Turve Suomen energiantuotannossa

Turpeen osuus Suomen energiantuotannossa on noin 4 prosenttia. Suurimmat turpeesta energiaa tuottavat yritykset Suomessa ovat Vapo Oy sekä Turveruukki Oy.[1] Suomen turpeen energiakäyttö oli vuonna 2007 sähkönkulutuksesta 7,6 % ja energiankulutuksesta noin 7,0 %. Vuonna 2000 turpeen osuus sähköstä ja energiasta oli 4,7 %.[2] Suomi on yksi maailman turverikkaimmista maista. Kolmannes Suomen pinta-alasta eli noin 10 miljoonaa hehtaaria on erilaisia soita. Suomen soista 0,6 % on energiaturvekäytössä. Noin 12,0 % maan soista on suojeltuja.[3][4] Suojelualueet eivät ole kuitenkaan jakautuneet tasaisesti, vaan niistä iso osa on Pohjois-Suomessa.[4] Näin ollen Etelä-Suomen soista on suojeltu vain alle 2 %.[4]

Toppilan turvevoimala Oulussa (2006).

Yleistä

Polttoturpeen koneellinen nosto alkoi 1800-luvulla , turvetta nostettiin 1900-luvun alkupuolella erityisesti höyryveturien polttoaineeksi. Vähitellen käyttö hiipui edullisten tuontipolttoaineiden, öljyn ja kivihiilen saatavuuden parantuessa. 1970-luvun öljykriisin seurauksena turpeen energiakäyttö kasvoi valtion ohjauksella ja oli huipussaan 1997 jolloin turpeen osuus energian kokonaiskäytöstä oli 7%. [5]

Suomen soista 40 % on enää luonnontilaisia. Esimerkiksi Keski-Suomessa vain alle 20 % soista on luonnontilassa.[4] Metsähallitus on todennut, että luonnontilaisten soiden vähennyttyä soiden luontotyypit ja lajit ovat uhanalaistuneet ja suoluonnon laatu on heikentynyt.[6]

Turvemaita kuivataan Suomessa maatalouskäyttöön, mutta se aiheuttaa suuret CO2- ja N2O-päästöt. Paras tapa ehkäistä se on välttää turvemaan kuivaus.[7] IPCC:n mukaan maataloudessa hiilidioksidin ehkäisyn päämenetelmiin sisältyy viljeltyjen turvemaiden entistäminen takaisin alkuperäiseen tilaan. IPCC ei suosittele turvemaiden metsittämistä tai ojittamista, vaan ojien poistoa ja metsitettyjen turvemaiden entistämistä suoalueiksi.[8]

Suomessa kaikki energiaturvekäytöstä poistuneet maa-alueet ennallistetaan, metsitetään tai hyödynnetään maatalouskäytössä[9][10]. Ennallistamisella tarkoitetaan, että maa-alueet palautetaan joko luonnontilaisiksi ekosysteemeiksi, esimerkiksi kosteikoiksi tai hiiltä tehokkaasti sitoviksi viljelyksiksi[11]. Monet tärkeistä maan lintujärvistä, kuten esimerkiksi Limingan lintujärvi, ovat entisiä energiaturvealueita. Kaikkia alueita ei kuitenkaan ennallisteta, vaan niistä tulee esimerkiksi talousmetsää. Ruokohelpiviljelykset puolestaan tuottavat biomassaa uusiutuvan energian tuotantoon.

Suomi on yksi maailman soisimmista valtioista[12]. Suomi oli maailman suurin turpeen tuottaja vuonna 2005. Suomen osuus koko maailman energiaturpeen tuotannosta oli yli 50 %. U.S. Geological Surveyn mineraali vuosikirjan mukaan vuonna 2005 turvetta tuotetaan energiaksi vain Euroopassa. Energiaturpeen tuottajamaat olivat: Suomi 51 %, Irlanti 31 %, Valko-Venäjä 11 %, Moldova 3,0 % ja Ruotsi 3,6 %. Lähteessä Viro, Latvia, Liettua, Venäjä ja Unkari eivät ole määrittäneet turpeen käyttötarkoitusta. Maailmanlaajuisesti energiaturpeen tuotanto on kasvuturpeen tuotantoa suurempaa.[13]

