Yhdysvaltain dollari

Erään teorian mukaan symboli $ on alun perin ollut Yhdysvaltojen (United States) monogrammi, eli kirjaimet U ja S kirjoitettuna päällekkäin. Ennen US-dollarin perustamista yleisesti käytetty maailmanvaluutta oli Espanjan peso, josta käytettiin lyhennettä P ja monikkomuodon lyhennettä PS. Kilpailevan teorian mukaan $-merkki on kehittynyt nopeasti käsin kirjoitetusta PS-symbolista.[1] Ayn Rand esitti romaanissaan Kun maailma järkkyi, että siinä on päällekkäin kirjaimet U ja S ja että se tarkoittaa United States. Todellisuudessa merkki oli käytössä jo ennen kuin Yhdysvallat syntyi, eikä se siten voi olla lyhenne maan nimestä, mutta sen syntyhistoria on yhä arvoitus, vaikka erilaisia teorioita on esitetty. Nykyisin pystyviivoja on yhä yleisemmin vain yksi.[2]

Dollarin merkissä on nykyisin tavallisesti ja virallisesti vain yksi pystyviiva. Erityisesti erilaisissa piirroksissa, kuten sarjakuvissa[3], esiintyy toisinaan kaksi pystyviivaa sisältävä vanhempi mutta epävirallinen versio.

Yhdysvalloissa ja muissa anglosaksisissa maissa $-merkki kirjoitetaan tavallisesti luvun eteen, esimerkiksi $ 76.[4] Suomenkielisessä tekstissä rahayksiköt suositetaan kirjoitettavaksi ensisijaisesti kirjaimin. Jos merkkiä $ käytetään suomenkielisessä tekstissä, se kirjoitetaan rahasumman jälkeen sanavälillä erotettuna:

Raakaöljyn hinta oli 76 $ tynnyriltä.[5]

Yhdysvaltain kongressi antoi luonteeltaan symbolisen päätöslauselman dollarista Yhdysvaltain rahayksikkönä 6. elokuuta 1786, mutta vasta Alexander Hamiltonin aloitteesta kongressi sääti virallisen asetuksen dollarista laillisena maksuvälineenä (Coinage Act) 2. huhtikuuta 1792.[6]

Ensimmäiset dollarit olivat samanpainoisia ja samaa koostumusta kuin Espanjan kahdeksan realin kolikko, eli Espanjan dollari tai peso, ja ne kiersivät rinnan. Ne painoivat 550,209 graania ja sisälsivät 93,055 % hopeaa eli 25,560 grammaa. Vuoden 1792 lailla määrättiin Yhdysvaltain dollariin 371,25 graania hopeaa ja 24,75 graania kultaa (15:1). Vuonna 1834 kullan määrää vähennettiin 23,2 graaniin (1,5 grammaa) ja hiukan myöhemmin hopean ja kullan suhteeksi määrättiin 16:1 (23,22 graania kultaa).

5 dollarin seteli vuodelta 1853

Sisällissodan aikaan laskettiin liikkeelle ensimmäiset dollarimääräiset paperirahat (nk. vihreäselkäiset dollarit), joita ei voinut vaihtaa kullaksi.^selvennä Kulta- ja hopeakolikoita laskettiin silti edelleen liikkeelle ja vuonna 1878 metallikanta palautettiin. Vuonna 1900 bimetallismista (hopea ja kulta) luovuttiin ja dollari sidottiin kultakantaan. Dollariin tuli 23,22 graania kultaa, mikä vastasi yhtä troy-unssia 20 $ hintaan. Puolen dollarin hopeakolikoita laskettiin liikkeelle aina vuoteen 1969.

New Deal -talousohjelmassa 1933 kultakolikot ja muukin kulta vedettiin liikkeeltä ja lunastettiin liittovaltion haltuun 20,67 dollarin hinnalla unssilta.^selvennä Dollarin hintaa alennettiin 13,71 graaniksi, eli yksi troy-unssi 35 dollarin hintaan. Toisen maailmansodan jälkeisessä Bretton Woodsin järjestelmässä kaikki muut valuutat olivat sidoksissa kiinteällä vaihtosuhteella dollariin ja siten epäsuorasti kullan hintaan. Vuoteen 1963 asti dollarin setelissä oli Yhdysvaltojen keskuspankin lupaus vaihtaa dollarit kultaan pyynnöstä.

