Tyron Woodley
Tyron Lakent Woodley (s. 17. huhtikuuta 1982 Ferguson, Missouri) on yhdysvaltalainen vapaaottelija ja entinen painija. Hän on UFC:n entinen välisarjan mestari vuosien 2016–2019 aikana.[2] Woodley on aikaisemmin otellut kerran Strikeforcen välisarjan tilapäisestä mestaruudesta 2012, mutta hävisi kamppailun Nate Marquardtia vastaan.
| Tyron Woodley | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. huhtikuuta 1982 Ferguson, Missouri |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvallat |
| Vapaaottelija | |
| Lempinimi | T-Wood, Ty Woodley, The Chosen One, T-Bone |
| Aktiivisena | 2006– |
| Pituus | 175 cm |
| Paino | 77 kg |
| Painoluokka | välisarja |
| Kätisyys | oikea |
| Taistelutyyli | paini, brasilialainen jujutsu[1], nyrkkeily |
| Seura |
American Top Team Roufusport MMA Academy (2014–) |
| Tilastot | |
| Ottelut | 27 |
| Voitot | 19 |
| – tyrmäyksellä | 7 |
| – luovutuksella | 5 |
| – päätöksellä | 7 |
| Tappiot | 7 |
| – tyrmäyksellä | 2 |
| – luovutuksella | 1 |
| – päätöksellä | 4 |
| Tasapelit | 1 |
| Aiheesta muualla | |
| www.tyronwoodley.com | |
Vapaaottelu
Strikeforce (2009–2012)
Woodley päätyi ottelemaan Strikeforceen kahden ammattilaisottelun jälkeen. Hänen ensimmäinen vastustaja oli Sal Woods 6. kesäkuuta 2009, jonka Woodley voitti ensimmäisessä erässä D'Arce kuristuksella. Hän otteli samana vuonna vielä kahdesti. Zach Lightin Woodley voitti käsilukolla ja Rudy Bearsin käsitriangeli kuristuksella. Bearsia vastaan Woodley oli urallaan ensimmäistä kertaa vapaaottelun pääottelussa.
Woodley jatkoi voittoputkeaan Strikeforcessa myös 2010. Toukokuussa hän kohtasi Nathan Coyn, jonka Woodley voitti hajaäänin. Lokakuussa Woodley voitti André Galvãon teknisellä tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä.
Woodley otteli vuonna 2011 toistamiseen kaksi ottelua. Tammikuussa hän otteli Tarec Saffiedinea vastaan, joka oli samalla Strikeforce Challengers: Woodley vs. Saffiedine -tapahtuman pääottelu. Woodley voitti kamppailun tuomariäänin. Woodley voitti myös toisen kamppailunsa heinäkuussa Paul Daleyta vastaan myös tuomariäänin.
Välisarjan mestaruudesta (2012)
Woodley sai tilaisuuden otella välisarjan mestaruudesta heinäkuussa 2012. Sitä ennen hän oli voittanut Jordan Meinin hajaäänin Strikeforce: Rockhold vs. Jardine -tapahtumassa, jonka myötä Woodley oli voittanut urallaan kymmenen ammattilaisottelua peräkkäin ilman tappioita. Hän otteli Nate Marquardtia vastaan Strikeforcen avoimesta välisarjan mestaruudesta, sen jälkeen kun Nick Diaz luovutti mestaruutensa allekirjoitettuaan sopimuksen UFC:n kanssa. Woodley hävisi mestaruuden neljännessä erässä tyrmäyksellä Marquardtin kyynärpää lyönneistä.
UFC (2013–2021)
Woodley allekirjoitti moniotteluisen sopimuksen UFC:n kanssa, joka osti Strikeforcen omistukseensa ja lakkautti sen tammikuussa 2013. Woodley otteli ensimmäisen ottelunsa UFC:ssä 2. helmikuuta 2013 Jay Hieronia vastaan. Hän voitti kamppailun tyrmäyksellä 36 sekunnissa. Kesäkuussa 2013 Woodley otteli Jake Shieldsia vastaan, jolle hän hävisi hajaäänin. Woodley otteli vielä kolmannen ottelunsa samana vuonna Josh Koscheckia vastaan, jonka hän voitti tyrmäyksellä ensimmäisen erän lopussa. Voitto palkittiin Illan tyrmäys bonuksella.