Turvevoimaloita on Suomessa noin 60 ja VTT:n vuonna 2009 julkaiseman selvityksen mukaan turve työllistää Suomessa suoraan ja välillisesti yhteensä yli 12 000 henkilötyövuoden verran, ja sen vaikutus valtion- ja kuntatalouteen on vuosittain noin 370 miljoonan euron luokkaa[14]. Turpeen kansallisten markkinoiden liikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa. Kansainvälinen liikevaihto ei ole merkittävää, sillä turpeen käyttö energiantuotantoon on kannattavaa vain paikallisesti.[15]

Suomessa turpeella tuotettua sähköä on tuettu syöttötariffien avulla toukokuusta 2007 lähtien.[16] IEA, Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat arvostelleet tariffeja.[17][18][19]

Valtakunnan turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Turvevarojen energia vastaa 1 100 miljoonaa öljytonnia. Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja 2/3 Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Suomen turvevarat ovat lähes kymmenkertaiset maamme puuvarojen energiaan ja 35-kertaiset puuston tilavuuteen verrattuna.[20]

Lainsäädäntö
Puutiosuon turvealue Yli-Iissä kesällä 2007. Takavasemmalla näkyy yksi turveaumoista.
Turve-energia[21][22][23][24]
Vuosi Tuotanto
GWh		 Kulutus
GWh
199018 95015 522
19918 97815 657
199218 94515 353
199311 51316 210
199425 34418 522
199525 36720 645
199625 00023 544
199731 18023 144
19985 30422 110
199925 74219 591
200012 66317 203
200119 53823 868
200225 47124 930
200321 30627 550
200410 42924 667
200524 86419 107
200636 77326 000
200712 66328 406
2008[25]22 627
2009[25]19 322

Päästökauppalaki (683/2004) tuli voimaan elokuussa 2004.

Turpeen syöttötariffia maksetaan lakisääteisesti lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetulle sähkölle 1.5.2007−31.12.2010. Lain mukaan kantaverkonhaltijan tulee kerätä syöttötariffimaksu kaikilta verkon sähkön kuluttajilta tasapuolisesti ja ketään syrjimättä.[26][27] Mauri Pekkarisen mukaan järjestelmä koskee yli 120 MW:n kokoisia laitoksia, joiden pääasiallinen polttoaine on turve. Syöttötariffi kohdistuu 400 MW:n tuotantoon. Se maksaa vuodesta riippuen 1−10 miljoonaa euroa. Pekkarisen mukaan työllisyysvaikutus on useita satoja työpaikkoja.[28] Syöttötariffia maksetaan lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetulle sähkölle kuukausittain lisähintaa seuraavasti:[26][27]

Lisähinta (€/MWh) = 1 €/MWh + (Pt+ εtx Pe)/ ηt - (Ph+ εhx Pe)/ ηh, jossa

  • Pt = polttoturpeen hinta sähkön lauhdutustuotannossa arvonaan 7 € MWh;
  • ε0t = polttoturpeen ominaispäästökerroin arvonaan 0,377 hiilidioksiditonnia MWh:lta;
  • Pe = päästöoikeuden hinta aritmeettisena keskiarvona Euroopan talousalueen vaihdoltaan kolmen suurimman päästöoikeuspörssin päivittäiskaupan hintanoteerausten päiväkeskiarvosta kyseisenä kalenterikuukautena, euroa hiilidioksiditonnilta;
  • ηt = polttoturvetta polttoaineena käyttävän lauhdutusvoimalaitoksen hyötysuhde arvonaan 0,37;
  • Ph = kivihiilen hinta sähkön lauhdutustuotannossa Tilastokeskuksen julkaiseman polttoaineen hintatekijän h (yksi kuukausi) verottomana arvona kyseisenä kalenterikuukautena, euroa MWh:lta;
  • εh = kivihiilen ominaispäästökerroin arvonaan 0,337 hiilidioksiditonnia MWH:lta;
  • ηh = kivihiiltä polttoaineena käyttävän lauhdutusvoimalaitoksen hyötysuhde arvonaan 0,40.

Verot ja tuet

Turpeen energiakäytöstä maksettiin vuosina 2003−2005 veroa 1,59 €/MWh. Tämän jälkeen turve on luokiteltu samaan valmisteverottomaan ryhmään ydin- ja vesivoiman kanssa. Kivihiilestä, öljystä ja maakaasusta maksetaan edelleen valmisteveroa.[29] Eduskunta sääti vuonna 2006 lain, jolla korvataan turvevoimaloille hiilidioksidipäästöistä aiheutuvia päästöoikeuskustannuksia. IEA:n pääjohtaja Nobuo Tanaka mukaan Suomen pitää huolehtia siitä, että tämä tuki on vain väliaikainen.[30]

