Tyvijärvi (Pori)
Tyvijärvi on Satakunnassa Porin ja Ulvilan rajalla sijaitseva järvi. Kaupunkien raja kulkee järven kaakkoisimman osan poikki ja järvi sijaitsee pääsiassa Porin alueella, kaupunkiin liitetyn Noormarkun kunnan alueella.[3] Tyvijärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistön Harjunpäänjoen valuma-alueen Tyvijärven valuma-alueeseen.[2][1]
| Tyvijärvi | |
|---|---|
| Valtiot |
 Suomi |
| Paikkakunta | Pori, Ulvila |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Tyvijoki [1] |
| Järvinumero | 35.145.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 30,3 m [1] |
| Rantaviiva | 3,937 km [2] |
| Pinta-ala | 0,61144 km² [2] |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantiede
Järven pinta-ala on 61 hehtaaria ja sen pituus on 1,2 kilometriä ja leveys 600 metriä. Järven luusua sijaitsee järven kaakkoisrannalla, josta saa alkunsa 2,5 kilometriä pitkä Tyvijoki, joka laskee Tyvijärven itäpuolella olevaan Palusjärveen.[2][1]
Järven rantaviiva on 3,9 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin soistunutta moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Rannoilla voi esiintyä liejukkoa. Järven pohjoisosaan aukeaa laaja Kotokorvenneva ja etejään osittain ojitettu Pitkäsuo. Järvellä on yksi saari. Porin ja Ulvilan välinen raja ylittää järven kaakkoiskulman niin, että luusua jää Ulvilan puolelle.[2][1][4]
Tyvijärven lounaisrantaan rajautuu Harjakankaan kylän läpi kulkeva hiekkaharju, johon on rakennettu vedenottamo.[2][1] Tyvijärvi toimii varalla olevana raakavesilähteenä Harjakankaan tekopohjavesilaitokselle, mistä vesi jatketaan edelleen talousvedeksi Porin kaupunkiin. Pääasiallisena raakavesilähteenä käytetään Tuurujärven vettä, sillä Tyvijärven vesi on humuspitoisempana vaikeammin puhdistettavissa.[5]
Tyvijärven valuma-alue
Tyvijoki on 2,5 kilometriä pitkä Tyvijärven laskujoki, joka valuma-alue on 35 km² suuruinen. Kortejärvi ja Kärkijärvi laskevat Tyvijärveen Kotokorvennevan ja Kärrinojan kautta. Ennen Kotokorvennevaa Kärrinojaan yhtyy pieni oja Koukkulammista, joka taas laskee Alisesta Lahnajärvestä ja Haukijärvestä. Pärehöylänoja laskee Haukijärveen pohjoisesta ja se on Löytyn, Iso-Löytyn, Ahvenlammin, Valkoisenlammin ja Housulammin laskuoja. Pärehöylänojaan yhtyy Pienen Haukijärven laskuoja. Metruusinoja on Iso-Lankon 700 metriä pitkä laskuoja, joka laskee Haukijärveen sen kaakkoisosaan. Siihen laskee pieni Vähä-Lankko suon läpi. Iso-Lankkoon laskee itäpuolelta metsäoja, jonka yläjuoksulla ovat Kalajärvi ja Keidaslammi.[1]
Historiaa
Vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa järven rantaviivassa oli pitempiä lahtia verrattuna nykyiseen rantaviivaan. Talollinen Kaarlo Valli Kullaalta haki vuonna 1911 lupaa järvenlaskuun ja sai sen vuonna 1925.[6][7] Toinen tieto Tyvijärvestä on, että vuonna 1815 jätettiin hakemus kolmen järven järvenlaskusta. Järvet olivat Kotojärvi, Tyvijärvi ja Ylinen Lahnajärvi. Työnjaosta ja osuuksien jakamisista tehtiin sopimus vuonna 1850, jolloin ainakin Ylinen Lahnajärvi oli jo kuivatettu.[8]
Lähteet
- Tyvijärvi, Pori (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 26.11.2014.
- Porin kaupungin karttapalvelu pori.fi. Viitattu 21.8.2015.
- Maaperäkartta (pdf) Geologian Tutkimuskeskus. Viitattu 26.11.2014.
- Talousveden hankinta Porin vesi. Arkistoitu 19.3.2015. Viitattu 21.8.2015.
- Koottu kartasto Kalmbergin kartasto. Viitattu 26.11.2014. (Suora linkki)
- Tyvijärven laskeminen 1915. Turun maakunta-arkisto. Arkistoitu 15.5.2021. Viitattu 26.11.2014.
- Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 258. Kansatieteellinen arkisto 19. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY.
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |