Turun taidemuseo
Turun taidemuseo on taidemuseo Turussa Puolalanmäellä.[1] Museon toimintaa ylläpitää ja sen kokoelman omistaa vuonna 1891 perustettu Konstföreningen i Åbo – Turun Taideyhdistys ry. Museorakennuksen on suunnitellut arkkitehtiprofessori Gustaf Nyström (1856–1917) ja se valmistui vuonna 1904. Liikemiesveljesten Ernst (1846–1924) ja Magnus (1859–1924) Dahlströmin lahjoittamin yksityisin varoin rakennettu ja Turun kaupungille lahjoitettu Turun taidemuseo oli avautuessaan Suomen toinen taidemuseoksi suunniteltu rakennus Ateneumin jälkeen.
| Turun taidemuseo | |
|---|---|
 Turun taidemuseo edestä kuvattuna |
|
| Tyyppi | Taidemuseo |
| Osoite | Aurakatu 26, 20100 Turku[1] |
| Sijainti | Turku |
| Perustettu | 1904 |
| Johtaja | Kari Immonen |
| Kotisivut | www.turuntaidemuseo.fi |
| Koordinaatit | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Taidemuseon ensimmäisenä intendenttinä toimi taiteilija Victor Westerholm (1860–1919). Museonjohtajana on vuodesta 2006 toiminut Kari Immonen[2].
Vuonna 2018 museon näyttelyihin tutustui yhteensä 51 838 kävijää.[3]
Turun Taideyhdistys ry perustettiin edistämään taiteen harrastusta, ymmärtämistä ja harjoittamista sekä ylläpitämään taidekokoelmaa erityisesti Varsinais-Suomen alueella. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa toimi vuodesta 1904 vuoteen 1933 saakka Taideyhdistyksen piirustuskoulu, joka on nykyään osa Turun ammattikorkeakoulun taideakatemiaa.
Turun taidemuseota hallinnoiva Turun Taideyhdistys ry. jakaa vuosittain apurahoja Turun alueella asuville ammattikuvataiteilijoille. Ellen ja Magnus Dahlströmin testamenttirahastosta apurahaa on jaettu vuodesta 1931 ja Helena Bruunin säätiön vastaavaa apurahaa vuodesta 2005 lähtien. Ellen ja Magnus Dahlströmin testamenttirahastosta myönnetään myös kolmen vuoden välein 15 000 euron suuruinen Dahlström Eminentia -palkinto ansioituneesta taiteellisesta elämäntyöstä sekä residenssi- ja matka-apurahoja.
Vuonna 2004 Turun Taideyhdistys ry. sai pitkäaikaisen rahastonhoitajansa Henry Lönnforsin testamentin mukaisesti taiteilija-ateljeen, joka luovutetaan kolmen vuoden välein Turun Taideyhdistyksen hallituksen valitsemalle ateljeestipendiaatille. Stipendiaatti saa taiteellista työskentelyä varten kolmeksi vuodeksi käyttöönsä korvauksetta Turun Puolalanpuistossa sijaitsevan ateljeen. Vuosina 2018–2020 ateljeessa työskentelee kuvataiteilija Hertta Kiiski.
Turun taidemuseo julkaisee myös taiteeseen liittyvää kirjallisuutta. Henry Lönnforsin miniatyyrejä esittelevä teos Amour unit deux cœurs – Henry Lönnforsin miniatyyrikokoelma valittiin vuonna 2009 vuoden kauneimmaksi teokseksi.
Rakennuksen historia
Liikemiesveljekset Ernst ja Magnus Dahlström ovat kuvataiteen saralla merkittäviä lahjoittajialähde?. Huhtikuussa 1895 he lahjoittivat alkujaan anonyymisti 150 000 markan suuruisen summan, joka nykyrahassa mitattuna vastaa n. 644 000 euroa. Lahjoitus oli alun perin tarkoitus käyttää kaupunginkirjaston rakentamiseen, mutta vuonna 1897 toinen merkittävä lahjoittaja, Fredric von Rettig (1843–1914), teki lahjoituksen kirjastorakennuksen rakentamiseksi. Tämä antoi Dahlströmin veljeksille mahdollisuuden keskittyä kuvataiteen tarpeisiin soveltuvaan rakennukseen.
Arkkitehdin löytämiseksi vuonna 1900 järjestettiin suljettu kilpailu neljän osallistujan kesken. Tuomaristossa olivat Dahlströmin veljesten lisäksi Victor Westerholm sekä arkkitehdit Sebastian Gripenberg ja S.M. Schjerfbeck. Kilpailu päättyi tasan professori Gustaf Nyströmin ja arkkitehtitrio Andersin, Jung & Bomanssonin välille. Uusintakilpailun jälkeen tuomaristo määräsi toisen Nyströmin kahdesta ehdotuksesta rakennuksen lopulliseksi lähtökohdaksi.
Polyteknillisen korkeakoulun professori Gustaf Nyströmin voitto herätti kritiikkiä erityisesti nuorempien arkkitehtien keskuudessa, jotka kokivat Nyströmin suunnitelman vanhanaikaiseksi. Ernst Dahlström kuitenkin vakuutti tuomariston valinnan olleen yksimielinen ja Nyströmin suunnitelman vastanneen hyvin kilpailusääntöjä ja lahjoittajien toiveita. Museorakennuksen peruskivi laskettiin 17.5.1902. Gustaf Nyströmin nuorempi veli Alexander Rogatus Nyström (1869–1926) toimi taidemuseon rakennustyömaan valvovana arkkitehtina. Rakennus vihittiin käyttöön 20.4.1904 ja sen kokonaiskustannukset olivat 461 000 markkaa (nykyrahassa mitattuna n. 1 658 000 euroa). lähde?