Ympäristövaikutukset

Turvetuotanto voi aiheuttaa muun muassa pienhiukkaspölyä, meluhaittaa, vesistön kuormittumista ja maiseman muutoksia. Korkein hallinto-oikeus kielsi näillä perusteilla Järvelänsuon turvetuotannon vuonna 2005.[31]

Turpeen energiakäytön rikkipäästöt Suomessa olivat 15,6 (9,7) x 1 000 t SO2 2003 (2005). Suomessa turpeen energiakäyttö 2003 (2005) vastaa 15 % (14 %) rikkipäästöistä; 6,3 % (4,3 %) typpipäästöistä, 12.5 % (10,4 %) kasvihuonepäästöistä ja 15 % (13 %) energiantuotannon kasvihuonepäästöistä. Vuonna 2003 Suomen turpeen energiankäytön hiilidioksidipäästöt olivat 86 % verrattuna Suomen liikennepolttoaineiden hiilidioksidipäästöihin.[29]

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan turpeen polton lisäämistä ei voi perustella millään syyllä. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että uhanalainen suoluonto tarvitsee lisäsuojelu- ja ennallistamisohjelman, jonka tavoitteena on soiden monimuotoisuuden ja hiilitaseen säilyttäminen.[32]

VTT:n vuonna 2007 julkaiseman tutkimuksen mukaan turpeen käytön kasvihuonevaikutus on kivihiiltä pahempi riippumatta siitä onko turve peräisin luonnonsuolta vai metsäojitetulta suolta.[33]

Ilkka Savolaisen (VTT) mukaan tilastokeskuksen lukujen valossa turvemaan hiili vähenee Suomessa 6 miljoonalla tonnilla vuodessa. Luonnontilaisia soita on vain 40 %, ja ne sitovat korkeintaan kolmanneksen tästä. Savolaisen mukaan suot ovat turvetuotannon vuoksi hiililähteitä ja niiden ilmastovaikutukset ovat kielteiset.[34]

IEA:n mukaan Suomen bonustariffi on suunniteltu tekemään EU:n päästökauppa tehottomaksi. Päästökaupassa hiilipäästöjä pyritään hintaohjaamaan. Bonustariffi poistaa Suomen kannusteen vaihtaa runsas hiilipäästöinen turve-energialähde vähäpäästöisempään.[35]

Professori Jyri Seppälän mukaan turve ei kuulu kansainvälisesti uusiutuvien energialähteiden piiriin. Siksi turpeen käyttöä varten Suomi perusti 2002−2005 tutkimusohjelma. Keväällä 2008 kansallinen ilmastopaneeli paljasti, ettei tutkimustieto anna perusteita muuttaa tulkintaa kasvihuonekaasulaskelmissa: Turve on fossiilinen polttoaine ja sen käyttö lisää ilmastonmuutosta. Turpeen kasvihuonepäästöt ovat viime vuosina verrattavissa Suomen henkilöautoliikenteen kasvihuonepäästöihin. Jyri Seppälän mukaan turpeen biodieselmäärittely on vaikeaa eikä soiden tulevaisuuden hiilisidontaa voi vahvistaa. Kansainvälinen päästölaskelma ei tunne tulevaisuuden maankäyttöoptioita.[36]

Monet poliittiset vaikuttajat vastustavat turvetuotantoa. Eräs tunnetuimmista henkilöistä, joka ovat aikaisemmin kannattanut turvetuotantoa, mutta on alkanut sitä myöhemmin vastustamaan, on Suomen entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen.[37] Usein turvetuotannon arvostelijat myös sanovat, että Suomen suurin turvetuottaja Vapo harjoittaa viherpesua.[38] Vapo on myös joutunut maksamaan korvauksia pilattuaan vesistöjä turvetuotannolla.[39]

Perussuomalaiset kannattavat turvetuotantoa ja haluaisivat estää sen alasajon.[40]

Energiantuotanto
Turpeen energiatase

[41]

2005 GWh 2004 GWh
Primäärienergian tuotanto24 86410 429
Vienti-166-82
Varastomuutokset-5 59214 319
Primäärienergian
kokonaishankinta		19 10724 667
Erillinen sähkön tuotanto-3 339-7 601
Sähkön ja kaukolämmön
yhteistuotanto		-8 436-9 327
Yhteistuotannolla tuotettu
sähkö teollisuudessa		-1 086-1 161
Kaukolämmön erillistuotanto-1 036-1 212
Energian loppukulutus5 2105 366
Teollisuus4 9105 194
Kotitaloudet1313
Maa- ja metsätaloussektori147147
Palvelusektori ja julkinen sektori2222
Positiivinen varastomuutos = varaston käyttö
negatiivinen varastomuutos = varaston täydennys
Tuotanto – Vienti + Varastomuutos = Kokonaishankinta

