Turun yliopisto

Turun yliopisto (lyhenne TY[2] tai UTU[3]) on ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto, ja se perustettiin vuonna 1920. Yliopisto on kansainvälisesti kilpailukykyinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu korkeatasoiseen ja monialaiseen tutkimukseen.

Turun yliopisto
lat. Universitas Aboensis
engl. University of Turku
Motto "Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle"
Perustettu 1920
Tyyppi julkinen
Rehtori Jukka Kola
Henkilökunta n. 3 400
Opiskelijoita 19 722 (31.12.2017)[1]
Sijainti Turku, Suomi
Yhteistyö Coimbra-ryhmä, Itämeren alueen yliopistoverkosto
Sivusto www.utu.fi
Turun yliopisto toimi 1950-luvulle saakka entisen hotelli Phoenixin tiloissa Yliopistonkadun varrella Turun kauppatorin laidalla.
Yliopiston kirjaston päärakennus Yliopistonmäellä. Sen edessä on oikealla suihkukaivo ja Wäinö Aaltosen veistos Genius ohjaa nuoruutta. Kirjaston edessä oleva Tieteen tammi on istutettu vuonna 1973.

Turun yliopisto on opiskelijamäärältään Suomen kolmanneksi suurin yliopisto Helsingin ja Tampereen yliopistojen jälkeen. Yliopistossa opiskelee noin 20 000 opiskelijaa, ja joka vuosi tutkintonsa päättää noin 3 500 opiskelijaa. Vuonna 2017 yliopistossa suoritettiin alempia korkeakoulututkintoja 1 708, ylempiä korkea­koulu­tutkintoja 1 557 ja tohtorintutkintoja 170.[4] Yliopiston palveluksessa työskenteli vuoden 2017 lopussa noin 3 400 henkilöä.[5]

Elokuussa 2019 yliopiston rehtorina aloitti Jukka Kola.[6] Yliopiston viimeisenä kanslerina ennen instituution lakkauttamista toimi vuosina 2010–2013 Pekka Puska.[7][8]

Yliopiston Turun kampus sijaitsee kaupungin keskustan alueella Yliopistonmäen läheisyydessä. Yliopisto toimii Turun lisäksi Raumalla (varhaiskasvatuksen opettajakoulutus sekä luokan- ja käsityönopettajakoulutus) ja Porissa (kauppakorkeakoulu sekä digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kultuuriperinnön tutkinto-ohjelma).

Historia

Turun Akatemia
Pääartikkeli: Turun akatemia

Turkuun perustettiin jo vuonna 1640 yliopisto, Turun Akatemia, joka on nykyisen Helsingin yliopiston edeltäjä. Se oli kolmas Ruotsin valtakuntaan perustettu yliopisto ja Suomen ainoa. Turun palon jälkeen vuonna 1827 Akatemia siirrettiin Helsinkiin. Akatemian siirtämisen jälkeen yliopistollinen opetus Turussa loppui vuoteen 1917 asti.

Turun Akatemian ajoista Turun yliopistolla muistuttavat nykyisin muun muassa Akatemiatalo ja yliopiston päärakennuksen vierellä sijaitseva Kolme vekkulia -niminen monumentti, joka esittää vuonna 1822 Turun Akatemiassa opintonsa aloittaneita J. V. Snellmania, Elias Lönnrotia ja J. L. Runebergia.

Turun yliopisto

Yliopistollinen opetus tuli takaisin Turkuun pian Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1918, kun kaupunkiin perustettiin ruotsinkielinen Åbo Akademi. Nykyisen Turun yliopiston perusti vuonna 1920 Turun Suomalainen Yliopistoseura suomenkieliseksi monialayliopistoksi ruotsinkielisen Åbo Akademin ja kaksikielisen Helsingin yliopiston rinnalle. Yliopiston alkuaikoja leimasi vahva suomalaiskansallinen henki, ja se toimikin aluksi nimellä Turun Suomalainen Yliopisto. Yliopiston tunnuslause Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle kuvaa itsenäisyyden alkuajan aatetta ja 22 040:tä vapaaehtoista lahjoittajaa, jotka mahdollistivat yliopiston perustamisen.

