Tyler Bouck

Bouck pelasi ensimmäiset pelinsä WHL-joukkue Prince George Cougarsissa kaudella 1995–1996, jonka hän pelasi kuitenkin suurimmaksi osaksi AJHL-joukkue Sherwood Park Crusadersissa. Ensimmäisellä kokonaisella WHL-kaudellaan 1997–1998 Bouck teki 65 runkosarjaottelussa tehot 11+26=37 sekä 11 playoff-ottelussa yhden maalin. Dallas Stars varasi hänet toisella kierroksella 57. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 1998.

Kaudella 1998–1999 Bouck oli tehoilla 22+25=47 Cougarsin kolmanneksi paras maalintekijä ja neljänneksi paras pistemies. Hän voitti myös 178 minuutillaan joukkueen sisäisen jäähypörssin. Viimeisellä WHL-kaudellaan 1999–2000 Bouck teki liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 30+33=63, joilla hän oli Cougarsin kolmanneksi paras pistemies ja maalintekijä.[3] Bouck valittiin kauden päätteeksi WHL:n läntisen konferenssin toiseen tähdistökentälliseen.[4] Jäähyminuutteja hän keräsi neljän WHL-kauden aikana kaikkiaan 466, joilla Bouck sijoittuu Cougarsin kaikkien aikojen seurakohtaisessa jäähypörssissä viidenneksi.[5]

Kaudeksi 2000–2001 Bouck siirtyi Dallas Starsin organisaatioon. Hän pelasi tulokaskautensa NHL:ssä, jossa Bouck teki 48 runkosarja- ja yhdessä playoff-ottelussa tehot 2+5=7. Hän pelasi ison osan kaudestaan myös Starsin farmijoukkue Utah Grizzliesissä, IHL:ssä. Kesäkuussa 2001 Bouck kaupattiin Phoenix Coyotesiin vaihdossa Jyrki Lumpeeseen.[6] Hän pelasi kauden 2001–2002 aikana siellä seitsemän NHL-ottelua ja 21 AHL-ottelua sen farmijoukkue Springfield Falconsissa, kunnes Bouck kaupattiin joulukuussa Todd Warrinerin, Trevor Letowskin ja kesän 2003 kolmannen kierroksen NHL-varauksen kanssa Vancouver Canucksiin vaihdossa Drake Berehowskyyn ja Denis Pedersoniin.[7] Hän ei pelannut loppukaudella kuitenkaan ainuttakaan NHL-ottelua Canucksissa, vaan se kului kokonaan sen farmijoukkue Manitoba Moosessa, kuten myös koko seuraava kausi 2002–2003.

Kaudella 2003–2004 Bouck pelasi NHL:ssä 18 runkosarja- ja yhden playoff-ottelun tehopistein 1+2=3. NHL:n työsulun aikana, lokakuussa 2004 hän siirtyi kuukauden mittaisella sopimuksella SM-liigajoukkue Turun Palloseuraan alun perin lähinnä paikkaamaan Marco Tuokon loukkaantumista.[8] Joulukuussa 2004 Bouckin sopimusta jatkettiin kauden 2004–2005 loppuun, mutta siinä oli myös työsulkupykälä, jonka nojalla hän olisi palannut työsulun päättyessä Vancouver Canucksin riveihin.[9] Bouck pelasi varsinkin syyskaudella myös joitakin otteluita kärkiketjuissa, mutta hänen onnistumisensa näkyivät kuitenkin kolmosketjun "raatajan" roolissa.[10] Yhteensä Bouck teki kauden aikana 40 runkosarjaottelussa tehot 3+7=10 sekä 100 jäähyminuuttia, joilla hän voitti TPS:n sisäisen jäähypörssin.[1] Kevään 2005 pudotuspeleissä Bouck teki kuudessa ottelussa yhden maalin, joka ratkaisi TPS:lle toisen puolivälieräottelun voiton 19. maaliskuuta 2005 Hämeenlinnan Pallokerhoa vastaan.[11] Pääsarjauransa ensimmäisen playoff-maalin tehnyt Bouck palkittiin ottelun Ilta-Sanomien yhden tähden tähtipelaajana.[12] Ottelusarja meni kuitenkin lopulta HPK:lle voitoin 4–2.

