Tykkivene Aunus

Tykkivene Aunus oli vuonna 1919 käyttöönotettu Suomen merivoimien tykkivene.

Tykkivene Aunus
Perustiedot
Alustyyppi tykkivene
Aluksen vaiheet
Rakentaja Wm. Crichton & Co Ab, Turku
Laskettu vesille 1900
Palveluskäyttöön Suomen merivoimille 1919
Poistui palveluskäytöstä 1964
Tekniset tiedot
Uppouma 100 t
Pituus 25,3 m
Koneteho 280 hevosvoimaa
Toimintamatka 750 mailia (7 solmun nopeudella)
Miehistöä 48 (Neuvostoliiton hallussa 38)
Aseistus
Aseistus

2 × 47 mm
1 × konekivääri

myöhemmin:
2 × 45 mm
2 × 12,7 mm konekivääriä
1 × 7,62 mm konekivääri
Miinat 30 miinaa

Valmistus

Alus tilattiin Wm. Crichton & Co Ab:n telakalta Turusta. Se valmistui 1900 hinaajana.

Suomen merivoimissa

Alus joutui 1919 suomalaisille Aunuksen retken aikana Viteleessä Aunus-joen suuhun uponneena. Aunus aseistettiin talvisodan alkaessa ja se liitettiin kapteeniluutnantti Asikaisen johtamaan tykkiveneiden laivastoon Laatokalla. Sodan aikana Laatokalla ei käyty meritaisteluja, joten Aunuksen tehtävä oli tulittaa Neuvostoliiton maavoimia järven rantojen läheisyydessä ja miinoittaa rannikkoalueita. Alus laski 7. joulukuuta 1939 moottoriveneiden tukemana 18 miinaa miinoitussuunnitelman mukaisesti. Moskovan rauhan mukaisesti kaikki Laatokan-laivaston alukset tuli jättää Laatokalle, joten Aunus joutui Neuvostoliiton haltuun.[1]

Neuvostoliiton laivastossa

Aunus liitettiin 24. elokuuta 1940 koulutusalusten osastoon, jonka tukikohtana oli Valamo ja nimettiin UK-100:ksi. Jatkosodan alettua alus aseistettiin uudelleen, muutettiin miinanraivaajaksi TTSH-100:ksi komentajanaan yliluutnantti Kargin ja liitettiin Neuvostoliiton Laatokan-laivastoon. Alus oli Neuvostoliiton Laatokan-laivaston pohjoisosaston lippulaiva. Ensimmäisen taistelunsa alus kävi 27. heinäkuuta 1941 Sortavalan lähistöllä. 31. heinäkuuta alus sai viisi osumaa suomalaiselta rannikkotykistöltä ja useita miehiä kaatui. Pohjoisosaston päällikkö kapteeniluutnantti Salagin haavoittui. Myöhemmin alus oli vartiolaivana ja kuljetti erilaisia tavaroita. TTSH-100:lla oli suuri merkitys Suhosaaren maihinnousun torjumisessa.

Käytöstä poistuminen

Vuonna 1944 alus nimettiin T-100:ksi, ja se raivasi miinoja Riianlahdella. Vuonna 1947 se riisuttiin aseista ja poistettiin laivastosta 1964, jonka jälkeen se toimi latvialaisena hinaajana nimellä RB-30. Vuoden 1982 syksyllä alus asetettiin ankkuriin Olhavanjoen rannalle Novaja Ladogaan.

Lähteet
  • Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0.
  • Suomen laivasto 1918-1969. Helsinki: Meriupseeriyhdistys, 1968.

Viitteet
  1. Auvinen, Visa s. 41-42
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.