Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta

Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta (turkmeeniksi Түркменистан Совет Социалистик Республикасы, Türkmenistan Sowet Sotsialistik Respublikasy, ven. Туркме́нская Сове́тская Социалисти́ческая Респу́блика, Turkmenskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika), lyhyemmin Turkmenistanin SNT (turkmeeniksi Түркменистан ССР, ТүрССР, Türkmenistan SSR, TürSSR, ven. Туркме́нская ССР, ТурССР, Turkmenskaja SSR, TurSSR), oli Neuvostoliiton osavaltio Keski-Aasiassa. Se käsitti nykyisen Turkmenistanin alueen.

Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta
Түркменистан Совет
Социалистик Республикасы
Туркменская Советская
Социалистическая Республика
Lippu Vaakuna

Turkmenistanin SNT:n sijainti Neuvostoliiton kartalla
Turkmenistanin SNT:n sijainti Neuvostoliiton kartalla
Valtiomuoto neuvostotasavalta
osa  Neuvostoliittoa
Pääkaupunki Ašhabad
Pinta-ala
– yhteensä 488 100[1] km² 
Väkiluku (1989) 3 534 000[2]
– väestötiheys 7,2 / km²
Historia
– Perustettu 1924
– Liittyi NL:oon 13. toukokuuta 1925
– Lakkautettu 27. lokakuuta 1991
Viralliset kielet turkmeeni (de facto) ja venäjä
Valuutta Neuvostoliiton rupla (SUR)
Aikavyöhyke +5
Tunnuslause Әхли юртларың пролетарлары, бирлешиң!
Kansallislaulu Turkmenistanin sosialistisen neuvostotasavallan hymni

Historia

Turkmenistanin SNT:n edeltäjä oli 7. elokuuta 1921 Turkestanin ASNT:n yhteyteen perustettu Turkmeenien alue. Turkmenistanin SNT perustettiin syksyllä 1924 Turkmeenien alueesta sekä osista Buharan ja Horezmin sosialistisia neuvostotasavaltoja. Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta liittyi Neuvostoliittoon 13. toukokuuta 1925.

Neuvostovallan alkuaikana turkmeenien paimentolaiselämä pyrittiin lopettamaan perustamalla kollektiivisia maatiloja ja heidän islamilainen uskontonsa pyrittiin myös tuhoamaan. Nämä sortotoimet purkautuivat kapinana neuvostohallintoa vastaan 1936. Kapina kukistettiin ja yli miljoona turkmeenia pakeni Afganistaniin ja Iraniin. Turkmeenien uskontoon kohdistuneita sortotoimenpiteitä kuvaa hyvin se, että vuonna 1911 Turkmenistanin alueella oli 411 moskeijaa, mutta vuonna 1941 niistä oli käytössä enää viisi. Myös Turkmenistanin kansallisuusoloja pyrittiin sekoittamaan, tuomalla tuhansia venäläisiä uudisasukkaita asumaan alueelle.lähde?

Karakumin kanavan rakentaminen 1950-luvulla muutti laajat, siihen asti hyödyttömät, alueet puuvillanviljelylle soveltuviksi. Kanavan vesi johdettiin Amudarjajoesta, mikä aiheutti Araljärven kutistumisen.

Neuvostoliiton hajotessa Turkmenistanin SNT julistautui itsenäiseksi 27. lokakuuta 1991 ja siitä tuli itsenäinen Turkmenistan.

Lähteet
  1. Kaufman, Richard F. & Hardt, John Pearce: The Former Soviet Union in Transition, s. 572. M.E. Sharpe, 1993. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.1.2017).
  2. Государственный комитет СССР по статистике: Население СССР по данным всесоюзной переписи населения 1989 г., s. 9. Финансы и статистика, 1990. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.1.2017). (Arkistoitu – Internet Archive)

    Aiheesta muualla


    Neuvostotasavallat
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.