UPM

UPM:n edeltäjäyhtiöillä on pitkät perinteet. UPM:ään yhdistettyjen yhtiöiden ensimmäiset puuhiomot, paperitehtaat ja sahalaitokset aloittivat toimintansa 1870-luvulla. Sellunvalmistus alkoi 1880-luvulla ja paperinjalostus aloitettiin 1920-luvulla. Vanerin valmistus alkoi 1930-luvulla. UPM:n edeltäjäyhtiöihin ovat aikanaan sulautuneet monet suomalaiset metsäteollisuusyritykset kuten Walkiakoski, Jämsänkoski, Kaukas, Halla, Kajaani, Toppila, Kymmene, Kuusankoski, Kymi, Voikkaa, Wilh. Schauman, W. Rosenlew ja Raf. Haarla.[4]

UPM:n ulkomaisista tehtaista vanhin oli Koillis-Ranskassa sijaitseva hienopaperitehdas Papeteries de Docelles, joka aloitti toimintansa perinteisenä käsipaperimyllynä jo 1400-luvun lopulla. Ensimmäinen paperikone tehtaalle tuli 1830-luvulla. UPM Docellesin paperitehtaan toiminta päättyi tammikuussa 2014.[5]

Nykyinen UPM aloitti toimintansa toukokuussa 1996, kun Repola, Kymmene, Yhtyneet Paperitehtaat (engl. United Paper Mills, UPM), Kymin Paperiteollisuus, Kaukas ja Wisaforest yhdistyivät UPM-Kymmene Oyj -nimiseksi yhtiöksi. Yhtiön nimenä käytetään yleisesti lyhennettä UPM.[6]

UPM:n liikemerkki on Hugo Simbergin vuonna 1899 silloiselle Kymmene Aktiebolagille suunnittelema aarnikotka. Todennäköinen selitys taruolennon valintaan on ilmeisesti ollut aarnikotkan vertauskuvallisuus: griippiä pidetään vartijaeläimenä, joka vartioi kulta-aarteita. Pohjoisen oloihin siirrettynä se vartioi metsän vihreää kultaa. Liikemerkki on vanhin Suomessa käytössä olevista yritystunnuksista.[7]

UPM:n Voikkaan paperitehdas suljettiin vuonna 2006 ja Kajaanin paperitehdas suljettiin vuonna 2008. Nykyään entisellä Kajaanin tehdasalueella toimii yritysalue nimeltä Renforsin Ranta.[8] Myös Voikkaan entisissä tehdastiloissa toimii yritysalue.

Vuonna 2011 UPM osti Myllykoski Oyj:n ja Rhein Papier GmbH:n.[9]

Kesäkuussa 2014 uutisoitiin, että UPM alkaa myydä Lappeenrannan biojalostamossa tuotettavaa uusiutuvaa dieseliä, UPM BioVernoa, North European Oil Traden kautta mm. St1- ja Shell-huoltamoille.[10] Biodiesellaitos aloitti toimintansa tammikuussa 2015. Laitos tuottaa vuodessa 130 000 tonnia uusiutuvaa polttoainetta.[1]

Elokuussa 2020 UPM ilmoitti sulkevansa Jämsässä sijaitsevan Kaipolan paperitehtaan.[11] Ilmoitus tehtaan sulkemisesta sai aikaan suuren poliittisen keskustelun, ja esimerkiksi Suomen pääministeri Sanna Marin otti kantaa asiaan.[12]

UPM omistaa ja ylläpitää Verlan historiallista puuhiomoa ja pahvitehdasta Kouvolan Jaalassa. Verla on toiminut vuodesta 1972 lähtien museona ja kuulunut Unescon Maailmanperintöluetteloon vuodesta 1996.[13][14]

UPM Fibres muodostuu sellu- ja sahaliiketoiminnoista sekä puuviljelmätoiminnoista. UPM:llä on viisi sellutehdasta – kolme Suomessa ja kaksi Uruguayssa – sekä neljä sahaa Suomessa.[2] Sellutehtaat tuottavat vuosittain 5,8 miljoonaa tonnia sellua.[2] UPM Fibresin osuus UPM:n liikevoitosta vuonna 2022 oli 27 %.[2]

UPM:n energialiiketoiminta-alue tuottaa Suomessa sähköä vesi-, ydin- ja lauhdevoimalla. UPM on Suomen toiseksi suurin ydinvoiman omistaja 581 megawatilla. 2023 valmistuneesta Olkiluoto 3:sta yhtiö saa noin 500 megawattia.[2] UPM on 47,7 %:n osuudella mukana osakkuusyhtiö Pohjolan Voima Oy:ssa (PVO) [2], jonka vuotuinen sähkön- ja lämmöntuotanto on noin 12,2 TWh[16]. UPM omistaa Suomessa yhdeksän vesivoimalaitosta.[17] UPM Energyn osuus yhtiön liikevoitosta vuonna 2022 oli 18 %.[2]

UPM Raflatac valmistaa tarralaminaatteja tuote- ja informaatioetiketöintiin. Tarralaminaatteja käytetään hinta- ja tuotetarroissa, esimerkiksi elintarvike-, hygienia- ja lääketeollisuudessa. Yhtiöllä on 12 tarralaminaattitehdasta sekä 24 leikkuu- ja jakeluterminaalia viidellä mantereella[2][1], Raflatacin osuus yhtiön vuoden 2022 liikevoitosta oli 10 %.[2]

UPM Specialty Papers valmistaa Suomessa, Saksassa ja Kiinassa  tarra- ja pakkausmateriaaleja sekä toimistopapereita ja graafisia papereita etiketöintiin, pakkauksiin, kaupalliseen silikonointiin, toimistokäyttöön ja painatukseen. UPM Specialty Papersin osuus yhtiön vuoden 2022 liikevoitosta oli 7 %[2].