EU:n linjauksen mukaisesti Suomella on velvoite vastata kasvavaan tarpeeseen uusiutuvalla, teknisesti tehokkaalla ja paikallisesti tuotetulla energialla. EU:n tavoitteena on, että jäsenmaiden energiaomavaraisuus vahvistuu merkittävästi tulevien vuosien aikana[42]. Suomessa tämä tarkoittaa omien energiaresurssien tehokkaampaa ja vastuullista hyödyntämistä. Suomessa on mittavat uusiutuvan energiantuotannon resurssit metsä- ja muussa biomassassa. Teknisesti biomassan hyödyntäminen on mahdollista kuivaavan tukipolttoaineen, esimerkiksi energiaturpeen avulla[43]. Biomassan ja energiaturpeen yhteiskäytön pienhiukkaspäästöt ovat edullisimpia tuotettuun energiamäärään verrattuna.

Maailmalla turvetta pidetään fossiilisiin rinnastettavana polttoaineena, mutta Suomessa turve on luokiteltu hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi.[44][45] Määritelmään päätyi Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2000 julkaisema selvitys Turpeen asema Suomen kasvihuonekaasutaseissa.[44] Selvityksen mukaan puusto uusiutuu Suomessa 100 vuodessa, mutta turvekerros vaatii syntyäkseen jopa tuhansia vuosia, eikä toisaalta energiaksi käytettyjä turvesoita edes yritetä uusia soiksi kuin poikkeustapauksissa. Turpeen käyttö ei ole yksittäisen suon kannalta kestävää. Turvekerroksen uusiutumisen vaatiman pitkän aikajänteen vuoksi sitä voidaan pitää puuhun verrattuna vain ”hitaasti uusiutuvana polttoaineena”.[46] Raportti on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä sekä kotimaisilta että ulkomaisilta tutkijoilta.[47] Keskusta ja Kristillisdemokraatit puoltavat tätä luokittelua.[48]

Tilastokeskuksen mukaan vuosien 2004−2005 hyvä vesitilanne vuosiin (2001−2003) verrattuna vähensi turpeen energiakäyttöä Suomessa. Vuosina 2002−2003 turpeella tuotettua sähköä myytiin pohjoismaisille sähkömarkkinoille.[49]

Turpeen käytön väheneminen

Huippuvuoden turpeen osalta koettiin vuonna 2007 jälkeen turpeen energiankäyttö on kääntynyt laskuun,[50] turpeen polton määrä on jopa puolittunut huippu vuosista.[51]

Turvetta tuottava Vapo yhtiö valmistautuu luopumaan energiaturpeen eri energian poltosta koska se yleisesti nähdään fossiilisen polttoaineena.[52][53]

Energiayhtiöt ovat ilmoittaneet vähentävänsä turpeen polttoa energiaisiksi.[54][55][56]

Energiaturve tukipolttoaineena

Suomessa on runsaasti biomassaa muun muassa metsissä. Biomassalla tarkoitetaan uusiutuvia luonnonvaroja, pääosin puita ja peltokasveja. Termiä biomassa käytetään erityisesti silloin, kun kasveista tuotetaan muuta kuin elintarviketta, kuten energiaa, polttoaineita tai muovia.[57] Biomassan saatavuus on hyvä joka puolella Suomea.

Biomassaa saadaan metsistä ja pelloilta sekä perinteisen teollisuuden jäteliemistä.[57] Osa biomassasta hyödynnetään suoraan energiantuotannossa. Luontaisen kosteutensa ansiosta biomassa tarvitsee teknisen tukipolttoaineen, jotta palaminen olisi puhdasta ja energiatehokasta.[58] Yksi teknisesti toimivimmista tukipolttoaineista on energiaturve, jonka käytön avulla biomassa palaa puhtaasti ja esimerkiksi paikalliset hiukkaspäästöt ovat pienet.[59] Hiukkaspäästöt pysyvät pieninä, koska energiaturve sitoo metsähakkeen epäpuhtauksia, kuten alkaleita tehokkaasti.[60] Metsähakkeen ja energiaturpeen yhteiskäyttö parantaa selvästi polttokattilan puhtaana pysymistä, minkä seurauksena kattila ei esimerkiksi kuumene liikaa ja toimii täten tehokkaammin.[61] Kun polttoaineseos on kuivaa, myös sen lämpöarvo on parempi. Tällöin siitä saatu hyötysuhde on parempi, eli samalla polttoainemäärällä saadaan tuotettua enemmän energiaa hyödynnettävässä muodossa. Lisäksi biomassa sisältää klooria, joka on lähtöisin lehtivihreästä. Turpeen sisältämä rikki sitoo biomassasta vapautuvan kloorin ja siten estää kattilan lämpöpintoja syöpymästä kloorin vaikutuksesta.[62] Biomassaa hyödyntävän CHP-tuotannon hyötysuhde voidaan saada lähelle 80 prosenttia.[63]