Woodley otteli kolmesti vuonna 2014, joista ensimmäinen oli maaliskuussa Carlos Conditia vastaan. Woodley voitti kamppailun teknisellä tyrmäyksellä, kun alasviennin myötä hän kaatui Conditin oikean polven päälle. Kaksikko ei ollut tarpeeksi aktiivinen matolla, jonka myötä tuomari päätti keskeyttää ottelun hetkeksi ja nostattaa ottelijat takaisin ylös. Ottelun jatkuttua Woodley potkaisi Conditia vasempaan polveen, jolloin Condit yritti siirtyä pois, mutta samalla hetkellä hänen oikea polvi petti alta ja hän kaatui loukkaantuneena mattoon. Woodley julistettiin voittajaksi. Kuukausi myöhemmin ottelusta Woodley allekirjoitti UFC:n kanssa kahdeksanottelun sopimuksen. Kesäkuussa Woodley kohtasi Rory MacDonaldin UFC 174 -tapahtumassa, jonka hän hävisi tuomariäänin (30–27, 30–27, 30–27). Elokuussa Woodley kohtasi vuoden viimeisessä ottelussaan Dong Hyun Kimin. UFC Fight Night: Bisping vs. Le -tapahtumassa käyty kamppailu päättyi ensimmäisessä erässä minuutin jälkeen, kun Woodley voitti teknisellä tyrmäyksellä lyönnein. Hänet palkittiin voitosta Illan suoritus -bonuksella.
Tammikuussa 2015 Woodley kohtasi Kelvin Gastelumin, joka punnituksen aikana painoi yli sallitun painorajan ja ottelu käytiin 180 paunan välipainosarjassa. UFC 183 -tapahtumassa käyty kamppailu päättyi Woodleyn voittoon hajaäänin (28–29, 29–28, 30–27).
Välisarjan mestaruus (2016–2019)
30. heinäkuuta 2016 Woodley otteli välisarjan mestaruudesta hallitsevaa mestaria Robbie Lawleria vastaan. UFC 201 -tapahtumassa käyty kamppailu päättyi ensimmäisessä erässä Woodleyn tyrmäysvoittoon. Hän ansaitsi voitostaan myös Illan suoritus bonuksen.
Woodley puolusti ensimmäisen kerran mestaruuttaan UFC 205 -tapahtumassa 16. marraskuuta 2016 Stephen Thompsonia vastaan. Kamppailu päättyi tasapeliin tuomariäänin (47-47, 47-47, 48-47). Ottelu palkittiin Illan kamppailu bonuksella.
Tasapelin myötä Woodley kohtasi Thompsonin uudelleen UFC 209 -tapahtumassa 4. maaliskuuta 2017. Tällä kertaa Woodley voitti tuomariäänin (48-47, 47-47, 48-47).[3]
Woodley puolusti kolmannen kerran mestaruuttaan Demian Maiaa vastaan, joka oli voittanu ennen ottelua seitsemän ottelua peräkkäin. Ottelu käytiin UFC 214 -tapahtumassa 29. heinäkuuta 2017, jossa Woodley voitti kamppailun tuomariäänin (50-45, 49-46, 49-46). Woodley pysäytti ottelun aikana yhteensä 24 Maian alasvientiyritystä.
Seuraavan kerran Woodley puolusti mestaruuttaan neljännen kerran 8. syyskuuta 2018 UFC 228 -tapahtumassa, jolloin hän kohtasi Darren Tillin. Hän oli sitä ennen voittanut kaikki kuusi otteluaan, joista viimeisin Stephen Thompsonia vastaan. Woodley onnistui puolustamaan mestaruuttaan saatuaan Tillin D'Arce kuristukseen toisen erän lopussa. Samalla Woodley palkittiin illan suoritus bonuksella ja pidensi tappiotonta putkeaan seitsemään otteluun.
