palataalinen
Vel. = velaarinen (palatovelaarinen)

Udmurtin äännejärjestelmää luonnehtii obstruenttien soinnillisuuskorrelaatio. Äänteitä on enemmän kuin useimmissa suomalais-ugrilaisissa kielissä. Soinnillisten sibilanttien ja affrikaattojen ääntäminen eroaa merkittävästi venäjästä. Toisin kuin useimmissa muissa uralilaisissa kielissä, udmurtissa sanapaino on viimeisellä tavulla. Tätä on pidetty turkkilaisten kielten vaikutuksena. Udmurtissa ei ole pitkien ja lyhyiden äänteiden oppositiota eikä vokaalisointua.

Kieliopillinen rakenne

Udmurtti on agglutinoiva kieli, jonka sijapäätteet ovat myöhäsyntyisiä ja useimmissa tapauksissa identtisiä komin kielen kanssa. Sijoja on murteesta riippuen 15-17. Kieliopillista sukua ei ole. Nominit, adjektiivit ja adverbit ovat usein identtisiä. Possessiivisuffikseja käytetään samaan tapaan kuin useimmissa muissa uralilaisissa kielissä. Kolmannen persoonan possessiivisuffiksia käytetään myös määräisenä artikkelina.

Udmurtissa on kaksi mennyttä aikaa (neutraali ja evidentiaali) sekä preesens ja futuuri. Erikoinen piirre on verbien preesens-vartalon merkitseminen frekventatiivisesta verbinjohtimesta syntyneellä affiksilla futuurin ollessa tunnukseton. Kopulaa ei käytetä, mutta predikatiivi kongruoi pääsanan luvussa. Moduksia ovat indikatiivin lisäksi imperatiivi ja konditionaali.

Udmurtissa on vapaa sanajärjestys, mutta neutraalit lauseet ovat yleensä SOV-tyyppiä. Sivulauserakenteet muistuttavat turkkilaisten kielten vastaavia. Esimerkiksi relatiiviset konjunktiot ovat useimmista uralilaisista kielistä poiketen sivulauseen lopussa.

Sanasto

Pääosa udmurtin sanastosta on yhteistä muiden permiläisten kielten kanssa. Kulttuurisanat ovat tavallisimmin lainattu tataarista. Vanhempi turkkilainen lainasanakerrostuma on bolgaarinturkkilaiset lainat. Moderniin yhteiskuntaan liittyvä sanasto on tavallisimmin lainattu venäjästä, vaikka 1990-luvulta alkaen on luotu myös runsaasti uudissanoja.

Muista suomalais-ugrilaisista kielistä marin kielellä on ollut merkittäviä lainakosketuksia udmurttiin. Nykyisen Marin tasavallan itä- ja pohjoisosissa on ollut merkittävää udmurttiasutusta, joka on marilaistunut.

Murteet

Udmurtin kieli jaetaan kolmeen päämurteistoon (etelä-, keski-, pohjoinen), jotka ovat keskenään helposti ymmärrettäviä. Venäjän suomalais-ugrilaisista kielistä udmurtin puhuma-alue on kompaktein ja se sijaitsee pääosin Udmurtian tasavallan alueella. Ilmeisesti udmurtilaistuneista tataareista koostuvat besermanin murteen puhujat. Murre eroaa huomattavasti muusta udmurtista ja sitä on pidetty jopa omana kielenään.

Udmurtit ovat alun perin olleet jakautuneena useisiin eksogaamisiin ryhmiin, joita on kutsuttu voršudeiksi. Ilmeisesti eräillä voršudeilla on muista udmurteista poikkeavat etniset juuret, sillä näiden nimet ovat eräiden obinugrilaisten etnonyymien kanssa yhteneviä. Myös tšuudien kansallisuudennimeä vastaava nimi on kuulunut udmurttien voršudinimistöön. Kaksi suurempaa udmurttien heimoa ovat olleet nimeltään Vatka ja Kalmez ja yleensä kaikki udmurtit ovat kuuluneet jompaankumpaan. Näiden välisenä rajana on ollut Vjatka-joki.

Opetus ja tutkimuksen historia

Tutkimushistoria

1800-luvulla Yrjö Wichmann ja Torsten Aminoff Suomesta ja Bernát Munkácsi Unkarista kävivät tutkimusmatkailemassa udmurttien luona. Myös uskontotieteilijä Uno Harva kävi udmurttien luona 1900-luvun alussa. Heidän käynneistään kului liki sata vuotta ennen kuin länsimaisia udmurtin kielen tutkijoita alkoi vierailla Udmurtiassa 1980-luvulla. Kuitenkin tämän pitkän tauon ajan Suomessa tutkittiin udmurtin kieltä. Monet suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professorit tutkivat udmurttia, vaikka se ei ollutkaan heidän pääasiallinen tutkimuskohteensa. Myös udmurttiin keskittyneitä tutkijoita oli, niin Suomessa kuin Unkarissakin.[4]

Nykytilanne

Udmurtin kieltä opiskellaan Udmurtian kouluissa ja lukioissa sekä Udmurtian valtionyliopiston udmurttilaisen filologian, suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ja journalistiikan laitoksella. Udmurtin kielen opetuksella ja opiskelulla ulkomaisissa oppilaitoksissa on suuri merkitys udmurtintutkimuksessa. Unkarissa udmurtin kieltä on opetettu vuosien ajan Szegedin yliopistossa ja Loránd Eötvösin yliopistossa sekä Suomessa Helsingin ja Turun yliopistoissa. Udmurtin ja muitten suomalais-ugrilaisten kielten tutkimukselle on omistettu Permistika-konferenssi. Vuonna 2020 järjestettiin konferenssin XVIII kansainvälinen symposiumi. Vuonna 2020 järjestettiin myös kansainväliset opiskelijamessut, joiden aiheena on udmurtin ja muiden suomalais-ugrilaisten kielten opetuksen menetelmät ja teknologiat.

Katso myös

Lähteet
  1. Kuidas öelda udmurdi keeles "meie"? Fenno-Ugria. 27.11.2020. Viitattu 13.8.2021. (viroksi)
  2. Ethnologue: Udmurt (englanniksi) Viitattu 29.3.2015.
  3. Venäjän euroviisumummot villitsevät kotiseudullaan, Yle.fi, Uutiset, viitattu 28.3.2012
  4. Salminen, Esa-Jussi: Udmurtologien uusi sukupolvi. Alkukoti, 2001 (nro 2). Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sukukansavaliokunta.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.