Tyson Fury

Fury syntyi kolme kuukautta ennenaikaisesti vuonna 1988. Hänen isänsä John nimesi poikansa nyrkkeilijä Mike Tysonin mukaan.[3] John Fury oli muiden töidensä ohessa raskaansarjan nyrkkeilijä, joka voitti käymästään 13 ottelusta kahdeksan.[4]

Furyn perhe on aloilleen asettuneita irlantilaisia kiertolaisia. Suurperhe asui talossaan Styalin kylässä Wilmslow’n lähellä Cheshiressä. He pitivät kiinni irlantilaisten kiertolaisten perinteistä ja arvoista, kuten perheestä ja uskonnosta. Furyn mukaan irlantilaisia kiertolaisia syrjitään edelleen esimerkiksi ravintoloissa, mutta omalla nyrkkeilyurallaan hän ei ole kokenut syrjintää.[3]

Fury on kertonut saaneensa elää nyrkkeilijälle poikkeuksellisesti hyvän lapsuuden ja nuoruuden, eikä hän joutunut koskaan vaikeuksiin.[3] Fury oli kasvaessaan läheinen veljiensä ja isänsä kanssa, ja auttoi isäänsä käytettyjen autojen kaupassa lopetettuaan koulunkäynnin noin kymmenvuotiaana.[4]

Fury liittyi 14-vuotiaana paikalliseen nyrkkeilyseuraan, missä häntä valmensi Steve Egan. Hän ei suuren kokonsa vuoksi päässyt ottelemaan tosissaan kolmeen vuoteen, sillä kaikki muut superraskassarjalaiset olivat jo aikuisia miehiä. Ensimmäisen amatööriottelunsa Fury kävi 17-vuotiaana, ja voitto nosti hänet saman tien alemman superraskaan sarjan ykköseksi koko maassa.[5]

Fury saavutti amatööriurallaan nuorten MM-pronssia 2006 Irlannin väreissä, nuorten EU-kultaa 2007 Englannin väreissä sekä nuorten EM-hopeaa 2007. Hänen ottelutilastonsa oli 31 voittoa (26 tyrmäystä) ja 4 tappiota.[2][6] Pekingin olympialaisiin 2008 häntä ei kuitenkaan valittu Britannian edustajaksi, ja Irlantia hän ei saanut edustaa.[5]

Tyson Fury ensimmäisen ammattilaisottelunsa jälkeen joulukuussa 2008.

Fury siirtyi ammattilaiseksi vuonna 2008 ja kävi ensimmäisen ottelunsa saman vuoden joulukuussa, voittaen Unkarin Béla Gyöngyösin teknisellä tyrmäyksellä.[1] Furyn kaikki ammattilaisottelut näytettiin Englannissa televisiossa, ja hänestä tuli nopeasti kuuluisa.[5] Hän kävi vuonna 2009 peräti kahdeksan ottelua, mutta hidasti sen jälkeen tahtia.[7]

Tavoitteenaan Furylla oli koko ajan päästä lyömään hallitseva raskaansarjan maailmanmestari Volodymyr Klytško. Päästäkseen MM-otteluun hänen täytyi matkan varrella lyödä kaikki muut haastajat. Heinäkuussa 2011 Fury voitti siihen asti voittamattoman Derek Chisoran pistein.[7] Seuraavina vuosina hän löi muun muassa Nicolai Firthan, Nevan Pajkićin, Vinny Maddalonen, Kevin Johnsonin, Steve Cunninghamin, Joey Abellin, Derek Chisoran toisen kerran ja lopuksi helmikuussa 2015 Christian Hammerin.[8]

Fury sai tilaisuutensa vuonna 2015 ja voitti Volodymyr Klytškon Düsseldorfissa 28. marraskuuta 2015 yksimielisesti pistein. Näin hänestä tuli nyrkkeilyliittojen WBA, WBO, IBF ja IBO hallitseva raskaansarjan maailmanmestari. Ottelun jälkeen IBF-liitto vaati, että Furyn olisi puolustettava mestaruuttaan Vjatšeslav Glazkovia vastaan. Fury kieltäytyi IBF-liiton vaatimuksesta, koska hän keskittyi uusintaottelun Klytškoa vastaan, sillä Furyn ottelusopimukseen Klytškon kanssa sisältyi uusintaottelupykälä. Tällöin IBF-liitto riisti Furylta mestaruuden ja julisti, että IBF:n mestaruusvyö on nyt vapaa. Fury säilytti muiden liittojen mestaruutensa.[9]