Woodley puolusti mestaruuttaan viidennen kerran 2. maaliskuuta 2019 UFC:ssä voittamatonta Kamaru Usmania vastaan. Ottelu käytiin UFC 235 -tapahtumassa, jossa Woodley menetti mestaruutensa hävittyään kamppailun tuomariäänin (44–50, 44–50, 45–50). Samalla päättyi hänen kolmen vuoden mestaruusaikakausi.[4]
Mestaruuden jälkeen (2020–2021)
Menetettyään mestaruutensa Woodley otteli toukokuussa 2020 UFC on ESPN: Woodley vs. Burns -tapahtumassa Gilbert Burnsia vastaan. Hän hävisi kamppailun tuomariäänin (45–50, 44–50, 44–50). Syyskuussa Woodley kohtasi Colby Covingtonin UFC Fight Night: Covington vs. Woodley -tapahtumassa. Hän hävisi kamppailun viimeisessä erässä luovutettuaan kylkiluuvamman vuoksi jäätyään Covingtonin keholukkoon.[5]
Woodley palasi takaisin ottelemaan maaliskuussa 2021 Vicente Luqueta vastaan. Ottelu käytiin UFC 260 -tapahtumassa, jossa Woodley hävisi kamppailun ensimmäisen erän alussa brabokuristuksella. Woodley oli ottelun aikana ongelmissa alusta lähtien, mutta lyhyestä ottelusta huolimatta kaksikon välinen ottelu palkittiin illan kamppailu bonuksella.[6] Tappion jälkeen UFC ilmoitti, ettei Woodley enää ollut halukas jatkamaan sopimustaan.[7]
Nyrkkeily
| Tyron Woodley | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. huhtikuuta 1982 Ferguson, Missouri |
| Kansalaisuus |
Yhdysvallat |
| Nyrkkeilijä | |
| Lempinimi | The Chosen One |
| Pituus | 175 cm |
| Paino | 86 kg |
| Painoluokka | alempi raskassarja |
| Kätisyys | oikea |
| Ammattilaistilastot | |
| Ammattilaisena | 2021– |
| Ottelut | 2 |
| Voitot | 0 |
| Tappiot | 2 |
| Aiheesta muualla | |
| www.tyronwoodley.com | |
Woodley solmi nyrkkeilyottelusopimuksen internetvideoiden tekijää Jake Paulia vastaan, sen jälkeen kun Paul oli voittanut hänen seurakaverinsa Ben Askrenin. Toukokuussa 2021 ilmoitettiin ottelun käytävän 28. elokuuta 2021.[8] Ottelu käytiin lopulta 30. elokuuta 2021 Ohiossa, jolloin Woodley hävisi ottelun hajaäänin (75-77, 77-75, 74-78). Hän onnistui ottelun neljännessä erässä horjuttamaan Paulia, joka kaatui Woodleyn lyönnistä nojaamaan köysiin. Paul onnistui tokenemaan ja selvisi erän.[9]
Woodley yritti ottelun jälkeen saada uusintaottelua Paulia vastaan, mutta hänen vastustaja sen sijaan oli määrä otella Tommy Furya vastaan joulukuussa 2021. Fury kuitenkin ilmoitti jättävänsä ottelun väliin loukkaantumisen vuoksi, jonka myötä Woodley sai tilaisuuden otella uusintaottelun. Hän hävisi 8-eräisen ottelun kuudennessa erässä tyrmäyksellä.[10]
Saavutukset
Paini
USA Wrestling
- Yhdysvaltain yliopisto vapaapainin kansallinen mestaruuskilpailu: Hopeaa (2006)
National Collegiate Athletic Association
- NCAA Division I All-American mestaruus (2003, 2005)
- Big 12 Conference mestaruus (2003)
- Hopeaa (2005)
- Missourin yliopiston painijoukkueen kapteeni (2003, 2004, 2005)
Vapaaottelu
- Välisarjan mestaruus (kerran; puolustanut neljästi)
- Illan tyrmäys (kerran)
- Illan suoritus (kahdesti)
Lähteet
- Tyrone Woodley MMA-Core Viitattu 23.7.2016 (englanniksi)
- UFC 201 results: Tyron Woodley blasts Robbie Lawler to win welterweight title with KO mmajunkie.com 31.7.2016 Viitattu 31.7.2016 (englanniksi)
- UFC 209: Tyron Woodley outpoints Stephen Thompson to retain title theguardian.com 5.3.2017 Viitattu 29.8.2017 (englanniksi)
- UFC 235 results: Kamaru Usman blanks Tyron Woodley, takes belt in one-sided affair mmajunkie.usatoday.com 3.3.2019 Viitattu 4.4.2021 (englanniksi)
- Colby Covington dominates Tyron Woodley by fifth-round TKO at UFC Fight Night espn.com 20.9.2020 Viitattu 4.4.2021 (englanniksi)
- UFC 260 bonuses: The new champ is among the $50,000 winners mmajunkie.usatoday.com 28.3.2021 Viitattu 4.4.2021 (englanniksi)
- Tyron Woodley no longer under contract with the UFC mmafighting.com 24.4.2021 Viitattu 11.7.2021 (englanniksi)
- Jake Paul to box former UFC champ Tyron Woodley on Aug. 28 mmajunkie.usatoday.com 1.6.2021 Viitattu 11.7.2021 (englanniksi)
- Jake Paul vs. Tyron Woodley: Live round-by-round updates mmafighting.com 30.8.2021 Viitattu 30.8.2021 (englanniksi)
- Jake Paul brutally knocks out Tyron Woodley with just one punch I Showtime Boxing mmamania.com 19.12.2021 Viitattu 19.12.2021 (englanniksi)
|
1990-luku: Pat Miletich (1998–2001) |
2000-vuosikymmen:  Carlos Newton (2001)Matt Hughes (2001–2004)B. J. Penn (2004)Matt Hughes (2004–2006)Georges St. Pierre (2006–2007)Matt Serra (2007)Georges St. Pierre (2008–2013) |
2010-luku: Johny Hendricks (2014)Robbie Lawler (2014–2016)Tyron Woodley (2016–2019) Kamaru Usman (2019–) |