Elokuussa 2005 Bouck teki vuoden mittaisen ja 450 000 dollarin arvoisen jatkosopimuksen Vancouver Canucksin kanssa.[2] Hän lähti tavoittelemaan kaudeksi 2005–2006 paikkaa joukkueen nelosketjusta, mutta Bouck kuitenkin loukkasi nivusensa lokakuussa ja oli sivussa 37 ottelua. Hän pelasi loppukaudella Canucksin nelosketjussa 12 NHL-ottelua sekä kahdeksan ottelua farmijoukkue Manitoba Moosessa.[13] Elokuussa 2006 Bouck teki taas vuoden mittaisen jatkosopimuksen Canucksin kanssa.[14] Myös kausi 2005–2006 meni hänellä pilalle loukkaantumisen takia, sillä Bouck loukkasi olkapäänsä joulukuussa 2006 Moosen AHL-ottelussa Hamilton Bulldogsia vastaan. Hän pelasi kauden aikana kuusi NHL-ottelua ja 24 AHL-ottelua.[4] Bouck toimi Moosen varakapteenina.[1]

Syksyllä 2007 Bouck osallistui Anaheim Ducksin harjoitusleirille, mutta hän ei saanut sen päätteeksi NHL-sopimusta, vaan siirtyi Ducksin farmijoukkue Portland Piratesiin. Bouck nousi joukkueen kapteeniksi. Elokuussa 2008 hän teki sopimuksen Buffalo Sabresin kanssa.[15] Bouck jatkoi kaudella 2008–2009 pelejään Piratesissa, sillä se siirtyi Sabresin uudeksi farmijoukkueeksi. Hän sai tammikuussa 2009 aivotärähdyksen, jonka takia Bouck pelasi runkosarjan aikana vain ottelua.[16] Hän ei kuitenkaan pelannut kauden aikana otteluakaan NHL:ssä.

Bouck siirtyi kaudeksi 2009–2010 Saksan DEL-liigassa pelaavan ERC Ingolstadtin riveihin.[4][17] Hän teki ammattilaisuransa yhden kauden piste-ennätyksensä tehtyään 56 runkosarjaottelussa tehot 18+21=39. Bouck jakoi Ingolstadtin sisäisen maalipörssin kolmannen sijan Joe Motzkon kanssa. Hän voitti myös kevään 2010 pudotuspelien jäähypörssin 33 minuutillaan.[1] Joulukuussa 2009 Bouck teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen joukkueen kanssa.[18]

Kausi 2010–2011 Bouckilla päättyi jo 19 hänen pelaamansa ottelun jälkeen nivelsidevammaan joulukuun 2010 puolessavälissä. Bouck teki maaliskuussa 2011 taas vuoden mittaisen jatkosopimuksen Ingolstadtin kanssa.[19] Saman vuoden marraskuussa hän jatkoi sopimustaan kahdella vuodella kevään 2014 saakka.[20] Bouck nousi kaudella 2011–2012 Ingolstadtin kapteeniksi. Kausi 2012–2013 hänellä jäi loukkaantumisten takia taas vain 18 runkosarjaottelun mittaiseksi. Kauden 2013–2014 päätteeksi Bouck johdatti Ingolstadtin Saksan-mestaruuteen, johon hän päätti lopettaa uransa.[21]

Mitalit
Maa:  Kanada
Miesten jääkiekko
Alle 20-v. MM-kilpailut
Hopeaa	Manitoba 1999	jääkiekko
Pronssia	Ruotsi 2000	jääkiekko

Bouck oli voittamassa alle 20-vuotiaiden MM-hopeaa vuonna 1999 sekä pronssia vuonna 2000, jolloin hän toimi Kanadan varakapteenina.[1]