Turkis

Turkiskauppias Albertasta 1890-luvulla

Turkiksia valmistetaan tarhattujen ja villien eläinten nahoista.[2] Metsästämällä hankitut eläinperäiset turkikset ovat olleet muinoin osa neandertalinihmisen ja nykyihmisen vaatetusta. Nykyään eläinperäisiä turkiksia tuotetaan länsimaissa pääasiassa tarhaamalla.

• chinchilla
• hilleri
• hylje
• kani
• kettu ja naali sekä niiden lukuisat värimuunnokset, yleisimmät:
  • sinikettu – tarhatun naalin kauppanimike
  • hopeakettu – punaketun alun perin luonnosta löytynyt värimutaatio
• kissa
• koira
• lammas
• majava
• minkki
• nutria
• orava
• piisami
• saukko
• soopeli
• supikoira

Suomessa kasvatettavia turkiseläimiä ovat minkki, suomensupi sekä sini- ja hopeakettu.

EU-maissa kissoista ja koirista peräisten olevien turkisten tuottaminen, maahantuonti, maastavienti, myynti ja markkinointi on kielletty.[4]

Lainsäädännöllisten rajoitusten ohella lukuisat muotisuunnittelijat, tekstiilivalmistajat ja vaateliikkeet ympäri maailmaa ovat vapaaehtoisesti kieltäytyneet käyttämästä eläinperäisiä turkiksia vaatteidensa materiaalina. Turkiksista mallistoissaan luopuneita muotisuunnittelijoita ja -taloja ovat muun muassa Giorgio Armani (omistaa vaateliikkeet Giorgio Armani, Emporio Group, AJ Armani Jeans ja Armani Casa), Hugo Boss, Tommy Hilfiger, Gucci ja Calvin Klein.[5][6]

Tekoturkiksia voidaan valmistaa luonnonkuiduista kuten hampusta ja puuvillasta.[2] Tekokuituisia tekoturkiksia valmistetaan akryylistä, polyesteristä ja muista synteettisistä kuiduista, tai muuntokuiduista kuten viskoosista.

Yhden keinokarvatakin valmistamiseen voi kulua jopa kymmenen tynnyrillistä öljyä. Takit ovat useimmiten akryylia, polyesteria ja nylonia. Pesun yhteydessä esimerkiksi akryylistä valmistetusta vaatteesta irtoaa keskimäärin 1 900 mikromuovihiukkasta, jotka päätyvät saastuttamaan meriä.[7][8]

Pistokokeissa on paljastunut, että monet hupuissa ja kauluksissa käytettävät karvat, joiden sanotaan olevan keinokuitua, ovat todellisuudessa aitoa turkista.[9] Esimerkiksi supikoiran turkki tulee halvemmaksi kuin keinokarva, sillä suurin osa vaatteista on valmistettu Kiinassa[9], jossa turkiseläinten pitoa tai kohtelua ei säädellä minkäänlaisella lainsäädännöllä.[10]

Talvitakeissa käytettävä hupun turkisreunus ei ole vain somiste, vaan sillä on käytännön tarkoitus. Reunus luo lämpimämmän mikroilmaston kasvojen ympärille ja suojaa näin kylmältä ja viimalta. Tätä ovat hyödyntäneet pukeutumisessaan monet pohjoisten seutujen alkuperäisasukkaat, kuten esimerkiksi inuiitit.[11]

EU:n lainsäädännön mukaan tuotteesta on selvittävä, mikäli se sisältää tekstiilien lisäksi eläinperäisiä osia. Virheellisistä tai valheellisista merkinnöistä ei kuitenkaan seuraa valmistajille sakkoja, joten merkinnöissä on usein puutteita.[9]

• Turkiskauppa
• Turkislakki