Voitettuaan maailmanmestaruuden Fury alkoi käyttää itsestään nyrkkeilyn yhteydessä lisänimeä "The Gypsy King", 'Mustalaiskuningas'. Nimitystä ovat käyttäneet perinteisesti irlantilaiset kiertolaiset sukupolvensa parhaasta paljaskäsinyrkkeilijästä. Myös Furyn oma isoisoisä oli pitänyt arvoa aikoinaan itsellään. Fury uskoo raskaansarjan maailmanmestarina olevansa oikeutettu käyttämään sitä omanakin lempinimenään showmiehen imagonsa vahvistamiseksi.[10]

Furyn oli tarkoitus otella Volodymyr Klytškoa vastaan uudestaan 9. heinäkuuta 2016 Manchesterissa Isossa-Britanniassa. Ottelu peruuntui ensimmäisen kerran Furyn nilkkavamman vuoksi.[11] Seuraavan kerran heidän oli määrä kohdata 29. lokakuuta 2016 Manchesterissa. Syyskuun lopussa ilmoitettiin tämänkin kohtaamisen peruuntuvan Furyn terveydentilan vuoksi.[12] Runsaasti lihonut Fury oli kärsinyt Klytško-ottelun jälkeen motivaatio-ongelmista, masennuksesta ja itsetuhoisuudesta, ja lääkärit pitivät häntä kyvyttömänä ottelemaan.[13] Fury ilmoitti lokakuussa 2016 luopuvansa WBA:n ja WBO:n mestaruusvöistään käytettyään omien sanojensa mukaan syksyn aikana paljon alkoholia ja kokaiinia.[14]

Kesäkuussa 2016 Ison-Britannian antidopingtoimikunta UKAD ilmoitti Furyn helmikuussa 2015 antaman dopingnäytteen ilmenneen positiiviseksi (nandroloni), Fury vastasi ilmoittamalla vievänsä UKAD:n oikeuteen perättömänä pitämästään väitteestä.[15] Fury kiisti käyttäneensä kiellettyjä hormoneita. Hänen kilpailukieltonsa anabolisten steroidien käytöstä kesti joulukuusta 2015 joulukuuhun 2017.[16] Syyskuussa 2016 ammattinyrkkeilijöitä testaava VADA puolestaan ilmoitti Furyn 22. syyskuuta antamasta dopingnäytteestä löytyneen kokaiinin ainesosaa bentsoyyliekgoniinia.[17]

Paluuottelussaan kesäkuussa 2018 Fury löi albanialaisen Sefer Seferin neljässä erässä.[18]

Fury otteli joulukuussa 2018 Los Angelesissa WBC-liiton mestaruusottelussa Deontay Wilderia vastaan. Ottelu päättyi ratkaisemattomaan, jolla tuomiolla Wilder säilytti mestaruutensa. Tuomarien pisteet olivat 111–115, 114–110 ja 113–113. Wilder löi ottelun aikana Furyn kahdesti lattiaan.[19]

Fury voitti Wilderin helmikuussa 2020 WBC-liiton mestaruusottelussa Las Vegasissa keskeytyksellä seitsemännessä erässä ja palasi näin maailmanmestariksi.[20]

Fury tyrmäsi Deontay Wilderin lokakuussa 2021 Las Vegasissa ja säilytti mestaruutensa.[21]

Fury puolusti WBC-liiton mestaruuttaan huhtikuussa 2022 Lontoossa tyrmäämällä Dillian Whyten kuudennessa erässä.[22]

Joulukuussa 2022 Fury puolusti onnistuneesti WBC-liiton mestaruusvyötään Derek Chisoraa vastaan Lontoossa.[23]

Furylla on vaimonsa Parisin kanssa kuusi lasta. He menivät naimisiin vuonna 2008.[24]

Fury uskoo Jumalaan ja kertoo uskonnon olleen hänelle aina tärkeää perheensä ohella.[3]

Suorapuheinen Fury on herättänyt usein huomiota ja arvostelua puheillaan, jotka on nähty loukkaavaksi muun muassa naisia, homoseksuaaleja ja juutalaisia kohtaan.[25][26]

• Behind the Mask: My Autobiography (2019)
• The Furious Method (2020)
• Gloves Off (2022)

• Fury, Tyson: Gloves Off. Penguin Books, 2022. ISBN 978-1-804-94158-4.