Tytti Yli-Viikari

Yli-Viikari on suorittanut M.A. in Culture and Communication Studies -yliopistotutkinnon estetiikasta Pariisin Panthéon-Sorbonne-yliopistossa vuonna 1997, sekä täydennyskoulutukset Master in European Politics and Administration College of Europessa Bruggessa vuonna 1999 ja Master in Public Administration, Diplôme de l’ENA Ranskan hallintokorkeakoulussa vuonna 2001.[4]

Yli-Viikari on työskennellyt aiemmin valtiovarainministeriössä.[5] VTV:ssä hän toimi ennen pääjohtajan virkaa johdon asiantuntijana, esikuntapäällikkönä ja ylijohtajana.[4] Yli-Viikari valittiin marraskuussa 2015 eduskunnan täysistunnossa yksimielisellä 157 äänen päätöksellä VTV:n pääjohtajaksi Tuomas Pöystin siirryttyä lokakuun 2015 alussa sote-uudistuksen projektijohtajaksi.[6]

Yli-Viikari on nykyisin sitoutumaton, mutta hän oli vihreiden ehdokkaana Vihdissä vuoden 2004 kuntavaaleissa. Yli-Viikari sai 41 ääntä eikä tullut valituksi.[7]

Eduskunnan oikeusasiamies antoi joulukuussa 2020 huomautuksen lainvastaisesta menettelystä[8] Yli-Viikarille ja VTV:n hallintojohtajalle Mikko Koiraselle. Huomautus koski sitä, että Yli-Viikari ja Koiranen olivat tehneet keväällä 2016 sopimuksen, jolla viraston ylitarkastajalle maksettiin ilman työvelvoitetta vuoden 2016 jälkipuoliskolta täyttä palkkaa ja vuoden 2017 alusta heinäkuun 2018 loppuun asti puolikasta palkkaa.[9]

Maaliskuussa 2021 uutisoitiin Yli-Viikarin toimissa ilmenneistä epäselvyyksistä. Yli-Viikari oli median hankkimien laskujäljennösten mukaan muun muassa käyttänyt työnantajansa luottokorttia henkilökohtaisiin tarkoituksiin, kuten ”hiusmuotoiluvalmennuksiin”.[10] Myös Keskusrikospoliisi selvitti viraston toimintaa.[11] Tämän jälkeen eduskunnan puhemiehistö esitti kansliatoimikunnalle Yli-Viikarin virastapidättämistä.[12] 8. huhtikuuta kansliatoimikunta päätti yksimielisesti pidättää Yli-Viikarin virastaan KRP:n esitutkinnan ajaksi.[13]

Iltalehti julkaisi 2. huhtikuuta 2021 Jarno Liskin artikkelin, jossa kerrotaan VTV:n itsesensuurista. Artikkelin mukaan VTV:ssä on Yli-Viikarin toimikaudella sensuroitu viraston tekemiä tarkastuksia: esimerkiksi poistamalla tarkastusraporteista kriittisimpiä kohtia. VTV:n tehtävänä on valvoa valtionvarojen käyttöä. Se tekee tarkastuksia eri alueista ja laatii tarkastuksista raportteja. Iltalehden tietojen mukaan Yli-Viikarin aikana tarkastustoimintaa kuitenkin vähennettiin ja tarkastuskertomusten sävyä pehmennettiin.[14] Myös Helsingin Sanomat kertoi tarkastustoiminnan vähentyneen Yli-Viikarin virkakaudella.[15]

Kesäkuussa 2021 eduskunnan kansliatoimikunta esitti Yli-Viikarin erottamista virastaan. Esityksen todettiin olevan historiallinen, sillä eduskunta ei ole aiemmin puuttunut vastaavalla tavalla riippumattoman viraston ylimmän johdon toimiin. Kansliatoimikunnan mukaan ”luottamus Tytti Yli-Viikarin edellytyksiin ja kykyyn toimia Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajana on kokonaisuutena arvioiden hänen toimintansa johdosta romahtanut.” Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen kertoi muun muassa, että pääjohtaja ei voi väistää omaa vastuutaan vierittämällä sitä alaisilleen.[16][17]

Kesäkuun lopulla eduskunta päätti täysistunnossaan Yli-Viikarin irtisanomisesta. Eduskunta ei lopulta äänestänyt asiasta, sillä kansliatoimikunnan esitykseen ei tullut vastaesityksiä.[18]

Lokakuussa 2021 syyttäjä päätti syyttää Yli-Viikaria törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja maksuvälinepetoksesta. Syyte törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä koski keväällä 2016 tehtyä sopimusta, jonka perusteella tarkastusviraston virkamiehelle maksettiin palkkaa ilman työvelvoitetta. Syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta ja maksuvälinepetoksesta liittyivät siihen, että Yli-Viikarin epäiltiin käyttäneen virkamatkoilla kertyneitä Finnairin palkintopisteitä omiin yksityiskuluihinsa. Yli-Viikari kiisti syytteet ja vetosi epäselvään ohjeistukseen. VTV oli kuitenkin aiemmin tarkastanut valtionhallinnon matkustamista ja ohjeistanut kanta-asiakasohjelmista saatujen etujen käyttöä. VTV:n ohjeistuksen mukaan pisteitä ei olisi saanut käyttää yksityismenoihin.[19]

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Yli-Viikarin 28. tammikuuta 2022 antamallaan tuomiolla virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kavalluksesta 80 päiväsakkoon, joista tuli maksettavaa 1 680 euroa. Oikeudenkäyntikulut mukaan lukien maksettavaa tuli 75 000 euroa.[20]

Helsingin hallinto-oikeus katsoi helmikuussa 2023, että Yli-Viikarin pidättäminen virantoimituksesta ja irtisanominen sekä VTV:n pääjohtajan että ylijohtajan viroista olivat lain mukaisia. [21] Yli-Viikari ilmoitti hakevansa päätökseen valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.[22]