Energiaturve ja Suomen huoltovarmuus

Huoltovarmuuskeskuksen ja Bioenergia-yhdistyksen mukaan turpeella ei ole merkitystä Suomen huoltovarmuudelle, koska turpeentuotanto on romahtanut 2010-luvulla.[64]

Turvepelletit

Turvetuotanto sisältää myös turvepellettien energiamäärän. Tilastokeskuksen mukaan turvepellettejä valmistettiin 26,9 miljoonaa tonnia vuonna 2004, 29,3 miljoonaa tonnia vuonna 2005 ja 3,5 miljoonaa tonnia vuonna 2006. Suomen turpeen kulutuksesta turvepelletit mukaan lukien 98−99 % käytetään teollisuudessa. Vuonna 2006 kulutuksesta oli noin 30,0 % sähköntuotantoa, 39,5 % kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoa ja 29,5 % muuta teollisuuskäyttöä.[23]

Voimalaitokset

Biomassaa ja energiaturvetta käytetään paikallisissa CHP-voimaloissa (Combined Heat and Power), jotka tuottavat sekä lämpöä että sähköä[65]. CHP-voimaloiden hyötysuhde on erittäin korkea, jopa 90 prosenttia, jolloin hukkalämmön osuus on hyvin pieni. Pelkästään sähköntuotantoon erikoistuneiden voimaloiden hyötysuhde on noin 30-40 prosentin tuntumassa. Maailman suurin yksinomaan lauhdesähköä tuottava turvevoimalaitos sijaitsee Haapavedellä.

Suuri osa suomalaisten kaukolämmöstä ja käytettävästä sähköstä tuotetaan paikallisesti, jolloin energian siirtoetäisyydet ovat lyhyet. Suomessa energiantuotannon paikallisuus on hyvin perusteltua myös raaka-aineiden saatavuudella. Suomen pinta-alasta 86 prosenttia on metsätalousmaata[66]. Metsähaketta on lähtökohtaisesti kaikissa maakunnissa. Myös energiaturvetta on saatavilla useimmissa Suomen maakunnissa, joten kuljetusetäisyydet ovat lyhyet.