UPM Communication Papers valmistaa graafisia papereita mainontaan, sanoma- ja aikakauslehtiin sekä koti- ja toimistokäyttöön. UPM:llä on 13 paperitehdasta Suomessa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Itävallassa ja Yhdysvalloissa. Monet tehtaista toimivat paperinvalmistuksen ohella bioenergian tuottajina. UPM Communication Papersin osuus liikevoitosta vuonna 2022 oli 30 %.[2]

UPM on Euroopan suurin vanerinvalmistaja. UPM Plywood Oyllä on vaneritehtaat Savonlinnassa, Joensuussa, Ristiinassa, Otepäässä Virossa sekä Kalson viilutehdas Kouvolan Vuohijärvellä.[2][18] Jyväskylässä sijaitseva Säynätsalon vaneritehdas suljettiin heinäkuussa 2020.[19] Venäjällä sijaitseva Chudovon tehdas myytiin huhtikuussa 2023.[20] Plywoodin osuus liikevoitosta vuonna 2022 oli 5 %.[2]

UPM Metsä vastaa puunhankinnasta yhtiön liiketoiminnoille sekä hallinnoi UPM:n omia metsiä. UPM omistaa noin 522 000 hehtaaria metsämaata Suomessa ja 76 000 hehtaaria Yhdysvalloissa. Lisäksi UPM:llä on Uruguayssa 305 000 hehtaaria puuviljelmiä. Yhtiön kaikki metsät on sertifioitu.[21]

UPM:n tehtaiden tarvitsemasta puumäärästä suuri osa hankitaan kotimaan yksityismetsistä. UPM Metsän puun ja biomassan hankintaorganisaatio hankkii metsäenergiapuu mukaan lukien kaikkia puutavaralajeja, joista valmistaan muun muassa sellua, paperia, vaneria, sahatuotteita tai energiaa. Suurin osa tästä raaka-aineesta käytetään UPM:n omilla tehtailla ja voimalaitoksilla. UPM Metsä vastaa yhtiön omien metsien hyödyntämisestä ja metsänomistajille tarjottavista metsäpalveluista metsänhoitotöistä metsäomaisuudenhallintapalveluihin.

Muuhun toimintaan kuuluvat myös uusiutuvaa dieseliä ja naftaa tuottava UPM Biofuels, puupohjaisia kemikaaleja tuottava UPM Biochemicals, komposiittiyksikkö UPM Biocomposites sekä biolääketieteen tuotteita tuottava UPM Biomedicals -liiketoimintayksikkö.[2] UPM Biochemicalsin uusiutuvat ja biopohjaiset glygoli ja ligniini korvaavat fossiilisia vastineita erilaisissa teollisissa ja kuluttajatuotteissa.[22] UPM Biocompositesin tuotteisiin kuuluvat ProFi-komposiittiterassi sekä esimerkiksi 3D-tulostukseen soveltuva Formi-granulaatti.[23] UPM Biomedicals on kaupallistanut GrowDex-nanoselluloosahydrogeelin, joka soveltuu 3D-solukasvatukseen, sekä koivun nanoselluloosaan pohjautuvan FibDex-haavasidoksen.[24]

UPM on rakentanut puupohjaista uusiutuvaa dieseliä valmistavan biojalostamon Lappeenrantaan, Kaukaan tehdasalueelle. UPM Lappeenrannan biojalostamo tuottaa vuosittain noin 130 000 tonnia pitkälle jalostettua uusiutuvaa dieseliä liikennekäyttöön ja uusiutuvaa naftaa petrokemianteollisuudelle. Pääraaka-aineena on raakamäntyöljy, jota syntyy selluntuotannon tähteenä.

UPM selvittää uuteen teknologiaan ja uusiin raaka-aineisiin pohjautuvia biopolttoaineliiketoiminnan kasvumahdollisuuksia. Mahdollisen uuden biojalostamon yksityiskohtainen kaupallinen ja tekninen perussuunnittelu aloitettiin tammikuussa 2021. Biojalostamon mahdollinen sijoituspaikka on Rotterdam Hollannissa[17].

Rakentaminen UPM Kaukaan tehdasalueelle alkoi kesällä 2012 ja jalostamo valmistui kesällä 2014. UPM investoi biojalostamoon kaikkiaan noin 179 miljoonaa euroa. Biojalostamon rakentaminen työllisti lähes 200 henkilöä noin kahden vuoden ajan. Valmis laitos työllistää suoraan lähes 50 henkilöä ja välillisesti noin 150 henkilöä.[27]

UPM:n kehittyneen dieselin tuotantokonsepti perustuu ruoaksi kelpaamattomiin raaka-aineisiin, energiapuuhun ja 85 % vähenemään kasvihuonekaasupäästöissä. UPM:n diesel soveltuu hyvin nykyiseen autokantaan ja polttoaineiden jakeluverkostoon.[28]