Uuteen yliopistoon perustettiin seitsemän professuuria – neljä humanistisiin aineisiin ja kolme luonnon­tieteisiin. Yliopiston ensimmäiset professorit olivat kotimaisen ja yleisen kirjallisuushistorian professori V. A. Koskenniemi, suomen kielen ja sen sukukielten professori Heikki Ojansuu, Suomen historian professori Artturi H. Virkkunen, kasvitieteen professori Johan Liro, eläintieteen professori W. M. Linnaniemi, filosofian professori Eino Kaila ja kemian professori M. H. Palomaa. Yliopiston ensimmäiseksi rehtoriksi valittiin professori Virkkunen.[9]

Turun Suomalaisen Yliopiston professorit vuonna 1922. Kuvassa vasemmalla yliopiston ensimmäinen rehtori Artturi H. Virkkunen.

Turun yliopisto aloitti toimintansa entisen Hotelli Phoenixin rakennuksessa Kauppatorin laidalla. Opetus alkoi 27. kesäkuuta vuonna 1922. Tuolloin yliopiston kirjoissa oli 87 opiskelijaa, ja yliopisto koostui kahdesta tiedekunnasta – humanistisesta ja matemaattis-luonnontieteellisestä. Humanistisen ja luonnontieteellisen koulutuksen lisäksi suunniteltiin yliopiston toiminnan alkuaikana myös niin valtiotieteellisen kuin maatalouskoulutuksenkin aloittamista, mutta nämä suunnitelmat eivät toteutuneet.[9]

Turun yliopisto ajautui 1920-luvun lopulla kriisiin, jonka takia se oli lähellä joutua kokonaan lakkautettavaksi. Kriisin taustalla oli suomen kielen tutkijan E. N. Setälän valinta yliopiston kansleriksi. Setälä pyrki supistamaan yliopiston toimintaa ja samalla vahvistamaan perustamaansa Suomen suku -tutkimuslaitosta. Se kiristi yliopiston johdon välejä. Rehtori V. A. Koskenniemen erottua vuonna 1931 uudeksi rehtoriksi valittiin J. G. Granö, joka kykeni vastustamaan voimakastahtoista Setälää.[10]

Yliopisto sai kolmannen tiedekuntansa vuonna 1943, kun sotaa käyvän kansakunnan tarpeita vastaamaan perustettiin valtion rahoittama lääketieteellinen tiedekunta. Opiskelijamäärän kasvaessa ja toiminnan laajentuessa 1950-luvulla yliopisto siirtyi Kauppatorilta Vesilinnanmäen laelle. Nykyisin Yliopistonmäkenä tunnetun mäen ympärille on muodostunut Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen kampusalue. Mäen juurella sijaitsevat myös Turun ylioppilastalot ja Turun yliopistollinen keskussairaala.

Turun yliopiston nopeimman kasvun vuodet ajoittuivat 1960-luvulle, jolloin opiskelijoiden määrä yliopistossa yli kaksinkertaistui noin kolmesta tuhannesta yli seitsemään tuhanteen. Yliopistoon myös perustettiin kaksi uutta tiedekuntaa – oikeustieteellinen tiedekunta vuonna 1960 ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta vuonna 1967.

Yliopiston tiedekunnista toiseksi nuorin, kasvatustieteiden tiedekunta, perustettiin vuonna 1974. Samana vuonna Turun yliopisto useiden muiden yliopistojen tapaan valtiollistettiin. Yliopiston kasvu on jatkunut 1970-luvulta nykypäivään asti. Muun muassa opiskelijoiden ja perustutkintojen määrät ovat lisääntyneet jatkuvasti, ja yliopisto on laajentunut lukuisiin uusiin rakennuksiin Yliopistonmäen ympärille.

