Turun lääninlasaretti

Turun lääninlasaretti (ruots. Åbo länslasarett) oli Suomen ensimmäinen sairaala, joka avattiin vuonna 1759 Turussa.[1][2]

Koko Ruotsin valtakunnan ensimmäinen yleissairaala Tukholman lääninlasaretti avattiin 1752. Vuonna 1756 suomalaiset anoivat valtiopäivillä että Tukholman lääninlasarettia varten Suomessa kootut varat käytettäisiin lasaretin perustamiseen Suomeen. Säädyt suostuivat tähän ja kuningas Aadolf Fredrik hyväksyi sairaalahankkeen joulukuussa 1756. Lääninlasaretin rakentamiseen käytettiin Turun hiippakunnan seurakuntien keräämien varojen lisäksi pelikorttimaksuja ja yksityisiä lahjoituksia. Sairaalarakennuksena toiminut puutalo, jossa oli kuusi sairaansijaa valmistui keväällä 1759 Turkuun nykyisen Eskelinkadun ja Läntisen Rantakadun kulmaukseen. Sairaalan lääkärinä toimi oman toimensa ohella Turun piirilääkäri Johan Haartman, joka hoiti tehtävää vuoteen 1767 saakka. Ensimmäiset potilaat sairaalaan otettiin toukokuun alussa 1759 ja sairaalan viralliset avajaiset olivat 6. kesäkuuta 1759. Sairaalaan ei saanut tuoda potilaiksi yli 50-vuotiaita eikä alle 4-vuotiaita lapsia.[1][2]

Haartmanin aikaan lääninlasarettiin tuoduista potilaista kuoli 5 prosenttia ja 60 prosenttia tervehtyi. Lääninlasaretti toimi myös Turun akatemian lääkärikoulutuksen opetussairaalana vuoteen 1828 saakka, jolloin akatemia siirtyi Helsinkiin. Haartmanin jälkeen sairaalan lääkärinä oli vuosina 1767–1793 Turun piirilääkäri Johan Gabriel Bergman (1732–1793). Bergmanin aikana sairaalassa hoidettiin vuosittain keskimäärin 126 potilasta, joista 25 prosenttia sairasti jotain sukupuolitautia, tavallisesti kuppaa, ja noin 13 prosenttia silmätauteja.[1][2]

Vuonna 1784 lääninlasaretti siirrettiin Linnankadun ja Sairashuoneenkadun kulmauksessa sijainneeseen taitekattoiseen hirsirakennukseen, jonka oli suunnitellut Olof Tempelman. Tässä rakennuksessa Turun lääninlasaretti ja myöhemmin Turun lääninsairaala toimi vuoteen 1856 saakka, jolloin sairaala siirretiin Puistokadun varrelle. Täältä sairaala siirtyi 1881 Kiinamyllynkadun varrelle nykyiselle Turun sairaala-alueelle. Turun lääninlasaretti sai vuonna 1784 myös oman ohjesäännön ja kun Turun akatemiaan vuonna 1784 perustettua kirurgian professorin virkaa tuli 1789 hoitamaan Josef Pipping, aateloituna Pippingsköld (1760–1815) parani myös sairaalassa annettu kirurginen hoito.[1][2]

1800-luvulla lääninlasaretin nimeksi muuttui ensin läänin yleinen sairaala ja myöhemmin Turun lääninsairaala. Turun lääninsairaalasta tuli Turun yliopistollinen keskussairaala vuonna 1958. Lääninlasaretin rakennuksista on nykyisin jäljellä vain sairaalan henkilökunnalle 1830-luvulla rakennettu puinen asuintalo.[2][3]