Tuutari

Tuutari[1] (venäjäksi Дудерово, Дудорово, Дудергоф, ruotsiksi Duderhof, Dudern) on luterilainen seurakunta keski-Inkerissä. Seurakunnan kirjoilla oli aikoinaan 6 500 henkeä (1937). Nykyisin alueen suurin asutus on Taaitsa, jossa on muun muassa inkeriläisvanhusten palvelutalo. Tuutarissa sijaitsee myös hiihto- ja laskettelukeskus Tuutari Park.

Tuutarin kirkko 1911

Historia

Tuutari on yksi Inkerin vanhimpia seurakuntia. Se perustettiin jo Ruotsin vallan aikana. Ensimmäinen pappi oli Henrikus Mathiae, joka nimitettiin virkaan vuonna 1640. Ensimmäinen kirkko sijaitsi Novikkalan (Nowikola) kylässä (nykyinen Kraassela), johon myöhemmin rakennettiin Venäjän keisarin palatsi Krasnoje Selo. Pappila sijaitsi Rötsänsillän ja Kaukaisten kylien välillä. Seurakunnalla oli myös kappeli, joka sijaitsi Mölkön- eli Kirkonmäellä. Sekä kirkko että pappila hävitettiin Isonvihan aikana.[2]

Seurakunnasta erotettiin vuonna 1642 Tyrön seurakunta.[3] Vuonna 1736 pastori Johann Henrik Hoppiuksen aloitteesta rakennettiin uusi puukirkko Mölkönmäelle, missä oli aikaisemmin ollut kappeli.[2] Samaan aikaan alkoi uuden kappelin rakentaminen Hietamäelle, joka oli silloin Tuutarin kappeliseurakunta. Vuonna 1760 Mölkönmäen vanha kirkko purettiin ja sen tilalle rakennettiin samaan paikkaan uusi.[2]

Nykyinen, toisessa maailmansodassa raunioitunut kivikirkko rakennettiin vuonna 1836 tsaari Nikolai I:n lahjoittamin varoin. Se oli alueen suurimpia kirkkoja 2 200 istumapaikallaan. Uusi kirkko vihittiin käyttöön 28. heinäkuuta 1836.

Akateemikko Peter von Köppenin mukaan vuonna 1848 Tuutarissa oli 49 kylää, joissa eli yhteensä 3 836 henkeä, joista 2 656 oli äyrämöisiä ja 1 180 savakoita.[4]

Vuonna 1865 seurakunnan väkiluku oli 3 674 ja vuonna 1917 6 161 henkeä.[2] Vuonna 1897 Hietamäen seurakunta erotettiin itsenäiseksi seurakunnakseen, mutta oman pappinsa se sai vasta vuonna 1909.

Kirkko suljettiin 11. toukokuuta 1939 Leningradin toimeenpanevan komitean päätöksellä. Toisessa maailmansodassa kirkko vaurioitui pahasti. 1950-luvulla kirkon rauniot räjäytettiin ja purettiin. Nykyään sen paikalla on hiihtokeskus Tuutari Park.

Tuutarin seurakunnan nykyinen kirkko on rakennettu läheiseen Pikkolan kylään pääosin suomalaisin talkoovoimin. Kouvolan seurakunta Suomessa on tukenut Tuutarin seurakuntaa kirkkohankkeen toteuttamisessa sekä taloudellisesti että talkoovoimin. Kirkko on rakennettu arkkitehti Pentti Kärjen suunnitelmien mukaan, ja se vihittiin käyttöön helatorstaina vuonna 2006.