Vuodesta 1995 lähtien Turun yliopisto on kuulunut vanhojen eurooppalaisten yliopistojen muodostamaan Coimbra-ryhmään.

Vuonna 2007 tehtiin esitys Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteisen yliopistokonsortion muodostamiseksi. Yliopistojen konsortio aloitti toimintansa 1. elokuuta 2008.[11] Vuoden 2010 alusta alkaen Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu muodostivat uuden yhteisen yliopiston, jonka nimeksi tuli Turun yliopisto.

Viimeisimpänä yliopiston tiedekunnista perustettiin teknillinen tiedekunta vuonna 2021.

Tiedekunnat

Turun yliopisto koostuu seuraavista kahdeksasta tiedekunnasta (suluissa perustamisvuosi):

Erilliset laitokset

Tiedekuntiin kuuluvien laitosten lisäksi Turun yliopistoon kuuluu viisi erillistä laitosta[12]:

Tutkimus

Turun yliopisto määrittelee itsensä kansainväliseksi, monitieteiseksi tutkimusyliopistoksi, jonka tutkimuksen temaattiset kokonaisuudet ovat:

Tutkimusyliopistoksi suuntautuminen näkyy muun muassa yliopiston kustannusten kohdistumisessa eri kulualueille: yliopiston kokonaiskustannuksista lähes puolet kohdentuu tutkimukseen ja tieteelliseen jatkokoulutukseen[13].

Vuonna 2017 yliopisto tuotti yhteensä 3 453 tieteellistä julkaisua.[5]

Huippuyksiköt

Turun yliopisto on johtanut muutamia Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköitä. Näitä ovat olleet muun muassa:

  • Primaarituottajien molekyylibiologian huippuyksikkö (vuosina 2014–2019, johtajana professori Eva-Mari Aro)
  • Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikkö (vuosina 2014–2019, professori Juhani Knuuti)
  • Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö (vuosina 2008–2013, professori Juhani Knuuti)
  • Integroitu fotosynteesi- ja metabolitutkimus (vuosina 2008–2013, professori Eva-Mari Aro)
  • Julkisen valinnan huippuyksikkö/PCRC – the Public Choice Research Centre (vuosina 2008–2013, johtajana professori Hannu Salonen)
  • Evoluutiogenetiikan ja -fysiologian huippuyksikkö (vuosina 2006–2011, professori Mikko Nikinmaa)[14]
  • Miehen lisääntymisterveys (vuosina 2002–2007, johtajana professori Ilpo Huhtaniemi)
  • Soluliikenne (vuosina 2000–2005, akatemiaprofessori Sirpa Jalkanen)

Lisäksi yliopisto on mukana bio- ja nanopolymeerien tutkimusryhmässä, genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikössä, globaalin hallinnon tutkimuksen huippuyksikössä ja kasvin signaloinnin tutkimuksen huippuyksikössä.

Hallinto

Hallitus

Yliopiston hallituksen puheenjohtaja on Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Hallitukseen kuuluu yliopiston ulkopuolisia jäseniä, yliopiston professoreita sekä opiskelijaedustajia.[15]

Rehtorit
Turun yliopiston ensimmäinen rehtori, A. H. Virkkunen.

Rehtori johtaa yliopiston toimintaa sekä käsittelee ja ratkaisee yliopiston yleistä hallintoa koskevat asiat. Rehtori toimii rehtorinviraston päällikkönä.

