Tuupovaara

Tuupovaara (vuoteen 1913 asti Kovero) on Pohjois-Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta. Nykyään Tuupovaara on osa Joensuun kaupunkia. Vuonna 2004 kunnassa asui 2 217 ihmistä ja sen pinta-ala oli 661,34 km², josta 56,55 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 3,5995 asukasta/km². Tuupovaara liitettiin Joensuun kaupunkiin yhdessä Kiihtelysvaaran kanssa 1. tammikuuta 2005. Tuupovaaran kautta Joensuun kaupunki rajoittuu nykyään Venäjän Karjalan tasavaltaan.

Tuupovaara
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Joensuu

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°29′10″N, 030°37′00″E
Lääni Itä-Suomen lääni
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Kuntanumero 856
Hallinnollinen keskus Tuupovaaran kirkonkylä
Perustettu 1910
– emäpitäjä Ilomantsi
Kuntaliitokset Korpiselkä (1946, osa)
Liitetty 2005
– liitoskunnat Joensuu
Kiihtelysvaara
Tuupovaara
– syntynyt kunta Joensuu
Pinta-ala 661,34 km²
– maa 604,79 km²
Väkiluku 2 133  [1]
(31.12.2004)
Pyhän Hannan kirkko Tuupovaarassa
Tuupovaaran luterilainen kirkko

Tuupovaaran naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Eno, Ilomantsi, Kiihtelysvaara, Tohmajärvi ja Värtsilä. Vuoteen 1946 saakka naapurikuntiin kuului myös Korpiselkä, josta suurin osa jäi rauhansopimuksen nojalla Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle.

Tuupovaaran vaakunan suunnitteli Kalevi Karlsson ja se vahvistettiin vuonna 1957.[2]

Historia

Tuupovaaran pysyvä asutus on alkujaan 1400-luvulta. Vanhimmat kylät ovat Eimisjärvi, Konnunniemi ja Kovero. Ortodoksisuus on ollut pitäjälle ominaista jo uuden ajan alusta saakka. Tuupovaaran vaiheet liittyvät kiinteästi emäpitäjä Ilomantsin historiaan. Maatalous oli Tuupovaaran pääelinkeino 1980-luvulle asti. Kaskenpoltto oli yleistä vielä 1900-luvun alussa. Tuupovaaran seurakunta itsenäistyi 1902 ja kunta 1910. Nimensä Tuupovaara on saanut Konnunniemen kylässä sijaitsevasta vaaran nimestä, joka on johdettu karjalaisesta sukunimestä Tuupainen.[3] Sukunimen alkuperää on selitetty pöllöä merkitsevällä sanalla tuuppa tai tuuppo. [4] Suvun yksi esi-isä on Viipurin linnassa palvellut ranskalainen sotilas Dubai.

Tuupovaarassa alettiin toteuttaa aktiivista teollistamispolitiikkaa 1970-luvulta alkaen. Kunta ajautui suuriin vaikeuksiin maatalouden muututtua kannattamattomaksi. Suuret määrät ihmisiä muutti pois kunnasta 1960- ja 1970-luvuilla. Kunnan peltoalat olivat viljelyn kehittämiselle aivan liian pieniä, eikä uutta peltoa ollut helppo saada. Maasto oli kivistä, soista ja jyrkkiä vaaroja siellä täällä. Maatalous ylipäänsä laajemminkin maailmassa kärsi ylituotannosta, eikä maanviljelijöiden saamat korvaukset riittäneet tuotantokulujen kattamiseen. Kunnan päättäjät totesivat siinä suunnassa olevan edessä umpikujan ja rohkeasti lähdettiin hakemaan teollisuusyrityksiä, jotka ryhtyisivät toimimaan Tuupovaarassa. Joitakin alkuhankaluuksia oli, mutta sitten tuli Ounevan tehdas ja sen jälkeen monia muita.

Ennen kuntaliitosta Tuupovaara oli Pohjois-Karjalan toiseksi teollistunein paikkakunta Enon jälkeen, suhteessa asukasmäärään. Ouneva Groupin lisäksi Tuupovaarassa toimii Hukka-tuotteen tehdas ja monia pieniä yrityksiä. Kunnassa on myös suutarinliike vanhalla kansakoululla, jossa on Ullakon näyttelytilat ja käsityömyynti. Vapon turvetuotanto ja helpin kasvatus työllistää myös useita urakoitsijoita kesäisin. Tuupovaarassa karjataloutta harjoittavia tiloja on enää 14 ja maidontuotanto on koko ajan vähentynyt. Suurin osa työpaikoista on tehdastyöpaikkoja.

Sotien päätyttyä liitettiin vuonna 1946 ns. Tynkä-Korpiselkä (Saarivaara, Hoilola, Mannervaara, Ruhovaara ja Syrjävaara) eli entisen Korpiselän kunnan Suomen puolelle jääneet kylät osaksi Tuupovaaraa.

Kyliä

Eimisjärvi, Hartiovaara, Harvio, Heinäaho, Herajärvi, Hoilola, Kinnasniemi, Kokinvaara, Konnunniemi, Kortevaara, Kovero, Luutalahti, Mannervaara, Pirttijärvi, Revonsonkaja, Saarivaara, Sonkajanranta, Tuupovaara, Öllölä.

Hornborgin matkaoppaassa "Vägvisaren" vuodelta 1821 luetellaan muutamia Tuupovaarankin kyliä. Ensinnäkin reitillä Tohmajärveltä Ilomantsiin mainitaan kylät Kemie, Vatala, Huhtilampi, Konnunniemi ja Kovero (varustettuna huomautuksella "Emellan Konnuniemi och Kovero går en väg till Kuopio"), sitten reitillä Kaltimosta Ilomantsiin kylät Sarvingi, Pirtivaara, Kortevaara, Kovero, Häräjärvi, Maukola ja Ilomanz.

Eimisjärven kylä sijaitsee saman nimisen järven länsirannalla.[5]

Nähtävyyksiä

Ruokakulttuuri

Tuupovaaran pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kalasoppa, maitokiisseli ja marjasurvos.[6]

Tunnettuja tuupovaaralaisia

Katso myös

Lähteet
  1. Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2004 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  2. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 172. Otava 1979, Helsinki.
  3. Paikkala, Sirkka ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 469. Helsinki: Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 9789515939760 sid.. Näköisversio.
  4. Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. – Uud. laitos – Helsingissä : Otava, 2000, s. 698
  5. Eimisjärvi-Lauttalammit, vakavesi, Joensuu
  6. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 134–135. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  7. Supersuosittu sometähti Jooel Vatanen, 29, tahkoaa jättisummia kuntosalibisneksellään – paljastaa avoimesti, kuinka paljon hän kuukaudessa tienaa www.iltalehti.fi. Viitattu 8.11.2022.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.