Papit
  • 1640 Henrikus Mathiae
  • 1640–1652 Johannes Lifmannus
  • 1661–1666 Olanius Elgfot
  • 1669–1675 Johannes Kasper Köher (Köcher)
  • 1686–1695 Johann Reuter
  • 1705–1708, 1721-1728 (†) Abraham Wasselmann
  • 1728–1729 Johan Alopaeus
  • 1728–1729 Carl Hoppius
  • 1729–1757 (†) Johann Henrik Hoppius
  • 1748–1778 (†) Peter Johan Hoppius
  • 1765 David Vattolin
  • 1769–1781 Carl Helledal
  • 1781–1809 (†) Samuel Sigfrid Bock
  • 1781–1786 (†) Jakob Grenfors
  • 1787 Esaias Kolander
  • 1788–1793 Johan Salen
  • 1797 Henrik Johan Uskelin
  • 1794–1821 (1828 †) Henrik Wilhelm Bock
  • 1800 Johann Jakob Estlander (adj)
  • 1803 Henrik Gabriel Krusberg (adj)
  • 1803–1815 (†) Andres Magnus Hedén (adj)
  • 1818 Georg Daniel Salomon Lundberg (adj)
  • 1820–1862 Zachris Finnander (adj, vicepastor)
  • 1821 Johann Josef Grundström (adj)
  • 1822–1823 Eric Finnera (adj)
  • 1831–1833 Gustaf Vilhelm Kellback (adj)
  • 1834–1846, 1866 Reinhold Jonas Cawén (adj)
  • 1848–1858 Karl Johan Cederblad (adj)
  • 1861–1862 August Wilhelm Bergmann (adj)
  • 1862–1868 Johan Christopher Öhquist
  • 1863–1868 Gustav Robert Thornell (adj)
  • 1865–1871 (†) Johan Peter Boström (adj)
  • 1868–1878 (†) Gustav Vestenius
  • 1868 Johan Wilhelm Moorman (adj)
  • 1872–1873 Jakob Wilhelm Bärlund (adj)
  • 1873–1875 Anders Theodor Winter (adj)
  • 1875 Alexander Borkvist (adj)
  • 1876–1879 Konstantin Siitonen (adj)
  • 1878–1909 (†) Aloys Jeremias Piispanen
  • 1880–1881 Johan Wilhelm Aelstedt (adj)
  • 1883–1885 Johann Alexander Tengen (adj)
  • 1887–1888 August Alfred Mörön (adj)
  • 1889–1890 Matti Jaatinen (adj)
  • 1890–1893 Sakari Hämäläinen (adj)
  • 1893–1901 Bruno Aloys Piispanen (adj)
  • 1902 Jooseppi Arra (adj)
  • 1903–1904 Antti Kusta Vuotila (adj)
  • 1904–1905 Albin Hukkanen (adj)
  • 1906–1910 Johannes Siitonen (adj)
  • 1908 Oskar Wilhelm Lindberg (adj)
  • 1910–1919 Jaakko Raski
  • 1919–1921 Konstantin Siitonen
  • 1919–1921 Leo Johannes Schulz
  • 1922–1937 Selim Jalmari Laurikkala
  • 1937 Pekka Braks
  • 25.05.1937–1938 Abraham Koskelainen

Tuutarin kylät

Tuutarin seurakunnan suomalaiskyliä[2][5]:

