Tyräkkikasvit

Tyräkkikasvit (Euphorbiaceae) on laaja kasviheimo, jonka lajeja kasvaa lähes koko maailmassa boreaalisia ja kylmiä alueita lukuun ottamatta.[1] Heimon jäsenillä on yleensä pienet kukat – poikkeuksena Rafflesia arnoldii.[2] Angiosperm Phylogeny Group tosin sijoittaa rafflesiat (Rafflesia) erilliseen rafflesiakasvien heimoon.[3] Tyräkkikasvien lajeja yhdistää myös myrkyllinen maitiaisneste.[4] Heimoon kuuluvia hyötykasveja ovat muun muassa joulutähti, parakautsupuu, risiini ja maniokki.

Tyräkkikasvit
Tarhatyräkki (Euphorbia cyparissias)
Tarhatyräkki (Euphorbia cyparissias)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Rosidit
Lahko: Malpighiales
Heimo: Tyräkkikasvit Euphorbiaceae
Juss.
Alaheimot
  • Acalyphoideae
  • Cheilosioideae
  • Crotonoideae
  • Euphorbioideae [1]
Katso myös

  Tyräkkikasvit Wikispeciesissä
  Tyräkkikasvit Commonsissa

Tyräkkikasveihin sisältyy noin 5730 lajia, jotka jaetaan 218 sukuun.[1] Runsaslajisimpia sukuja ovat tyräkit (Euphorbia, 2420 lajia), krotonit (Croton, 1300 lajia) ja kissanhännät (Acalypha, 430 lajia).[1] Suomessa heimon suvuista kasvavat luonnonvaraisina tyräkit ja sinijuuret.

Tyräkkikasvisukuja

  • kissanhännät (Acalypha)
  • tungpuut (Aleurites)
  • kiilalehdet (Argomuellera)
  • ihmepensaat (Codiaeum)
  • krotonit (Croton)
  • liihoköynnökset (Dalechampia)
  • tyräkit (Euphorbia)
  • kautsupuut (Hevea)
  • tuonenomenat (Hippomane)
  • hurapuut (Hura)
  • jatropat (Jatropha)
  • nystylehdet (Macaranga)
  • maniokit (Manihot)
  • sinijuuret (Mercurialis)
  • kesipuut (Neoboutonia)
  • mehipolvet (Pedilanthus)
  • maniköynnökset (Plukenetia)
  • risiinit (Ricinus) (yksi laji, risiini R. communis)
  • manketit (Schinziophyton) (yksi laji, manketti S. rautanenii)
  • tambotipuut (Spirostachys)
  • tyyriät (Synadenium)
  • polttiot (Tragia)
  • vietnaminpensaat, talipuut (Triadica)

Lähteet

  1. Stevens, P. F. (2001-2010): Angiosperm Phylogeny Website mobot.org. Viitattu 25.11.2010. (englanniksi)
  2. Maailman suurimman kukan sukutausta selvitetty 2007 Bioteknologia info
  3. Stevens, P. F. (2001-2010): Angiosperm Phylogeny Website mobot.org. Viitattu 25.11.2010. (englanniksi)
  4. Lehdot ja keväinen väriloisto YLE

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.