HMS Lewes (G68)

Craven palautettiin 9. elokuuta 1940 Yhdysvaltain laivaston palvelukseen USS Conwayksi nimettynä. Alus saapui 17. lokakuuta Halifaxiin Nova Scotiaan, missä se poistettiin palveluksesta.

Alus luovutettiin 23. lokakuuta Halifaxissa Kanadassa Britannian viranomaisille tukikohtia aluksista -sopimuksen mukaisesti. Alus otettiin luovutuspäivänä Kuninkaallisen laivaston palvelukseen HMS Lewesina, minkä jälkeen alus aloitti valmistautumisen Britteinsaarille siirtymiseen.[1]

Alus lähti 1. marraskuuta Halifaxista ja se saapui 9. marraskuuta St. Johnsin kautta kuljettuaan Belfastiin Pohjois-Irlantiin ja edelleen paria päivää myöhemmin Devonportiin. Alus oli matkansa aikana etsinyt tuloksetta Saksan laivaston taskutaistelulaiva Admiral Scheeriä.

Alus siirrettiin huollettavaksi Plymouthiin ja samalla Plymouthin päällikön alaisuuteen. Se aloitti muutostöiden jälkeiset koeajot helmikuussa 1941 ja alus aloitti valmistautumisen saattuetehtäviin maaliskuussa. Alus sijoitettiin huhtikuussa Devonportiin, jossa se vaurioitui 21.–22. huhtikuuta pahoin ilmahyökkäyksissä, minkä seurauksena se viipyi telakalla aina joulukuuhun.[1]

Tammikuussa 1942 alus aloitti korjausten jälkeiset koeajot, joiden jälkeen se valmistautui itärannikon saattueiden suojaamiseen. Alus siirtyi saattuetehtäviin Rosythiin, jonne sijoitettuun saattajaosastoon se liittyi helmikuussa aloittaen saattueiden suojaamisen Thamesin ja Firth of Forthin välillä. Alus kohtasi 9.–10. marraskuuta Saksan laivaston E-veneitä, jotka iskivät saattueen kimppuun Lowestoftin edustalla. Alus oli Rosythissa marraskuuhun, jona aikana sille asennettiin tyypin 286 tutka sekä itärannikon saattajien käyttämä VHF-järjestelmä.[1]

Joulukuussa alus valittiin huollon päätyttyä laivaston ilmavoimien maalikoneeksi ja se poistettiin palveluksesta. Alus siirrettiin tammikuussa Humberissa telakalle, mistä se palasi helmikuussa määrättynä saattuetehtäviin Etelä-Atlantille. Alus lähti huollossa käytyään Simonstowniin suojaten saattuetta WS29. Se saapui 18. toukokuuta 1943 Simon's Towniin. Alus palveli vuoden loppuun lentokoneiden maalilaivana ja etsi sukellusveneitä Hyväntoivonniemen vesiltä.[1]

Tammikuussa 1944 alus lähti Casablancaan, mistä se palasi kuukautta myöhemmin Simonstowniin jatkaen maalilaivana[1]. Alus määrättiin heinäkuussa Itäiseen laivastoon sukellusveneiden emälaivaksi ja torpedoammuntojen koululaivaksi. HMS Lewes lähti 13. elokuuta Durbanista ja saapui kuukautta myöhemmin Ceylonin Trincomaleehen. Itäisessä laivastossa se palveli, kunnes siirrettiin Brittiläiseen Tyyneenmeren laivastoon tammikuussa 1945. Alus saapui 11. helmikuuta 1945 Australian Fremantleen, josta se jatkoi edelleen matkaansa Sydneyyn 20. helmikuuta. Alus viipyi Sydneyssä sotatoimien päättymiseen saakka.

Lewesin ilmoitettiin 12. lokakuuta olevan laivastolle tarpeeton ja se määrättiin romutettavaksi. Alus poistettiin palveluksesta Sydneyssä marraskuussa 1945 ja se sijoitettiin poistolistalle. Aluksen aseistus poistettiin ja se myytiin BISCOlle romutettavaksi. Aluksen hylky upotettiin 25. toukokuuta 1946 Sydneyn edustalle, kun kaikki arvokas oli poistettu.[1]

• Hague, Arnold: Destroyers for Great Britain - A History of the 50 Town Class Ships Transferred from the United States to Great Britain in 1940. Annapolis, MAryland: Naval Institute Press, 1990. ISBN 0-87021-782-8. (englanniksi)
• Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)