Turun yliopiston rehtorina ovat toimineet:

Rehtori Vuodet
Artturi H. Virkkunen (1922–1924)
V. A. Koskenniemi (1924–1932)
J. G. Granö (1932–1934)
Einar W. Juva (1934–1945)
Harry Waris (1945–1948)
T. E. Olin (1948–1954)
Osmo Järvi (1954–1960)
Tauno Nurmela (1960–1970)
Kaarlo Hartiala (1970–1975)
Osmo Ikola (1975–1981)
Arje Scheinin (1981–1987)
Arne Rousi (1987–1993)
Keijo Paunio (1994–1997)
Keijo Virtanen (1997–2012)
Kalervo Väänänen (2012–2019)
Jukka Kola (2019–)

Kanslerit
Turun yliopiston ensimmäinen kansleri, J. R. Danielson-Kalmari

Turun yliopiston hallitus lakkautti kanslerin tehtävän lukuvuoden 2013 alusta alkaen ja toimenkuvaan kuuluneet tehtävät siirtyivät rehtorille.[16] Kanslerin tehtävänä oli edistää tieteitä ja vahvistaa yliopiston johtosäännöt ja vastaavat yleiset määräykset, jotka yliopiston hallitus hyväksyi.

Turun yliopiston kanslerina ovat toimineet:

Yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa

Lisäksi Turun yliopistolla on lukuisia yhteistyöhankkeita Åbo Akademin kanssa. Näitä yhteistyöhankkeita ovat muiden muassa:

Erilaisia tuloksia laatu- ja tehokkuusselvityksissä

Turun yliopisto on sijoittunut lukuisissa kansainvälisissä yliopistojen vertailuissa suomalaisyliopistojen parhaimmistoon. Vuonna 2006 yliopisto sijoittui kiinalaisen Shanghain Jiao Tong -yliopiston viidensadan parhaan tutkimusyliopiston listalla toiseksi parhaana suomalaisyliopistona jaetulle sijalle 201. Eurooppalaisista yliopistoista Turun yliopisto arvioitiin sijalle 79.[13] Brittiläisen The Times Higher Education Supplement -lehden maailmanlaajuisella listalla Turun yliopisto sijoittui samana vuonna sijalle 317., ja vuonna 2007 sijalle 237.[17][18]

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lokakuussa 2007 julkistaman selvityksen mukaan Turun yliopisto on Jyväskylän yliopiston jälkeen Suomen toiseksi tehokkain yliopisto[19]. VATT:n selvitystä on kuitenkin arvosteltu, ja vastineena sille on esitetty tuottavuusvertailu, jossa Helsingin yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu todettiin maan tehokkaimmiksi.[20]

Kampusalue
Arcanum (edessä), Calonia (vasemmalla), Educarium (takana vasemmalla) ja Publicum (takana oikealla) ovat eräitä Turun yliopiston uusimmista rakennuksista.
Vuonna 2006 valmistunut ICT-talo.
Yliopistonmäen kampus.
Syksyllä 2018 purettu Mikro.

Turun yliopiston laitokset sijaitsevat Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun yhteisellä kampusalueella Turun ensimmäisessä kaupunginosassa. Kampuksen yhteydessä sijaitsevat myös muun muassa Turun yliopistollinen keskussairaala, ylioppilastalot ja ylioppilaskylä.

Yliopisto siirtyi kampusalueen keskellä sijaitsevalle Yliopistonmäelle 1950-luvulla. Yliopiston päärakennuksen, pääkirjaston ja luonnontieteiden talon käsittäneen kokonaisuuden suunnitteli arkkitehti Aarne Ervi. Ervin suunnittelemat rakennukset edustavat tyylisuunnaltaan modernismia. Rakennusten lisäksi Ervin suunnittelemaan kokonaisuuteen kuuluu Wäinö Aaltosen Genius ohjaa nuoruutta -suihkukaivoveistos. 1960- ja 1970-luvuilla valmistuivat mäellä sijaitsevat Aarne Ehojoen suunnittelemat humanistisen tiedekunnan käyttämät rakennukset Fennicum ja Juslenia, joista jälkimmäinen on nimetty professori ja piispa Daniel Jusleniuksen mukaan. Uudehkojen rakennusten lisäksi Yliopistonmäellä on myös vanhempia taloja, kuten Rosetta, jossa sijaitsevat useiden kielten kääntämisen ja tulkkauksen oppiaineiden tilat.