Kultakanta oli voimassa Yhdysvalloissa vuoteen 1971. Vuosien 1971 ja 1975 välillä käytettiin erinäisiä vaihtosuhteita, kunnes dollari päästettiin 1975 kellumaan vapaasti. Samalla myös Bretton Woods -järjestelmä romuttui.

Vuoden 2009 lopulla YK:n ja Persianlahden öljynviejämaiden (OPEC) keskuudessa alettiin käydä keskusteluja Yhdysvaltojen dollarin korvaamisesta johtavana kaupantekovaluuttana jollakin muulla. Syynä tähän oli Yhdysvaltain suuri velka ja työttömyys. Uuden valuutan käyttöönoton tarkoituksena oli rikkoa riippuvaisuussuhde Yhdysvaltojen keskuspankin Federal Reserve Systemin kanssa.[7][8]

Yhdysvaltain dollari on ollut maailman merkittävin valuutta koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan. Muita tämän ajanjakson merkittävimmistä valuutoista ovat olleet Japanin jeni (JPY), Saksan markka (DEM) ja Ison-Britannian punta (GBP). Euron tulo markkinoille vuonna 2002 on tasapainottanut tilannetta, ja nykyään voidaan sanoa maailmantaloudessa olevan kaksi suurta valuuttaa.

Kun Yhdysvaltain dollarin ulkoinen kurssi alkoi alentua euroon nähden Irakin sodan myötä, kullan maailmanmarkkinahinta kiinnittyi euroon. Kullan USD/troy oz -hinnan nousun vuonna 2005 voitiin nähdä johtuvan USD/EUR-kurssimuutoksesta ja kullan maailmanmarkkinahinnan kehitys euroissa oli kohtalaisen vakaata. Onkin poliittisesti erittäin merkittävä kysymys, joskaan ei välttämättä aina kovin näkyvästi esiintyvä, miten maailman eri maat suhtautuvat dollariin ja euroon.^selvennä Yhdysvallat haluaisi, että maat pitäisivät dollarin reservivaluuttanaan. Esimerkiksi Irakin sodan taustalla on joidenkin näkemysten mukaan arvioitu olevan Irakin valtion päätös poistua öljynhinnoittelussaan dollarista (ns. petrodollari) euroon. Jotkut pitävät tällaisia kysymyksiä merkittävinä myös Yhdysvaltojen suhteissa Iraniin.^lähde?

Dollari on maailmantalouden johtava valuutta ja reservivaluutta. Tästä on suuri etu Yhdysvalloille, koska sen valuutalle riittää aina kysyntää, ja tämän ansiosta sen ei tarvitse huolehtia budjetti- ja maksutasevajeistaan yhtä paljon kuin muiden maiden. Samoin velkaantumisessa on johtovaluutan maalle se etu, että ulkomaanvelka on pitkälti sen omassa rahassa, joten velan kasvamiseen tai moninkertaistumiseen liittyvää devalvaatioriskiä ei ole. Muissa maissa rahan arvon aleneminen johtaa ulkomaanvelkataakan suurenemiseen.^selvennä

Dollarin tulevaisuudesta maailmantaloudessa on keskusteltu paljon. Optimistisimman skenaarion mukaan Yhdysvallat korjaa nykyään suuret maksutase- ja budjettivajeensa sekä hoitaa liiat ulkomaanvelkansa ajan kanssa ilman suurempia ongelmia. Pessimistisimmän skenaarion mukaan tilanne päättyy maailmanlaajuiseen talouskriisiin dollarin haltijoiden menettäessä luottamuksensa dollariin, mistä seuraa maailmanlaajuinen joukkopako pois dollarista.

Lähes kaikki raaka-ainepörssit tekevät noteeraukset USD:ssa. Noteerattavia raaka-aineita ovat esimerkiksi kaikki metallit, öljy ja tärkeimmät ruoka-aineet.

Monien maiden taloudet ovat dollarisoituneet, eli dollari on noussut niissä merkittävään asemaan ja toimii paikallisen valuutan rinnalla, jopa sen kokonaan syrjäyttäneenä. Dollarisoitumisen hyödyistä ja haitoista on keskusteltu paljon. Monissa maissa dollarisoituminen on myös sisäpoliittisesti tärkeä kysymys. Kuuba piti dollarisoitumista uhkana ja on pyrkinyt viime vuosina pääsemään irti dollarista.