Taidemuseon monumentaalisuutta korostava sijainti Turun Puolalanmäellä asetti erityisiä vaatimuksia julkisivun suhteen. Julkisivumateriaaliksi valittiin punainen graniitti, joka kiinnitettiin tiiliseinään. Pääsisäänkäynnin pilastereiden graniittisissa kapiteeleissa on kuvattuna neljä taidealaa symboloimaan Turun taidemuseota: arkkitehtuuri, maalaustaide, kuvanveisto ja insinööritaide. Rakennuksen pääjulkisivun ulkonevan osan molemmilla sivuilla on koristeiset, särmikkäät tornit. Sen katto on korkeaharjainen, taitteinen, osittainen lasikatto.
Turun taidemuseon peruskorjaus alkoi 1999 ja valmistui kuuden vuoden jälkeen. Remontin aikana taidemuseo toimi Vartiovuorella sijaitsevassa Turun Akatemian vanhassa tähtitornissa. Korjauksen myötä museo sai mm. maanalaista varastotilaa. Yleisötilojen muutoksia olivat hissi, museokauppa, kahvila ja uudet WC:t.
Yhdessä Puolalanmäen kanssa Turun taidemuseo muodostaa kokonaisuuden, joka on yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Kokoelma ja näyttelyt
Turun taidemuseon laajan kokoelman omistaa Konstföreningen i Åbo – Turun Taideyhdistys ry. Kokoelman painopisteitä ovat suomalainen kultakausi, turkulainen ja Turun alueella tehty kansallisesti merkittävä taide, suomalainen ja kansainvälinen surrealismi, pohjoismainen taide, taiteilija-omakuvat, pop-henkinen taide 1960-luvulta sekä nykytaide. Kokoelmaan kuuluu nykyisin noin 7 000 teosta, joita esitellään vaihtuvissa ripustuksissa museon toisessa kerroksessa. Toisessa kerroksessa sijaitsevat lisäksi nykytaidetta esittelevä Studio sekä videotaiteeseen keskittynyt Pimiö.
Turun taidemuseon ensimmäisessä kerroksessa esitellään niin uutta kuin vanhaa kotimaista ja ulkomaista taidetta vaihtuvissa näyttelyissä. Merkittäviä näyttelyitä ovat olleet muun muassa Carl Larssonin, Otto Mäkilän ja Reidar Särestöniemen tuotantoa laajasti esittelevät näyttelyt. Vuonna 2008 museossa toteutettiin Stalinin ajan taidetta Viron taidemuseon kokoelmasta esittelevä näyttely, jonka teoksia ei ole koskaan aikaisemmin esitelty ulkomaissa. Keväällä 2013 taidemuseossa avautuu ruotsalaisen surrealismin kärkinimen, Max Walter Svanbergin, näyttely, joka toteutetaan yhdessä Malmön taidemuseon kanssa.
Vuonna 2004 noin viidesosa Turun taidemuseon teoksista oli saatu lahjoituksina. Lahjoituksiin on sisältynyt teoksia mm. Walter Runebergilta, Felix Nylundilta, Eero Järnefeltiltä, Akseli Gallen-Kallelalta, Albert Edelfeltiltä, Hugo Simbergiltä ja Ville Vallgrenilta. Merkittävä lahjoittaja on vuonna 1985 perustettu Turun Taidemuseon Ystävät – Åbo Konstmusei Vänner ry. Yhdistys on lahjoittanut noin 30 vuoden aikana yli 100 teosta Turun taidemuseolle, joka säilyttää niitä erillisenä Turun taidemuseon Ystävien kokoelmana. Museon historian runsaimman lahjoituksen teki Ernst Dahlströmin pojanpoika Nils Dahlström (1907–1978) vuonna 1973. Kokoelmalahjoitus koostui lähes sadasta teoksesta ja sisälsi kultakauden taiteen lisäksi modernia kotimaista taidetta. Vuonna 2004 Turun Taideyhdistys ry sai vastaanottaa pitkäaikaisen rahastonhoitajansa Henry Lönnforsin testamenttilahjoituksen. Lahjoitus koostui mittavasta miniatyyrikokoelmasta sekä valikoimasta kotimaista kuvataidetta.
Vuosikymmenten aikana kokoelmahankintoja ovat ohjanneet museonjohtajat, Taideyhdistyksen hallituksen jäsenet ja monet muut museon toiminnassa mukana olleet henkilöt. Turun taidemuseon kokoelma on merkittävä osa kansallista kulttuuriperintöä, ja museota voidaan pitää maamme toisena kansallisgalleriana.
Kuvia
- Kokoelmista
Gallen-Kallelan Akka ja kissa.
Ferdinand von Wrightin Näköala Haminalahdesta.
- Rakennus
Museorakennus 1900-luvun alussa, tausta
Museorakennus 1930-luvulla
Pääoven kädensija
Näyttelytila
Sisätilan portaikko
Lähteet
- Turun taidemuseo Museokortti, museot.fi. Viitattu 19.7.2016.
- Lasse Pajala, John Lagerbohm, Ulla Strengell-Silainen (toim.): Kuka kukin on 2011, s. 278. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24712-8.
- Museotilasto – Tilastohaku – 2015 (Valitse tilastotieto* -kohdasta valittu museoksi Turun taidemuseo, näytettäväksi taustatiedoksi Museotyyppi ja näytettäviksi muuttujiksi Kaikki käynnit yhteensä, Ilmaiskäynnit yhteensä ja Maksetut käynnit yhteensä) Museoviraston museotilasto, museotilasto.fi. Viitattu 19.7.2016.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turun taidemuseo Wikimedia Commonsissa