Turun yliopiston 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut rakennukset ovat kärsineet vakavista sisäilmaongelmista. Vuonna 1969 valmistuneesta Fennicumin käytöstä luovuttiin kokonaan vuonna 2016 homeen vuoksi.[21] Vuonna 1975 valmistunut Juslenia purettiin sisäilmaongelmien vuoksi vuodenvaihteessa 2018–2019.[22][23]

Yliopistonmäellä sijaitsevien rakennusten rakentamisen jälkeen kampusta on jatkuvasti laajennettu mäen ympärille, muun muassa puolustus­voimien aiemmin käyttämälle Turun vanhalle kasarmialueelle. Siellä sijaitsevat muun muassa yliopiston humanistisen tiedekunnan rakennus Arcanum[24], oikeustieteellisen tiedekunnan rakennus Calonia, kasvatustieteellisen tiedekunnan Educarium ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Publicum. Kasarmialueen vanhoissa rakennuksissa toimi yliopiston humanistisen tiedekunnan laitoksia. Esimerkiksi humanistiseen tiedekuntaan kuuluva historian laitos siirtyi vuonna 2006 aiemmin Turun sotilaspiirin esikuntana toimineeseen, vuonna 1834 valmistuneeseen Pehr Johan Gylichin suunnittelemaan empiretyyliseen rakennukseen Sirkkalan kasarmialueelle. Oppiaineet muuttivat kuitenkin pois Sirkkalasta kesällä 2020.[25]

Eräitä uusimmista yliopiston uudisrakennuksista ovat edellä mainitut Educarium ja Publicum sekä vuonna 2006 valmistunut ICT-talo, jossa sijaitsevat muun muassa informaatioteknologian laitoksen tilat. Yliopiston käyttämät tilat ovat laajuudeltaan yhteensä noin 190 000 neliömetriä.[13]

Alumnitoiminta

Turun yliopiston alumnitoiminnan tavoite on säilyttää yhteys yliopiston ja sen kasvattien välillä. Turun yliopiston alumneja ovat kaikki Turun yliopistossa tai Turun kauppakorkeakoulussa tutkinnon suorittaneet, opiskelleet ja työskennelleet. Turun yliopiston kasvatit ovat asiantuntijoita ja vaikuttajia monenlaisissa yhteiskunnan rooleissa. Alumnit osallistuvat yliopiston kehittämiseen sekä tukevat opiskelijoita esimerkiksi toimimalla mentoreina.

Yliopistossa toimii useita alakohtaisia alumnijärjestöjä. Vanhin alakohtainen alumnijärjestö on vuonna 1994 perustettu lääketieteellisen tiedekunnan yhdistys Alumni Medicinae Aboenses. Myös esimerkiksi oikeustieteen alumnien alumniyhdistys Senilex tekee aktiivista yhteistyötä tiedekunnan kanssa. Turun yliopisto on vuodesta 2004 lähtien nimennyt Vuoden alumneja.

Vuoden alumnin tunnustuksen ovat saaneet:

Lasten yliopisto

Turun yliopisto aloitti ensimmäisenä Suomessa Lasten yliopiston huhtikuussa 2008 pidetyllä 7–10-vuotiaille suunnatulla neljän tiedeluennon sarjalla. Lasten yliopisto järjestää keväisin tiedeluentoja, lukuvuosien aikana tiedekerhoja ja kesäisin tiedeleirejä. Tilauksesta yliopisto järjestää myös tiedesynttäreitä.[26]

