Tutkain
Tutkain-sana merkitsee terävää kärkeä, piikkiä tai pistintä, kudontaterminä (monikossa: tutkaimet) loimilankojen loppupäitä. Sana esiintyy tunnetussa sanonnassa On turha potkia tutkainta vastaan. Sanonta on peräisin Raamatun vanhemmista suomennoksista. Vanhassa kirkkoraamatussa, kohdassa Apostolien teot 26:14 sanonta on muodossa "Työläs on sinun potkia tutkainta vastaan". (Uudessa kirkkoraamatussa tutkain on korvattu sanalla "pistin".) Tässä raamatunkohdassa tutkain-sanan yleensä selitetään tarkoittavan maataloustyökalua, teräväpäistä keppiä, jota käytetään esimerkiksi vetohärkien ohjaamiseen.

Samasta sanavartalosta kuin "tutkain" (ja verbi "tutkia") on johdettu myös uudissana tutka, kun Suomeen sodan aikana 1943 hankittiin ensimmäiset tutkalaitteet[1].
Lähteet
- Heinonen, Heikki E: "Sähkötkoo 50 : tutka Suomessa 55 vuotta : Sähköteknillinen koulu 50 vuotta : Tutkamieskilta 25 vuotta" 1998, Sivu 43, Riihimäen Kirjapaino Oy, Tutkamieskilta ry, ISBN 952-90-9730-1