Turun vanhankaupungin kehittämissuunnitelma

Vanhankaupungin kehittämisen alue muodostuu suunnitelmassa Turun historiallisesta keskustasta ja yliopistojen alueesta. Alue ulottuu Vanhan Suurtorin ympäristöstä nykyiselle Helsinginkadulle ja rajoittuu lännessä Aurajokeen ja idässä Hämeenkatuun.[9] Vanhankaupungin kaupunkikuva on peräisin pääosin 1800-luvulta, mutta useissa Suurtoria ympäröivissä rakennuksissa on keskiaikaisia kellareita ja seinärakenteita.[10] Piispankatu on säilynyt 1800-luvulla sijainneella paikallaan. 1800-luvun lopulla keskustan korttelialue ulottui Tuomiokirkolta Piispankadun molemmin puolin Tuomaanpuistoon saakka ja Yliopistonmäen lounaisrinteille. Alueella sijaitsevat puistot: Porthaninpuisto, Brahenpuisto, Tuomiokirkkopuisto ja Tuomaanpuisto ovat kaikki 1800-luvulta.[11]

Alueen tunnetuimmat rakennukset ovat: Turun tuomiokirkko (valmistunut 1200-luvun lopulla)[12], Akatemiatalo (valmistunut 1815)[13], Brinkkalan talo (varhaisimmat tiedot 1500-luvulta)[14], Vanha raatihuone (1736)[15] ja Arkkipiispantalo (1890)[16].

Suunnitelman nykytilanteen kartoituksessa Vanhankaupungin alueen todetaan olevan nykyisin toiminnallisesti unelias. Alueella on yksipuolinen toiminnallinen rakenne ja toiminnoista vain pieni osa on tarkoitettu laajalle asiakaskunnalle tai alueella vierailijoille. Monenlaisille tapahtumille soveliaat aukiot täyttyvät hyvin harvoin. Alueen sisäisen liikenteen kävelyreitit ja pyörätiet ovat puutteelliset. Alueella on mielenkiintoisia sisä- ja ulkotiloja, mutta niiden roolit kaupunkitiloina ovat määrittelemättä. Alueen kaupallinen tarjonta on kehittymätöntä. Aurajoen ranta ja rannan reitti kaipaavat uudistamista ja oleskelupaikkoja.[17]

Alueen kehittämispotentiaali vetovoimaiseksi matkailukohteeksi ja viihtyisäksi asuin- ja vapaa-ajantoimintojen alueeksi muodostuu alueen kauneudesta ja viihtyisyydestä kaupunkitilana Aurajokimaisemineen, puistoineen ja vanhoine rakennuksineen. Alueen ja sen rakennusten arvo Suomen kulttuurihistorian näkökulmasta on merkittävä vetovoimatekijä. Yliopistojen rooli historiallisen keskustan kupeessa on aluetta elävöittävä.[18]

Kehittämissuunnitelmaa ovat olleet valmistelemassa alueen keskeiset kiinteistönomistajat: Suomen Yliopistokiinteistöt, Stiftelsen för Åbo Akademi, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun kaupunki, Turun yliopisto, Turun Yliopistosäätiö, Turun Ylioppilaskyläsäätiö ja Åbo Akademi. Työhön osallistuivat Lundén Architecture Company ja Demos Helsinki.[1]

Alueen keskeiset kiinteistönomistajat valmistelivat tahoillaan omia rakentamisen ja kiinteistöjensä kehittämisen suunnitelmia. Kaupungin kutsumana saman pöydän ääressä suunniteltiin, miten aluetta voitaisiin kehittää kokonaisuutena ja saada sijoittajat kiinnostumaan alueesta. Kehittämistyössä selvitettiin alueen rakennuskannan muutostarpeita, kartoitettiin paikkoja uusille rakennuksille ja tarpeita alueen julkisille tiloille.[6]

Alueen läpikulkevien reittien rakentaminen eheämmiksi ja selvemmiksi nousi yhdeksi tärkeimmistä toimenpiteistä alueen kehittämiseksi. Yhtä tärkeäksi nousi Aurajoen rantojen hyödyntäminen alueen vetovoiman kehittämisessä. Aluetta on tarkoitus kehittää kampusalueena, kulttuurin ja palvelujen alueena sekä asuinalueena. Ympärivuotokautisuuden luomiseksi tarvitaan selkeitä alueellisia kokonaisuuksia ja pelisääntöjä.[19]

Kehittämissuunnitelman toteutuksessa tähdätään vuoteen 2029, jolloin Turku täyttää 800 vuotta.[20]

• 
  Turun tuomiokirkko
• 
  Turun tuomiokirkko ja Brahenpuisto
• 
  Turun akatemiatalo
• 
  Brinkkalan talo
• 
  Vanha raatihuone
• 
  Arkkipiispantalo
• 
  Turun yliopisto
• 
  Turun yliopiston kirjaston päärakennus
• 
  Åbo Akademi
• 
  Åbo Akademin teologisen tiedekunnan päärakennus
• 
  Tuomiokirkkopuisto