Turun kasarmi (Helsinki)

Turun kasarmi oli Helsingin Kamppiin, silloisen Läntisen Henrikin­kadun (nyk. Mannerheimin­tien) varrelle vuonna 1833 valmistunut suuri venäläisen sota­väen kasarmirakennus.

Turun kasarmi (vasemmalla) ja sen vierellä sijainnut Arkadia-teatteri (etuoikealla). Eugen Hoffersin valokuva 1870-luvulta
Turun kasarmin rauniot Simonkadulta katsottuina 1920-luvulla, taustalla tuolloin vielä jäljellä ollut pohjoissiipi nykyisen Bio Rexin paikalla. Oikealla kaasutehdas nykyisen Postitalon ja Kiasman paikkeilla, taustalla ratapiha, Kansallismuseo ja Töölönlahti.
Turun kasarmin talousrakennus on kasarmialueen ainoa jäljellä oleva rakennus. Se toimi Helsingin linja-autoasemana vuosina 1935–2005.

Ennen rakentamista

Kampin aluetta käytettiin jo Ruotsin vallan aikana sota­väen leiri- ja harjoitus­alueena, joka tunnettiin nimellä Campements­plats, mistä kaupungin­osan nimikin johtuu.[1] Myöhemmin alue oli Suomen Kaartin käytössä, kunnes alue tuli Helsinkiin sijoittuneen venäläisen sota­väen käyttöön.

Rakentaminen

Turun kasarmi rakennettiin vuosina 1830–1833 nykyisen Lasipalatsin paikalle, joka silloin oli varsinaisen kaupunkialueen laidalla, lähellä Espoon tullia, josta alkoi Turkuun johtanut maantie. Sitä ennen olivat Helsinkiin sijoitetut sota­väen­osastot toimineet pääasiassa Katajanokan Merikasarmissa, joka nyt siirtyi kokonaan merivoimien, Suomen meriekipaasin käyttöön.[2]

Kasarmin alkuperäiset piirustukset laati Carl Ludvig Engel, mutta se rakennettiin Nikolai Sinebrychoffin urakoimana. [3] Kasarmin päärakennuksen länsi- ja lounais­puolelle rakennettiin vähitellen koko joukko sivu­rakennuksia, joiden väliin, nykyisen Narinkkatorin paikkeille, sijoitettiin myös suuri harjoitus­kenttä.[1]

Tuhoutuminen ja jatkokäyttö

Suomen sisällissodan aikana, Helsingin valtauksen yhteydessä 12. huhtikuuta 1918, Turun kasarmi syttyi tuleen ja tuhoutui lähes täysin.[4]. Tämän jälkeen sitä ei enää jälleen­rakennettu, vaan sen purkutyöt aloitettiin seuraavana vuonna[3], joskin osa raunioista pysyi paikoillaan 1930-luvulle saakka.[2]

Kasarmin läheisyydessä sijainneet, jäljelle jääneet sivurakennukset olivat 1920-luvulla Suomen puolustusvoimien käytössä, ja niissä toimivat muun muassa Uudenmaan rakuunarykmentti, komennuskomppania ja kenttätykistörykmentti 1.[5] Myöhemmin nekin on melkein kaikki purettu, esimerkiksi eräät Fredrikin­kadun varrella olleet tiili­rakennukset kuitenkin vasta 1950-luvulla.[3] Jäljellä on enää ainoastaan päärakennuksen länsipuolella sijainnut talousrakennus, joka toimi vuodesta 1935 lähtien[2] Kampin keskuksen valmistumiseen saakka 2005 Helsingin linja-autoasemana. Nykyisin siinä toimii ravintoloita sekä kaupunki­suunnittelu­viraston näyttely­huoneisto Laituri. Kasarmin harjoituskenttä oli 1930-luvulla käytössä urheilukenttänä ja luistinratana[1]

Valtio luovutti Turun kasarmin tontin vaihto­kaupalla Helsingin kaupungille vuonna 1934.[2] Seuraavana vuonna sen tuhouduttua rakennettiin alkujaan väli­aikaiseksi tarkoitettu Lasipalatsi.[3][1]

Lähteet
  1. Kaija Ollila, Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 208–209. 8. painos. Sanoma Oy, 1998. ISBN 951-9134-69-7.
  2. Turun kasarmin tontille linja-autoasema Lasipalatsi. Viitattu 12.4.2012.
  3. Kampin kasvot kautta aikojen Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 12.4.2012.
  4. Laura Kolbe, Samu Nyström: Helsinki 1918, Pääkaupunki ja sota, s. 87. Minerva Kustannus Oy. ISBN 978-952-492-138-1.
  5. Asmo Alho, Uljas Rauanheimo: Helsinki ennen meitä, Vanhojen kuvien kertomaa. Otava, 1962.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.