Tyrvään kirkko

Tyrvään kirkko on vuonna 1855 valmistunut kaksitorninen tiilikirkko Sastamalassa. Se edustaa uusgoottilaista tyyliä. Kirkon suunnitteli Turun kaupunginarkkitehti P. J. Gylich. Kirkon sisälle mahtuu noin tuhat ihmistä. Kolme alttaritaulua ovat R. W. Ekmanin vuonna 1866 maalaamia. Ensimmäiset, Kangasalan urkutehtaan rakentamat urut saatiin kirkkoon vuonna 1883. Kirkon valmistuttua Pyhän Olavin keskiaikainen kivikirkko jäi pois käytöstä sadaksi vuodeksi. Tyrvään kirkko uudistettiin perusteellisesti arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelmien mukaan vuonna 1938. Uudistuksessa muun muassa muurattiin kuori-ikkunat umpeen.[1]

Tyrvään kirkko
Tyrvään kirkko
Sijainti	Sastamala
Koordinaatit	61°20′38.6″N, 022°54′15.8″E
Seurakunta	Sastamalan seurakunta
Rakentamisvuosi	1855
Suunnittelija	P. J. Gylich
Materiaali	tiili
Istumapaikkoja	1000
Tyylisuunta	uusgotiikka
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kirkon pihalle on haudattu 220 sankarivainajaa. Kirkkomaalla on myös vuonna 1991 käyttöön otettu muistolehto tuhkahautauksia varten. Muistolehdon edessä on kuvanveistäjä Ari Virtasen veistos Maa, ilma, tuli, vesi. Kirkon peruskorjaus valmistui joulukuussa 1981 – tällöin mm. kuori-ikkunat avattiin jälleen –, mutta rakennus vaurioitui tulipalossa seuraavan vuoden helmikuussa ja otettiin uudestaan käyttöön neljäntenä adventtisunnuntaina 1982. Kirkon urut vaurioituivat palossa korjauskelvottomiksi, ja niiden tilalle asennettiin vuonna 1986 uudet 30-äänikertaiset urut, jotka on valmistanut Åkerman & Lundin urkurakentamo Ruotsin Knivstassa.[2]

Kirkon pääovea vastapäätä ovat sankarihaudat, joiden vieressä on Lauri Leppäsen veistämä sankaripatsas vuodelta 1953. Syyskuussa 2018 1918 ei koskaan enää-tapahtuman yhteydessä julkaistiin vakaumuksensa puolesta menehtyneiden muistomerkki, johon on kirjattu yli 200 nimeä. Muistomerkin ja tapahtuman järjestämisen organisoivat paikalliset sosialidemokraatit ja vasemmistoliittolaiset.[3]

Tyrvään kirkko on ensimmäinen Suomen kahdesta kaksitornisesta kirkosta; toinen on Helsingin Johanneksenkirkko. Kirkossa on kolme R. W. Ekmanin maalaamaa alttaritaulua, Ristiinnaulitseminen, Kirkastuminen ja Ylösnousemus, jotka ovat vuodelta 1866. Lisäksi kuorissa on kipsijäljennös Ville Vallgrenin Kristus-veistoksesta.[1]