▲ Vastapaine
■ Lauhde
• Teollisuus
▲ >1000 GWh
▲ 500–1000 GWh
■
▲
▲
▲
Haapaveden voimalaitos
Haapaniemen voimalaitos
Stora Enson Oulun tehtaat
Veitsiluodon paperitehdas
Mäntän paperitehtaan voimalaitos
Naistenlahden voimalaitos
Kiimassuon voimalaitos
Turvetta käytävät voimalaitokset Suomessa[67]
Laitos Omistaja Sijainti Kapasiteetti (MWth) Turve (GWh) Turpeen osuus
Toppilan voimalaitosOulun EnergiaOulu5323 61789 %
Pietarsaaren voimalaitosAlholmens KraftPietarsaari550253555 %
Seinäjoen voimalaitosVaskiluodon VoimaSeinäjoki299219890 %
Haapaveden voimalaitosKanteleen VoimaHaapavesi3901 83899 %
Haapaniemen voimalaitosKuopion EnergiaKuopio2981 79193 %
Tihisenniemen voimalaitosKainuun VoimaKajaani24089653 %
Joensuun voimalaitosFortumJoensuu19673340 %
Kokkolan voimalaitosFortumKokkola9862862 %
Pursialan voimalaitosEtelä-Savon EnergiaMikkeli8438444 %
Lauhdevoimalaitokset yhteensä2 68714 631
Stora Enson Oulun tehtaatStora EnsoOulu24688455 %
Veitsiluodon paperitehdasStora EnsoKemi24670946 %
Simpeleen paperitehdasM-realRautjärvi11340755 %
Heinolan flutingtehdasStora EnsoHeinola10739560 %
Jämsänkosken voimalaitosJämsänkosken VoimaJämsänkoski18539541 %
Mäntän paperitehdasMäntän EnergiaMänttä9439580 %
Rauman paperitehdasUPM-KymmeneRauma16034923 %
Kemiran Oulun tehdasKemira ChemicalsOulu9734963 %
Tervasaaren paperitehdasUPM-KymmeneValkeakoski7834956 %
kartonkitehdasPowerflute Savon SelluKuopio9432685 %
Säterin voimalaitosFortumValkeakoski5030251%
Myllykosken paperitehdasVamyAnjalankoski8825624 %
Kemin kartonkitehdasM-realKemi11523331 %
Kaipolan paperitehdasUPM-Kymmene KaipolaJämsä10420936 %
Äänekosken voimalaitosÄänevoimaÄänekoski15719820 %
Kauttuan voimalaitosFortum KauttuaEura6716342 %
Lapinlahden lämpölaitosFortum ValioLapinlahti25151100 %
Varkauden paperitehdasStora EnsoVarkaus15011612 %
Kuusankosken biopolttoainevoimalaitosKymin VoimaKuusankoski26911610 %
Koskenkorvan tehdasAltiaIlmajoki2011679 %
Salon voimalaitosVoimavasuSalo328136 %
Kevätniemen voimalaitosVapoLieksa304742 %
Stora Enson Anjalankosken tehtaatStora EnsoAnjalankoski234472 %
Ristiinan voimalaitosJärvi Suomen VoimaRistiina744710 %
Summan paperitehdasStora EnsoHamina65234 %
Stora Enson Imatran tehtaatStora EnsoImatra203121 %
Joensuun vaneritehdasSchauman WoodJoensuu2655 %
Teollisuusvoimalat yhteensä3 1296 687
Rauhalahden voimalaitosJyväskylän EnergiantuotantoJyväskylä267141961 %
Naistenlahden voimalaitosTampereen SähkölaitosTampere19086117 %
Aittaluodon voimalaitosPorin LämpövoimaPori20680260 %
Suosiolan voimalaitosRovaniemen EnergiaRovaniemi9664087 %
Kokkolan Voiman voimalaitosKokkolan VoimaKokkola7022171 %
Pieksämäen voimalaitosSavon Voima LämpöPieksämäki3519888 %
Iisalmen voimalaitosSavon Voima LämpöIisalmi4515164 %
lämpövoimalaitosKankaanpään KaukolämpöKankaanpää2414099 %
Ylivieskan voimalaitosHerrforsYlivieska2410583 %
Kiimassuon voimalaitosVapoForssa5710532 %
Hämeenlinnan voimalaitosFortumHämeenlinna559311 %
Heinolan voimalaitosLahti EnergiaHeinola8119 %
Sotkamon voimalaitosVapoSotkamo207079 %
Vammalan lämpölaitosFortumVammala40433 %
Torangin lämpölaitosFortumKuusamo243534 %
Pihlavan voimalaitosPorin LämpövoimaPori303517 %
Savonlinnan voimalaitosJärvi Suomen VoimaSavonlinna723511 %
Hovinsaaren voimalaitos (biovoimalaitos)Kotkan EnergiaKotka65237 %
Orikedon biolämpökeskusTurku EnergiaTurku40122 %
Tolkkisten voimalaitosPorvoon EnergiaPorvoo31 %
Kunnalliset voimalat yhteensä1 3605 059
Kaikki yhteensä7 17626 377

