Turun pikaraitiotie
Turun pikaraitiotie on Turun kaupunkiseudulle suunniteltu pikaraitiotiejärjestelmä. Pikaraitiotien on suunniteltu valmistuvan vuonna 2029 ja maksavan yhteensä 423 miljoonaa euroa vuoden 2015 yleissuunnitelman mukaan.[1]
Turun pikaraitiotie | |
---|---|
![]() Turun Föli-tilaajaväritykseen teipattu Helsingin Artic-raitiovaunu. |
|
Tyyppi | pikaraitiotie |
Sijainti | Turku, Suomi |
Avattu | 2029 (arvio)[1] |
Pysäkit | 32 (joista 3 pysäkkivarausta)[1] |
Linjoja | 2[1] |
Huippunopeus | 70 km/h [2] |
Raideleveys | 1 435 mm [1] |
Omistaja | Turun kaupunki |
Liikennöitsijä(t) | Föli |
Matkoja päivässä | 22 000 (2035 arvio)[1] |
Raitiotien uudelleenrakentamista Turkuun on pohdittu raitiotien lakkauttamisesta 1972 alkaen ja seudullisesta pikaraitiotiestä on puhuttu ainakin 1990-luvun alusta alkaen. Pikaraitiotien rakentaminen Turun seudulle on selvityksissä todettu mahdolliseksi, mutta edellyttää huomattavaa taloudellista avustusta valtiolta.
Päätös raitiotien rakentamisesta oli tarkoitus tehdä vuoden 2018 syksyllä.[3] Toteutuspäätös kuitenkin siirtyi ja palasi kaupunginhallituksen käsittelyyn syksyllä 2019, kun päivitetty selvitys raitiotien vaikutuksista kuntatalouteen valmistui.[4] Huhtikuussa 2020 Turun kaupunginvaltuusto päätti jatkaa raitiotien suunnittelua. Lopullinen päätös raitiotien investoinnista on tarkoitus tehdä viimeistään vuonna 2024.[5]
Historia
Pikaraitiotie nousi Turussa puheenaiheeksi 1990-luvun alussa, jolloin ”Raitiovaunut takaisin” -liike piti kaupungissa yleisötilaisuuden. Tuolloin ehdotettiin pikaraitiotietä välille Runosmäki–Keskusta–Kaarina. Liikennöinnin uskottiin olevan taloudellisesti kannattavaa. Vuonna 1992 esitettiin yhteiskaavallisessa yhteistyössä Naantalista Turun kautta Piikkiöön ulottuvaa rataverkkoa. Vuonna 1997 kansalaisjärjestöt ehdottivat pikaraitiotietä vetoomuksessaan. Turun kaupunginhallitus päätti vuonna 2000 yleiskaavassa, että aluevaraukset Uudenmaankadun sekä Satakunnantien mahdollista pikaraitiotietä varten tulee selvittää.[6]
Vuonna 2002 tehdyn pikaraitiotien selvityksen pohjalta Turun, Kaarinan, Naantalin ja Raision kaupungit päättivät varata pikaraitiolinjalle tilaa kaavoituksessa. Turun kaupunginhallitus päätti vuotta myöhemmin selvittää pikaraitiotien toteuttamis- sekä rahoitusedellytykset.[6]
Turun raitiotien yleissuunnitelma käynnistyi tammikuussa 2013, ja huhtikuussa kaupunginhallitus asetti suunnitelmalle tavoitteet. Alustavien suunnitelmien mukaan liikennöinti voisi alkaa 2020-luvulla. Selvitystä tehtiin yhdessä Tampereen kanssa.[7] Huhtikuussa 2015 valmistuneessa pikaraitiotien yleissuunnitelmassa Turkuun suunniteltiin kaksilinjaista raitiotietä välille Runosmäki–Matkakeskus–Kauppatori–Varissuo ja Matkakeskus–Skanssi.[1]
Suunnitelma


Linjat
Vuonna 2012 valmistuneessa Turun kaupunkimallin rakennemallissa vuodelle 2035 ehdotetaan, että raitiotien rakentaminen toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettaisiin linjat Varissuolle, Runosmäkeen, Hirvensaloon sekä Linnakaupunkiin. Toisessa vaiheessa verkostoa laajennetaan Kaarinaan sekä Raisioon. Kolmannessa vaiheessa Kaarinan linjaa laajennettaisiin Lemunniemelle asti ja tulevaisuudessa Turun lentoasemalle asti.[8]
Raitiotien vuoden 2015 yleissuunnitelmassa rataverkon ensimmäisen vaiheen rakentaminen koostuisi kaksilinjaisesta verkostosta, joka kulkisi Runosmäkeen, Varissuolle sekä Skanssiin.[1] Linjoista 53 % sijaitsee omalla kaistallaan, 34 % joukkoliikennekaistoilla linja-autojen kanssa ja 13 % muun liikenteen seassa.[9]
Kustannukset
Selvityksen mukaan pikaraitiotien ensimmäisen vaiheen rataverkko maksaisi noin 303 miljoonaa euroa, vaunut 74 miljoonaa euroa sekä varikko 47 miljoonaa euroa. Eli yhteensä noin 424 miljoonaa euroa.[10][1]
Valtio on liikennepoliittisessa selonteossaan luvannut 30 prosentin tuen Turun ja Tampereen raitiotiehankkeille[11].
Lähteet
- Laaksonen, Mikko: Turun raitiotiet. Hämeenlinna: Kustantaja Laaksonen, 2009. ISBN 978-952-5805-04-8.
- Turun raitiotie, yleissuunnitelma (2015)
Viitteet
- Yleissuunnitelma s. 7–8.
- Yleissuunnitelma s. 44.
- https://www.turku.fi/raitiotie
- Turun ratikkapäätös käsittelyyn vasta syksyllä Kuntatekniikka. 24.4.2019. Viitattu 12.8.2019.
- Raitiotien suunnittelu jatkuu Turussa Turku. 20.4.2020. Viitattu 22.4.2020.
- Laaksonen s. 266.
- Venho, Heli & Lehtilä, Sannamari: Raitioliikenne voi tuoda Turkuun uuden sillan 9.10.2013. yle.fi. Viitattu 18.6.2016.
- Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Turun kaupunki. Viitattu 1.8.2016.
- Yleissuunnitelma s. 51.
- Turun raitiotie, yleissuunnitelma, liite 3 Turun kaupunki. Viitattu 4.9.2016.
- "Ratikka mahtui mukaan valtion rahalistalle" Tamperelainen 13.4.2012 (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
- Turun kaupungin suunnitelmat ja selvitykset raitiotiestä
- Turun pikaraitiosuunnitelman väliraportti (Arkistoitu – Internet Archive)
- Turun joukkoliikenne 2020 -raportti (lopullinen versio) (Arkistoitu – Internet Archive)
Nykyiset raitiotiet | |||||
---|---|---|---|---|---|
Rakenteilla olevat raitiotiet | |||||
Entiset raitiotiet | |||||
Suunnitellut raitiotiet |
| ||||
Raitiotiekalusto |
| ||||
Varikot |
|
Linja-autoliikenne | |
---|---|
Vesiliikenne |
Ruissalon lautta |
Liikenteen tilaajat | |
Liikennöitsijät |
TuKL · Länsilinjat · Savonlinja · LS-Liikennelinjat · V-S Bussipalvelut · Vesman Liikenne/Jalobus · Vainion Liikenne · Nobina · Airisto Line · Explore Saimaa |
Järjestelmän ulkopuoliset | |
Hankkeet | |
Historia |