Ubajärv

Järvi sijaitsee loivassa painanteessa, jossa järven etelä- ja pohjoispäät ovat soistuneet. Järven pinta-ala on 38 hehtaaria ja se on 1,6 kilometriä pitkä ja 400 metriä leveä. Siihen laskee kolme metsäojaa sekä entisen maatilan lyhyet pelto-ojat. Järven vanha laskuoja Vanaoja ei enää ole pidetty auki järven rantaan asti, vaan se tehtäviä hoitamassa on uusi ja varsin suoraksi kaivettu Ubajärven oja. Se yhtyy Ahelo jõgeen, joka on Suur Pehmejärven laskujoki. Ahelo yhtyy Mustajõgeen Kallasten kylän kohdalla. Järven valuma-alueen laajuus on 5,3 neliökilometriä.[1][2]

Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 1,5 metriä ja suurin syvyys 2,1 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,00057 kuutiokilometriä eli 0,57 miljoonaa kuutiometriä [3]. Järven rantaviivan pituus on 2,9 kilometriä ja rannat ovat suota tai metsämaata lukuun ottamatta järven pohjoispäässä, missä rantaan ulottuu niittyjä.[1][2]

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 4) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on tumma (vir. pehme- ja tumedaveeline järv).[1]

Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä pehmeävetiseksi että miksotrofiseksi järveksi (vir. pehmeveeline miksotroofne tai pehmeveeline segatoiteline, PM). Silloin veden kalkkipitoisuus on pieni, mutta samalla sen ravinnepitoisuudet ja humuspitoisuudet ovat korkeat.[1]

Järvessä kasvaa vaalealahnanruoho, joka on Pohjois-Euroopassa harvinaistunut viime vuosikymmeninä ja siinä elää hauki, särki, ahven, ruutana, suutari ja allikkosalakka. Järvi sisältyy Karulan kansallispuistoon (Karula rahvusparkiin).[4][5]