Turku 1600-luvulla

1600-luvun Turku, oli aiempia vuosisatoja rauhallisempi. Vielä Ruotsin sisällissota 1590-luvulla toi rauhattomuutta Turkuun, mutta 1600-luvulla kaupunki ei enää joutunut taistelutantereeksi. 1600-luvulla Turun asema laajan alueen keskuksena korostui entisestään, kun sinne perustettiin lukuisia uusia hallinto- ja koululaitoksia. Lääninhallitus kaupunkiin perustettiin vuonna 1617, Turun hovioikeus 1623, lukio 1630 ja Turun akatemia, Suomen ensimmäinen yliopisto, vuonna 1640.[1] Ruotsi sai Itämeren alueella itselleen suurvalta-aseman, kun muut valtiot olivat 1600-luvun alun aikana heikentyneet.

Turun akatemian perustaminen
Pääartikkeli: Turun akatemia

Valistunut hallitsija kuningatar Kristiina antoi käskyn perustaa Turkuun Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun akatemia, vuonna 1640.[1] Hanketta tukivat vahvasti myös kenraalikuvernööri Pietari Brahe ja Turun piispa Isaacus Rothovius. Suurvaltakaudella koulutukseen ja sivistykseen alettiin kiinnittää Ruotsissa aiempaa enemmän huomiota.lähde?

Turun Akatemia oli Ruotsin kolmas yliopisto. Pohjoismaiden vanhinta, Uppsalan yliopistoa kehitettiin, ja kruunu perusti uusia yliopistoja Turun ohella Tarttoon (1632) ja Lundiin (1666). Turussa yliopiston perustaminen toteutettiin käytännössä muuttamalla Turun kymnaasi yliopistoksi ja nimittämällä useimmat sen opettajat professoreiksi. Uuden yliopiston avajaiset pidettiin 15. heinäkuuta 1640.lähde?

Kenraalikuvernöörin virasto

Turun noin 3 000 hengen väestöä eivät enää 1600-luvulla muodostaneet ainoastaan papit, kauppiaat, käsityöläiset ja palvelijat, vaan myös ensimmäistä kertaa suuri joukko virkamiehiä, opiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa. Ensimmäinen Suomeen nimitetty kenraalikuvernööri otti kaupungin asuinpaikakseen 1620-luvulla. Sittemmin kreivi Pietari Brahe toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1637–1640 ja 1648–1654 tehtävänään alueen hallinnon hoitaminen. Tätä tehtävää varten Turun linnassa oli kenraalikuvernöörin virasto.[2]

Turun akatemian vihkiäiset vuonna 1640, Albert Edelfeltin maalaus vuodelta 1902.

Lähteet
  1. Kuninkaallinen Turun akatemia museo.helsinki.fi. Viitattu 30.3.2008.
  2. Turun maakuntamuseo: Kreivin aikaan turku.fi. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 10.7.2008.
    Turun historia
    Keskiaika

    Dominikaaniveljien konventti • Hansaliitto • Hämeen härkätie • Kalmarin unioni • Koroinen • Koukku (verotus) • Kuninkaantie • Kuusiston piispanlinna • Manuale Aboense • Piispa Henrik • Piispa Henrikin liturgia • Turun katedraalikoulu • Turun linna • Turun linnalääni • Turun maaoikeus • Turun tuomiokapituli • Turun tuomiokirkko • Turun tuomiokirkon mustakirja • Uskonpuhdistus • Vanha Suurtori • Vanha viha

    Uusi aika

    Codex Aboensis • Graduale Aboense • Eerik XIV • Juhana III • Kaarina Maununtytär • Katariina Jagellonica • Kustaa Vaasa • Mikael Agricola • Missale Aboense • Petrus Särkilahti • Pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota • Søren Norby • Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo • Turun akatemia • Turun hovioikeus • Turun rauha

    1800-luku

    Arseni Zakrevski • Carl Ludvig Engel • Fredric von Rettig • Gustav Albert Petrelius • Suomen suuriruhtinaskunta • Turun kaupunginvaltuusto • Turun palo • Turun raitioliikenne • Åbo Svenska Teater • Turun romantiikka • Turun piirustuskoulu • Turun Wiikko-Sanomat • Vartiovuoren tähtitorni • Åbo Underrättelser

    1900-luku

    Aboa Vetus & Ars Nova • Adolf Ehrnrooth • Mauno Koivisto • Paavo Nurmi • Talvisodan pommitukset • Turun Sanomat • Turun taidemuseo • Turun yliopisto • Turun kaupunginteatteri • Turun kauppakamari • Turun tauti • Turun Tiedepuisto • Åbo Akademi • Turun Osuuskauppa

    2000-luku

    Euroopan kulttuuripääkaupunkina 2011 • Kakolan funikulaari • Turun pikaraitiotie • Turun kaupunkiseutu • Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun konsortio

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.