Katso myös

Lähteet
  1. Fuel Peat Industry in EU, Country reports – Finland, Ireland, Sweden, Estonia, Latvia, Lithuania 30.12.2005 VTT
  2. Energiatilasto, vuosikirja 2008, Tilastokeskus helmikuu 2009
  3. http://agl.cc.jyu.fi/visu/index.php?id=20 (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Ymparisto > Luonnontilaisten soiden väheneminen on heikentän www.ymparisto.fi. Viitattu 12.3.2017.
  5. helda.helsinki helda.helsinki.fi.
  6. Suojellut suot - www.metsa.fi www.metsa.fi. Arkistoitu 12.3.2017. Viitattu 12.3.2017.
  7. IPCC Working group III fourth assessment report, Chapter 8: Agriculture (1 MB) 2007, s. 509
  8. IPCC Working group III fourth assessment report, Summary for Policymakers 2007, s.10[vanhentunut linkki]
  9. http://www.turveteollisuusliitto.fi/user_files2/files/Turvetuotantoalueiden_jalkikaytto_laaja_opas_print_small.pdf%5Bvanhentunut+linkki%5D
  10. http://www.turveteollisuusliitto.fi/jalkikaytto/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=61169#a13
  12. http://www.suoseura.fi/fin/suo-esite2_print.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. International production of peat 2005, by country[vanhentunut linkki]
  14. http://www.turveteollisuusliitto.fi/user_files2/Turve%20Suomen%20kansantaloudessa%2021102009%20%284%29.pdf%5Bvanhentunut+linkki%5D
  15. Fuel Peat Industry in EU, Country reports – Finland, Ireland, Sweden, Estonia, Latvia, Lithuania 30. joulukuuta 2005. VTT. Viitattu 12. lokakuuta 2009. (englanniksi)
  16. Turvelauhdutusvoiman syöttötariffi Fingrid. Viitattu 30.3.2008. [vanhentunut linkki]
  17. The IEA praises Finland’s commitment to balanced and realistic energy policy, and urges the government to continue to be vigilant on energy security 26.3.2008. IEA. Arkistoitu 8.4.2008. Viitattu 30.3.2008.
  18. Vihreä eduskuntaryhmä: Ei turvelisää sähkön hintaan .eduskunta.fi. 2.3.2006. Viitattu 30.3.2008. [vanhentunut linkki]
  19. Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmä tuo konkretiaa poliittisen tavoiteohjelman linjoihin 18.2.2008. Vasemmistoliitto. Viitattu 11.4.20.
  20. (Arkistoitu – Internet Archive), (Arkistoitu – Internet Archive).
  21. Energiatilasto, Vuosikirja 2006, Tilastokeskus, 2.7 Energiaturpeen tuotanto ja kulutus
  22. Fossiilinen ja uusiutuva energia, TJ Tilastokeskus, Energiaennakko 2007
  23. Energiatilasto vuosikirja 2007, Taulukko 2.7 Energiaturpeen tuotanto ja kulutus, (Turveteollisuusliitto ry, Suomen turvetuottajat ry ja Vapo Oy), Tilastokeskus joulukuu 2007
  24. Energiatilasto vuosikirja 2008, Taulukko 2.7 Energiaturpeen tuotanto ja kulutus, Tilastokeskus helmikuu 2009 (vuoden 2007 luvut, muut ok)
  25. Ennakko 2009 tilastokeskus
  26. Laki polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttötariffista (voimassa 31.12.2010 saakka) 30.3.2007/322
  27. Valtioneuvoston asetus polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttötariffista (voimassa 31.12.2010 saakka) 30.3.2007/324
  28. Valtioneuvosto esittää turpeelle syöttötariffijärjestelmää 3.8.2006
  29. Tilastokeskus Energia 2006, 14.3. Valmisteverot, 16 Energia ja päästöt S, N, CO2
  30. IEA arvostelee turpeen tukemista, Helsingin Sanomat 27.3.2008 B5
  31. KHO:2005:70 (11.11.2005)
  32. SLL: Turpeen polton lisäämistä ei voi perustella millään syyllä YLE 27.5.2008
  33. Kirkinen, J., Minkkinen, K., Penttilä, T., Kojola, S., Sievänen, R., Alm, J., Saarnio, S., Silvan, N., Laine, J., Savolainen, I. 2007a. Greenhouse impact due to different peat utilisation chains in Finland — a life-cycle approach. Boreal Environment Research 12: 221-223.
  34. HS 20.4.2010 B7
  35. Energy Policies of IEA Countries – ¨Finland 2007 Review IEA 26.3.2008, s. 9, 71-72, 80, 83, Yhteenveto (Arkistoitu – Internet Archive)
  36. Tutkimustieto turpeen käytön pohjaksi, Helsingin Sanomat 14.7.2008 C5
  37. Kovapintaisesta ministeristä tuli kohtalotovereiden kuuntelija ja eutanasian puolestapuhuja Yle Uutiset. Viitattu 12.3.2017.
  38. Mirja Laukka-Kiikkala: Turvetuotannon vastustajat suomivat Vapoa ja ely-keskusta KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 12.3.2017.
