Tyynenmerensalamanteri
Tyynenmerensalamanteri eli kalifornianjymysalamanteri[2] (Dicamptodon ensatus) on aksolotlien heimoon kuuluva sammakkoeläinlaji. IUCN:n punaisen listan mukaan silmälläpidettävä.[1]
Tyynenmerensalamanteri | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Sammakkoeläimet Amphibia |
Lahko: | Pyrstösammakot Caudata |
Alalahko: | Salamanterimaiset Salamandroidea |
Heimo: | Aksolotlit Ambystomatidae |
Suku: | Dicamptodon |
Laji: | ensatus |
Kaksiosainen nimi | |
Dicamptodon ensatus |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Tyynenmerensalamanteri Wikispeciesissä |
Ulkonäkö ja koko
Tyynenemerensalamanteri voi kasvaa jopa 30 senttiä pitkäksi. Sillä on pehmeä ja marmorimainen iho. Sen tausta on usein harmaa tai ruskea, ja siinä on mustia kuvioita. Värit haalistuvat vanhetessa.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
Tyynenmerensalamanteria tavataan Tyynenmeren rannikolta ja läheisiltä vuoristoilta Kaliforniasta enintään 900 metrin korkeudesta.[4] Toukat elävät enimmäkseen virroissa, mutta niitä on löydetty myös joistakin vuoristojen lammista ja järvistä. Aikuiset elävät kosteissa metsissä.[1] Se pysyy päiväsaikaan kaivautuneena sammalikkoon ja kaatuneiden puiden alle.[3]
Elintavat
Tyynenmerensalamanterin munat ja toukat elävät vedessä. Naaras suojelee munia pedoilta. Laji pyydystää selkärangattomia eläimiä ja pieniä selkärankaisia eläimiä. Toukat syövät selkärangattomia, kuten päivänkorennon toukkia.[3][5] Tyynenmerensalamanteri päästää säikähtäessään koiran haukahdukselta tai parkaisulta kuulostavan äänen, kun taas muut pyrstösammakot ovat äänettömiä.[3][6]
Lähteet
- Geoffrey Hammerson, Bruce Bury: Dicamptodon ensatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2004. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.8.2014. (englanniksi)
- McGhee, Karen & McKay, George: Maailmamme eläimet, s. 172. Suomentanut Marja-Leena & Pertti Hiltunen. Helsinki: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7373-3.
- Cheshire, Gerard: Tiikeri ja gaviaali: Eläinsanakirja, s. 145. Suomentanut Hyrkkö, Sakari. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32614-5.
- Frost, Darrel R.: Dicamptodon ensatus (Eschscholtz, 1833) Amphibian Species of the World: an Online Reference. Version 6.0. 2018. New York, USA: American Museum of Natural History. Viitattu 13.6.2018. (englanniksi)
- R. Bruce Bury: Dicamptodon ensatus AmphiaWeb. 2014. USGS Forest and Rangeland Ecosystem Sience Center. Viitattu 14.1.2014. (englanniksi)
- Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 1. Aarnikotka–Iibikset, s. 39. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01065-4.