  1. Alajoki eli Suuri-Pikko
  2. Ala-Kyttälä
  3. Hannola
  4. Hieprola
  5. Hirvosi eli Ruotsi
  6. Honkasi eli Hämäläinen eli Ylä-Sparri
  7. Humalisto
  8. Härkösi
  9. Hörkkölä eli Hörkönkylä eli Lastika
  10. Ihalaisi eli Susi
  11. Jänismäki
  12. Järvelä eli Pieni-Karhila
  13. Kappisi
  14. Karhila eli Suuri-Karhila
  15. Kaurasaari eli Kagrasaari
  16. Kavelahti
  17. Kippola
  18. Kirkonkylä
  19. Kirppula
  20. Kirveelä
  21. Koirova eli Suomen-Koirova
  22. Korpelaisi
  23. Kuittila
  24. Kurikka
  25. Kurkela
  26. Kyllisi
  27. Kylmälä eli Parrila eli Pakkaisi
  28. Kämärä
  29. Laakala
  30. Lamppula
  31. Leininmäki
  32. Lemetinmäki
  33. Lintusi
  34. Merosi
  35. Metsävainikka eli Venäjänrasi
  36. Muikkala
  37. Murjala eli Kotsala
  38. Myrälä
  39. Mäkäläisi eli Pieni-Pikko
  40. Mäntyharju eli Ilmastit eli Koivistoisi
  41. Naumosi
  42. Niisnova
  43. Nuijala eli Pieni-Kapasi
  44. Nurkkaporu eli Pori
  45. Närhilä eli Tuippo
  46. Pajula
  47. Parkonmäki
  48. Partasi
  49. Peikalaisi
  50. Pelkola eli Repola
  51. Peräkylä
  52. Pikkola
  53. Pulkkisenmäki
  54. Pökkösenmäki
  55. Pöllälä
  56. Raja-Leinilä
  57. Raskela
  58. Riehkala eli Kapasi
  59. Routeli eli Routela
  60. Ryytteli
  61. Rännilä
  62. Rötsälä
  63. Saarela eli Karvala
  64. Saksala
  65. Suolasi
  66. Taaitsa
  67. Tallikkola eli Kekkilä
  68. Talsinmäki eli Talsila
  69. Tolppala
  70. Tuippola
  71. Uusi-Ihalaisi
  72. Uusikylä
  73. Variksela eli Vauhkola
  74. Viholaisi
  75. Viittala eli Suuri-Viittala,
  76. Villasi
  77. Ylä-Kyttälä
  78. Ylipelto eli Pieni-Viittala

Alajoki ja Mäkäläisi muodostivat aiemmin yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Peroja eli Pikko. Härkösi ja Merosi muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Lottu eli Lottula. Kirppula, Raskela ja Saksala muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Lokovala. Kyllisi, Lamppula, Peikolaisi ja Rännilä muodostivat yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Nurkkala. Ala-Kyttälä, Lintusi, Naumosi ja Ylä-Kyttälä muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Revonpesät eli Palmula eli Romukolkka. Jänismäki, Leininmäki, Lemetinmäki, Parkonmäki, Pulkkisenmäki, Pökkösenmäki ja Talsinmäki eli Talsila muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Sulkula eli Mäkikylät eli Ylikylät. Myrälä, Korpelaisi, Rötsälä ja Ryytteli muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Tököttilä.

Kuvia
  • Rippikoululaisia Tuutarissa noin vuonna 1890
    Rippikoululaisia Tuutarissa noin vuonna 1890
  • Tuutarin kirkko noin vuonna 1910
    Tuutarin kirkko noin vuonna 1910
  • Juhannus Tuutarissa vuonna 1918
    Juhannus Tuutarissa vuonna 1918
  • Tuutarin kirkko vuonna 1943
    Tuutarin kirkko vuonna 1943
  • Näkymä Rötselän kylästä vuonna 1943
    Näkymä Rötselän kylästä vuonna 1943
  • Vaurioituneen Tuutarin kirkon sisätiloja vuonna 1943
    Vaurioituneen Tuutarin kirkon sisätiloja vuonna 1943
  • Näkymä Mölkön- eli Kirkonmäeltä nykyään
    Näkymä Mölkön- eli Kirkonmäeltä nykyään

Lähteet
  1. EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 18.10.2015.
  2. Metiäinen, Aappo & Kurko Kaarlo: Entisen Inkerin luterilaisen kirkon 350-vuotismuistojulkaisu, s. 24-26. K.F. Puromiehen Kirjapaino O.Y., 1960.
  3. Kuortti, Aatami: Inkerin kirkon vaikeita vuosia, s. 160. Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys, 1963.
  4. Keppen, Petr, 1793-1864.: Erklärender Text zur der ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements. Commissionäre der Kaiserlichen Akademie der Wissenschaften, 1867. 874725952. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.1.2020).
  5. Vainikka, Aatami: Tunsitko Tuutarin?. Inkeriläisten viesti, huhtikuu 1970.

    Aiheesta muualla
    Inkerin historialliset luterilaiset seurakunnat
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.