Lokakuussa 2009 brittiläinen The Independent julkaisi Robert Fiskin artikkelin, jonka mukaan Saudi Arabia, Kiina, Ranska ja Venäjä ovat neuvotelleet siirtymisestä pois dollarin käytöstä maailman öljykaupassa. Tarkoitus olisi siirtyä monien valuuttojen, kuten eurojen, jenien ja vielä suunnitteluvaiheessa olevien valuuttojen käyttöön öljykaupassa.[9]

Valtiot, jotka ovat sitoneet valuuttansa Yhdysvaltain dollariin

Valtio	valuutta	Tunnus	Sidottu kurssi
Aruba	Aruban floriini	AWG	1 $ = 1,79 floriini
Bahama	Bahaman dollari	BSD	at par (sama kurssi)
Bahrain	Bahrainin dinaari	BHD	1 $ = 0,376 dinaaria
Barbados	Barbadoksen dollari	BBD	1 $ = Bds $ 2
Belize	Belizen dollari	BZD	1 $ = BZ$ 2
Bermuda	Bermudan dollari	BMD	at par (sama kurssi)
Caymansaaret	Caymansaarten dollari	KYD	KYD = US$1,2
Kuuba	Kuuban vaihdettava peso	CUX	vaihdettava peso= 1,08 $
Djibouti	Djiboutin frangi	DJF	1 $=177,721 frangia
Antigua ja Barbuda  Dominica  Grenada  Saint Kitts ja Nevis  Saint Lucia  Saint Vincent ja Grenadiinit.	Itä-Karibian dollari	XCD	1 $ = 2,70 dollaria
Eritrea	Eritrean nakfa	ERN	1 $=16,5 nakfaa
Hongkong	Hongkongin dollari	HKD	1 $= 7,75–7,85 HK$
Jordania	Jordanian dinaari	JOD	1 $= 0,709 dinaaria
Libanon	Libanonin punta	LBP	1 $=1507,5 puntaa
Malediivit	Malediivien rufiyaa	MVR	1 $ =12,8 rufiyaa
Curaçao  Sint Maarten	Alankomaiden Antillien guldeni	ANG	1$= ƒ1,79
Oman	Omanin rial	OMR	1 rial = 2,6008 $
Panama	Panaman balboa	PAB	at par (sama kurssi)
Qatar	Qatarin rial	QAR	1 $=3,64 rialia
Saudi-Arabia	Saudi-Arabian rial	SAR	1 $=3,75 rialia
Trinidad ja Tobago	Trinidad ja Tobagon dollari	TTD	1 $=6,25050 dollaria
Yhdistyneet arabiemiirikunnat	Yhdistyneiden arabiemiirikuntien dirhami	AED	1 $=3,6725 dirhamia
Venezuela	Venezuelan bolívar	VEF	1 $= 4,30

Nykyisin käytössä olevat setelit ovat arvoiltaan 1, 2, 5, 10, 20, 50 ja 100 dollaria. Kaikki vanhatkin Yhdysvaltain setelit ovat kuitenkin edelleen käypää rahaa[10], vaikka vanhempia malleja ei rahaliikenteessä enää käytännössä kierräkään ja osasta on tullut nimellisarvoaan arvokkaampia keräilykohteina.

Arvo	Etupuoli	Kääntöpuoli	Muotokuva	Kääntöpuolen aihe	Ensimmäinen sarja	Viimeinen sarja	Kierrossa
1 Dollari			George Washington	Yhdysvaltain vaakuna	1963	2013	Laaja
2 Dollaria			Thomas Jefferson	Trumbull's Declaration of Independence	1976	2013	Rajoitettu
5 Dollaria			Abraham Lincoln	Lincolnin muistomerkki	2006	2013	Laaja
10 Dollaria			Alexander Hamilton	Yhdysvaltain valtiovarainministeriö	2004A	2013	Laaja
20 Dollaria			Andrew Jackson	Valkoinen talo	2004	2013	Laaja
50 Dollaria			Ulysses S. Grant	United States Capitol	2004	2013	Laaja
100 Dollaria			Benjamin Franklin	Independence Hall	2009	2013	Laaja

• 
  Vuonna 2010 uudistetussa 100 $ setelissä on edelleen Benjamin Franklinin kuva. Setelin lempinimiin kuuluvat Franklin, Benjamin, Ben, Benjy, Benny, Hunsky, Hundy, Hundo, Hunj, Hundi ja C-Note. Seteliä ei voitu laskea liikkeeseen valmistusprosessissa olleen vian tehtyä osasta seteleitä painovirheellisiä.[11] Seteli tuli kiertoon 8. lokakuuta 2013.[12]
• 
  100 Yhdysvaltain dollarin seteli takaapäin kuvattuna (sarjasta 1995-2003).
• 
  Vuoden 1891 50 dollarin seteli. 50 dollarin setelissä on kuvattuna Edward Everett.
• 
  50 dollarin seteli vuodelta 1929. Henkilökuvassa Ulysses S. Grant.
• 
  20 dollarin setelissä on kuvattuna Andrew Jackson.
• 
  10 dollarin setelissä on kuvattuna Alexander Hamilton.
• 
  5 dollarin setelissä kuvattuna on Abraham Lincoln.
• 
  2 dollarin setelissä kuvattuna on Thomas Jefferson.

