Tyypin II kaksisuuntainen mielialahäiriö

Tyypin II kaksisuuntainen mielialahäiriö on kaksisuuntaisen mielialahäiriön huonommin tunnettu muoto ja myös tyypillistä kaksisuuntaista mielialahäiriötä vaikeammin tunnistettavissa. Sitä luonnehtii vakavien masennusjaksojen ja hypomaanisten jaksojen vaihtelu, ja kliinistä kuvaa hallitsevat yleensä toistuvat masennusjaksot ja mielialan ailahtelevuus. Tyypin II kaksisuuntainen mielialahäiriö jää helposti tunnistamatta, koska potilaat yleensä hakeutuvat hoitoon vain masennusvaiheissa eivätkä itse tuo hypomaniavaiheita ongelmana esille, sillä silloin he ovat usein kokeneet olevansa elämänsä kunnossa. Tämän vuoksi on tärkeää, että hoitojärjestelmissä systemaattisesti selvitetään masennuspotilailta, onko heillä ollut myös kohonneen mielialan jaksoja.[1]

Tyypin II kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyyden arviointi on vaikeaa, koska hypomanian luotettava diagnosoiminen on erikoislääkäritason osaamista vaativa tehtävä eikä onnistu väestötutkimuksissa. Arviot elinaikaisesta esiintyvyydestä ovat yleensä esittäneet noin 0,5 prosentin väestöosuutta, mutta mikäli lähelle syklotymiaa tulevat epätyypilliset muodot lasketaan mukaan, esiintyvyys on joidenkin tutkimusten mukaan jopa 5–6 prosenttia. Luotettavaa arviota häiriön esiintyvyydestä Suomessa ei ole.[1]

Tyypin II kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen on haaste terveydenhuollolle, sillä potilaalle voi olla haitaksi, jos häntä hoidetaan masennuslääkkeillä silloin, kun kyse onkin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä.[1]