Katso myös

Lähteet

Viitteet
  1. Turun yliopiston vuosikertomus 2017 Turun yliopisto. Arkistoitu 10.5.2018. Viitattu 9.5.2018.
  2. Lyhenneluettelo 7.1.2013. Kotimaisten kielten keskus Kotus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 25.6.2013.
  3. Lyhenneluettelo: U Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.3.2016.
  4. Turun yliopistosta valmistui 170 tohtoria ja 1 557 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta www.utu.fi. Viitattu 3.12.2021.
  5. Vuosikertomus 2017 31.12.2017. Turun yliopisto. Arkistoitu 10.5.2018. Viitattu 9.5.2018.
  6. Rosvall, Minna: Turun yliopiston uusi rehtori luottaa parempiin aikoihin: "Tutkijat pitäisi saada tekemään tutkimusta eikä vain hakemaan rahoitusta" 14.8.2019. Yle. Viitattu 29.10.2019.
  7. Pekka Puskasta Turun yliopiston kansleri ts.fi. 17.6.2010. Viitattu 3.12.2021.
  8. Pekka Puska täydentää kanslerien muotokuvien sarjan www.utu.fi. Viitattu 3.12.2021.
  9. Turun yliopiston suomalaisen yliopistoseuran syntyvaiheet ja yliopiston perustaminen Agricola – Suomen historiaverkko. Viitattu 5.9.2007.
  10. Tiitta, Allan: Sinisten maisemien mies, s. 382-388. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011.
  11. Linna, Markku: Turusta tieteen huippukeskittymä. Suunnitteluryhmän loppuraportti 16.2.2007 19.2.2007. Opetusministeriö. Arkistoitu 6.5.2007. Viitattu 4.5.2007.
  12. Turun yliopiston erilliset laitokset Turun yliopisto. Viitattu 25.11.2021.
  13. Tilinpäätös, toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2006. Turun yliopisto. Arkistoitu 11.1.2012. Viitattu 12.5.2007.
  14. Centre of Excellence in Evolutionary Genetics and Physiology aka.fi. 2006. Arkistoitu 25.8.2013. Viitattu 27.8.2007. (englanniksi)
  15. Turun yliopiston organisaatio ja johto www.utu.fi. Viitattu 30.3.2021.
  16. Turun yliopiston kanslerit Turun yliopisto. Arkistoitu 15.3.2015. Viitattu 8.11.2013.
  17. Turun yliopisto kohensi sijoitustaan huippuyliopistojen listalla 2007. Turun yliopisto. Arkistoitu 23.11.2007. Viitattu 20.11.2007.
  18. THES – QS World University Rankings 2007 – Top 400 Universities topuniversities.com. 2007. Viitattu 20.11.2007.
  19. Salmela, Kari: Kuopion yliopiston tehokkuus maan parhaimpia kantti.net. 9.10.2007. Kantti.net. Arkistoitu 6.1.2015. Viitattu 16.10.2007.
  20. Prof. Jarkko Hautamäki, prof. Patrik Scheinin: Mielipide: Tehokkuuslistaus kaukana todellisuudesta. Helsingin Sanomat, 17.10.2007.
  21. Turun yliopisto luopuu homeisesta Fennicumista lopullisesti Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2021.
  22. Jäähyväiset Juslenialle Turun ylioppilaslehti. 14.6.2018. Arkistoitu 19.5.2021. Viitattu 1.4.2021.
  23. Katri Paananen: Juslenia | Muistettu tiedekunta sites.utu.fi. 8.2.2020. Viitattu 1.4.2021.
  24. Uudistunut Arcanum avautui humanistisen tiedekunnan käyttöön www.utu.fi. Viitattu 26.1.2022.
  25. Sirkkala | Muistettu tiedekunta sites.utu.fi. 8.2.2020. Viitattu 4.5.2022.
  26. Lasten yliopisto

    Kirjallisuutta
    • Soikkanen, Timo: Wenäjän varjo. Turun Suomalaisen Yliopiston juurilla. Kirja-Aurora, 2012.

    Aiheesta muualla

    Turun yliopisto
    Tiedekunnat
    Erillislaitokset
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.