  39. Vapo korvauksiin turvehaitasta Yle Uutiset. Viitattu 12.3.2017.
  40. Perussuomalaiset estäisi turvetuotannon alasajon - Suomen Uutiset Suomen Uutiset. 16.9.2014. Viitattu 12.3.2017.
  41. Energiatilasto, Vuosikirja 2006, Tilastokeskus, taulukko 1.9
  42. http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=MEMO/08/33&format=HTML&aged=1&language=FI&guiLanguage=en
  43. http://www.vapo.fi/filebank/4488-vapo_faktaa_turpeesta_12_6_www.pdf
  44. Patrick Crill, Ken Hargreaves, Atte Korhola: Turpeen asema Suomen kasvihuonekaasutaseissa. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 20/2000. Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2000.
  45. Muut biomassaenergian lähteet: Turve 12. syyskuuta 2007. Motiva. Arkistoitu 5.7.2007. Viitattu 14.9.2007.
  46. Patrick Crill, Ken Hargreaves, Atte Korhola: Turpeen asema Suomen kasvihuonekaasutaseissa. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 20/2000. Kauppa- ja teollisuusministeriö, syyskuu 2000, s.1, 21, 43 ja 51.
  47. Heikkilä, R.; Lindholm, T.; & Simola, H. (2007) Keskustelua: Turvetta suosiva energiapolitiikka perustuu kyseenalaiseen tutkimusraporttiin Tieteessä tapahtuu 3/2007. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 24. heinäkuuta 2007.
  48. Puolueiden ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden vertailu 2007. Greenpeace. Viitattu 31.3.2008.
  49. Suomen kasvihuonekaasupäästöt, Tilastokeskus 2007, s.11
  50. Indikaattori turvetuotannosta Suomessa - ymparisto.fi www.ymparisto.fi. Viitattu 4.11.2018.
  51. Kari Manninen: Turpeen puolittunut käyttö uhkaa huoltovarmuutta - "Turve on tärkeä viidessä mielessä" savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 4.11.2018.
  52. Iso käänne: Vapo valmistautuu turpeenpolton loppuun T&T. Viitattu 4.11.2018. (englanniksi)
  53. Turpeen energiakäytön väheneminen pakottaa turvefirman laajentamaan muita bisneksiä – Vapon Kekkilä ja hollantilaisfirma yhdistyvät Yle Uutiset. Viitattu 4.11.2018.
  54. Ilmastovaikutukset - Kuopion Energia Oy Kuopion Energia Oy. Arkistoitu 5.11.2018. Viitattu 4.11.2018.
  55. Puun osuus kasvaa Oulussa turpeen kustannuksella Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 4.11.2018.
  56. Turpeesta tuli nopeasti energiantuotannon hylkiö – "Liiketoiminta on monin paikoin kannattamatonta ja tulevaisuus nähdään aika huonona" Yle Uutiset. Viitattu 4.11.2018.
  57. http://www.bioteknologia.info/etusivu/ymparisto/Biomassa/fi_FI/Mita_biomassa_on/
  58. http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/Puuenergia/fi/Dokumenttiarkisto/Viestinta_ja_aktivointi/Julkaisut/JORY-raportit/PUUJ05.pdf%5Bvanhentunut+linkki%5D
  59. https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/35019/nbnfi-fe20021410.pdf?sequence=1 (Arkistoitu – Internet Archive)
  60. http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMKJulkisetDokumentit/Koulutus/Taydennyskoulutus/tiedostot/Tab/VF_Elina_Lohiniva_23092008_rev0.pdf%5Bvanhentunut+linkki%5D
  61. http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/Puuenergia/fi/Dokumenttiarkisto/Viestinta_ja_aktivointi/Julkaisut/PROJEKTIT/PUUT38.pdf%5Bvanhentunut+linkki%5D
  62. Energiantuotannon toimenpideohjelma – energiatehokkuutta parantavien investointien ja toimenpiteiden määrittäminen ja raportointi 9.1.2009, Pöyry
  63. http://www.tut.fi/units/me/ener/IFRF/Liekkipaiva2006_EUProjectGasification_KURKELA.pdf
  64. Turpeen tuotanto romahti niin äkkiä, että sillä ei enää ole merkitystä huolto­varmuudelle: ”Se on menetetty” Helsingin Sanomat. 15.11.2021. Sanoma Media Finland. Viitattu 15.11.2021.
  65. http://www.vtt.fi/files/research/ene/energysystems_/energy_use/ev2050_yhteenveto_low.pdf
  66. http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2009/vsk09_01.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  67. Fuel Peat Industry in EU, Country reports – Finland, Ireland, Sweden, Estonia, Latvia, Lithuania (Arkistoitu – Internet Archive) 30. joulukuuta 2005. VTT

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.