Yhdysvalloissa on käytössä 1, 5, 10, 25 ja 50 sentin sekä 1 dollarin kolikot.

Kuva		Arvo	Mitat ja koostumus				Kuvaus			Käyttöönottovuosi	Käyttö	Nimitys
Kruuna	Klaava		Läpimitta	Paksuus	Massa	Metalliseos	Reuna	Kruuna	Klaava
		0.01 $	19,00 mm	1,55 mm	3,11 g	kuparia 95 % tinaa/sinkkiä 5 %	Sileä	Abraham Lincoln	Vehnä	1909	yleisessä käytössä	Wheat Penny (vehnäpenni), Penny, Cent (sentti)
		0,01 $	19,05 mm		2,50 g	sisus: sinkkiä 97,5 %, pinnoitus: kuparia 2,5 %1			Lincolnin muistomerkki	1959	yleisessä käytössä
	0,01 $	Union shield	2010
		0,05 $	21,21 mm	1,95 mm	5,00 g	kuparia 75 % nikkeliä 25 %3	Sileä	Thomas Jefferson	Monticello	1938	yleisessä käytössä	Nickel (nikkeli)
		0,05 $							Monticello	2006
		0,10 $	17,91 mm	1,35 mm	2,268 g	kuparia 91,67 % nikkeliä 8,33 %	118 uraa	Franklin D. Roosevelt	Soihtu, tammen ja oliivipuun oksat	1946	yleisessä käytössä	Dime
		0.25 $	24,26 mm	1,75 mm	5,67 g		119 uraa	George Washington	Kotka	1932 (uudestaan 1977)	Yleisessä käytössä	Quarter
		0,25 $							Bicentennial colonial military drummer	(1975) 19765
		0,25 $							State Quarter Series	1999
		0,25 $							D.C. and U.S. Territories Quarters	2009
		0,25 $							America the Beautiful Quarters	2010
		0,50 $	30,61 mm	2,15 mm	11,34 g		150 uraa	John F. Kennedy	Yhdysvaltojen presidentin sinetti, ympärillä 50 tähteä	1964 (uudestaan 1977)	rajoitetusti
		0,50 $							Independence Hall	(1975) 19765
		1 $	26,50 mm	2,00 mm	8,10 g		kaiverrettu	Susan B. Anthony	Apollo 11:n lähetystunnus	1979 (uudestaan 1999)	rajoitetusti	SBA, Suzie B.
		1 $	26,50 mm	2,00 mm	8,10 g	kuparia 77 % sinkkiä 12 % mangaania 7 % nikkeliä 4 %	sileä	Sacagawea	Kotka lennossa	2000		Gold(en) dollar (kultadollari), Sacagawea, Sackies
		1 $					sileä, kaiverrettuja merkintöjä		Native American themes	2009
		1 $						Edesmenneet Yhdysvaltojen presidentit	Vapaudenpatsas	2007		Gold(en) dollar (kultadollari)

Yhdysvaltain dollari on maailman toiseksi eniten väärennetty valuutta. Vuonna 2015 arviolta yksi kymmenestätuhannesta dollarisetelistä oli väärennös. Yhdysvalloissa yleisimmin väärennetty on 20 dollarin seteli, ja ulkomailla väärennetään eniten 100 dollarin seteleitä. Laadukkaita dollariväärennöksiä tuotetaan paljon etenkin Perussa.[13]

• Miksi dollari ei kuollutkaan? (Jan Hurri, Taloussanomat)
• Bureau of Engraving and Printing, U.S. Department of the Treasury (Yhdysvaltain setelipaino, lisätietoa seteleistä)
• The United States Mint (Yhdysvaltain rahapaja, lisätietoja kolikoista)
• U.S. Department of Treasury (Yhdysvaltain valtiovarainministeriö)
• The Federal Reserve (Yhdysvaltain keskuspankki)
• Yhdysvaltain dollari - nykyiset ja historialliset setelit (englanniksi) (saksaksi)
• Dollarin kurssi euroissa