Turun postitalo

Turun postitalo on Turun pääpostiksi vuonna 1932 valmistunut rakennus. Se sijaitsee Eerikin- ja Humalistonkatujen kulmassa, ja sen on suunnitellut arkkitehti Selim Savonius[1][2][3]. Joissakin lähteissä toiseksi suunnittelijaksi mainitaan diplomi-insinööri Torsten Kranck[2][3], mutta postimuseon mukaan Savoniusta ovat suunnittelussa avustaneet vain Otto Flodin, C. O. Cronstedt ja E. Schroderus[4].

Turun postitalo etelästä.

Talo sijoittuu arkkitehtuuriltaan uusklassismin ja funktionalismin välille. Talon julkisivu on suoraviivainen ja pelkistetty, ja sen sisätilojen suunnittelua ohjasi tilojen käyttötarkoitus.[1][2]

Historia

Valmistuttuaan 1932 rakennus korvasi vuonna 1899 valmistuneen Sebastian Gripenbergin piirtämän uusrenessanssisen vanhan postitalon, joka purettiin 1960-luvun alussa. Rakennus toimi Turun pääpostina valmistumisestaan 1980-luvulle saakka, jolloin Turun pääposti siirtyi Pitkämäkeen Uhrilähteenkadulle, mutta postitaloon jäi vielä pienempi postikonttori.[3] Aluksi talossa toimi myös muita valtion virastoja[1].

Talvisodan alussa postitaloon rakennettiin yleinen väestönsuoja[2]. Tammikuun 29. päivänä vuonna 1940, niin sanottuna yllätysmaanantaina, ilmapommituksien aikaan väestönsuojan ovi oli lukossa ja rakennuksen edustalle pudonneet pommit tappoivat 29 henkeä[2][3][5]. Pommituksessa postitalon läheisyyteen tippui yli 200 erilaista pommia[6], ja pommituksen vahinkoja on yhä nähtävissä rakennuksen kivijalassa[2][3][6].

Pommituksien uhrien muistoksi talon kivijalkaan Eerikin- ja Humalistonkatujen kulmaan osoitteeseen Eerikinkatu 21 kiinnitettiin muistolaatta 13.3.1986[6] ja sille lisälaatta 21.4.2011[7]. Muistolaatan tekstissä lukee ”Nämä vauriot syntyivät talvisodan aikana 29.1.1940 tapahtuneessa pommituksessa”[6], ja lisälaattaan on merkitty pommituksessa menehtyneiden lukumäärä[7]. Muistolaatan hankkivat Turkuseura ja Turun reserviupseeriyhdistyksen perinnetoimikunta, ja sen on suunnittelut arkkitehti Aarne Ehojoki[6]. Lisälaatta hankittiin Turkuseuran aloitteesta[7].

  • Turun postitalo lännestä.
  • Turun postitalon kaakkoiskulmassa oleva kello.
  • Postitalon kaakkoisseinässä on nähtävissä jälkiä talvisodan aikaisista ilmapommituksista.
  • Postitalon kaakkoisseinässä oleva muistolaatta ja sen lisälaatta 29.1.1940 pommituksen uhrien muistoksi..

Lähteet
  1. Turun postitalo 1932 Postimuseo. Arkistoitu 10.10.2016. Viitattu 27.3.2017.
  2. Ari Brozinski ja Kirsi Rajala: Turun kivikierros - Turun postitalo kivikierros.com. Viitattu 27.3.2017.
  3. Heikki Möttönen: Nostalginen Turku: Kivilinna 1930-luvulta aamuset.fi. Arkistoitu 28.3.2017. Viitattu 27.3.2017.
  4. Postin talot ja tilat - verkkonäyttely Postimuseo. Arkistoitu 28.3.2017. Viitattu 27.3.2017.
  5. Koko kukkakaupan väki kuoli talvisodan yllätysmaanantaina – vain myyjä pelastui (1. Vessareissu pelasti hengen) YLE. Viitattu 27.3.2017.
  6. Turun pommitusarvet 29.1.1940 SOTAMUISTOMERKIT sotamuistomerkit.fi. Viitattu 27.3.2017.
  7. Uusi muistolaatta Postitalon seinään YLE. Viitattu 27.3.2017.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.