Maanjäristykset Turkissa 6. helmikuuta 2023

Maanjäristyksen keskeisimmällä vaikutusalueella asuu ainakin 26 miljoonaa ihmistä, joista 15 miljoonaa asuu Turkissa ja 11 miljoonaa Syyriassa.[8] Turkin kymmenessä maakunnassa, joihin maanjäristys oli iskenyt eniten julistettiin kolme kuukautta kestävä hätätila.[9] Tuhoalueen laajuutta on havainnollistettu kertomalla sen vastaavan Ranskan kokoista aluetta. Raivaustöiden jälkeisten jälleenrakennustöiden arvioidaan kestävän monia vuosia. [10]

Pelastus- ja raivaustöiden ollessa yhä kesken, on 24. helmikuuta (Syyria) tai 1. maaliskuuta (Turkki) mennessä raportoitu yli 51 800 ihmisen menehtyneen. Turkissa kuolleita on löytynyt ainakin 45 089 (1.3.2023).[1] Fyysisesti loukkaantuneita raportoitiin olleen 108 068 (16. helmikuuta);[11] minkä lisäksi psyykososiaalista apua oli annettu katastrofimaakunnissa lähes 500 000 ihmiselle ja muualla noin 200 000:lle.[12] Maanjäristyksen eniten vaikuttaneen 11 Turkin maakunnan alueelta oli evakuoitu 460 900 ihmistä (20.2.2023).[12] Turkki ilmoitti sunnuntaina 19. helmikuuta lopettavansa pelastustyöt yhdeksässä 11:sta maanjäristysalueeksi julistamastaan maakunnasta. Näissä maakunnissa siirrytään suoraviivaisempaan raivaustyöhön. Kuitenkin vielä edellispäivänä lauantaina 18. helmikuuta 2023 löydettiin raunioista elossaolevia ihmisiä.[13] Tuhansien arvioitiin olevan yhä luhistuneiden talojen alle hautautuneena, joista monia ei oltu vielä päästy tutkimaan.

Syyrian uhritiedot ovat sisällissodan vuoksi hajanaisemmat ja raportoidut luvut eivät kata kaikkia löydettyjä maanjäristyksien uhreja. Alueen pelastus- ja avustustyöt ovat tapahtuneet viipeellä. Syyrian oppositioalueelta tietoja kokoava Syrian Observatory for Human Rights (SOHR) päivitti perjantaina 24. helmikuuta Syyriassa maanjäristyksissä menehtyneiden lukumääräksi 6 760 ja loukkautuneiden lukumääräksi 14 500.[2] Aiemmin huomautettiin, että useissa Syyrian kylissä sukulaiset olivat jo ehtineet haudata maanjäristyksessä kuolleet vainajansa ennen pelastushenkilöstön saapumista. Näitä jo haudattuja maanjäristysuhreja ei ole sisällytetty raportoituihin lukuihin, joka siis aliarvioi todellista uhrimäärää.[14] Turkista, jossa sadat tuhannet syyrialaiset ovat olleet paossa sisällissotaa, oli kotimaahansa palautettu haudattavaksi ainakin 1 779 maanjäristyksessä menehtynyttä.[14]

Turkin ensimmäisessä kansainvälisessä avunpyynnössä todettiin edeltävän viikonlopun lumi- ja vesisateiden, sähkö-, tielinjojen sekä tietoliikenneyhteyksien katkeamisen vaikeuttavan pelastustöitä ja maanjäristyksen uhrien asemaa. Ainakin kaksi sairaalaa (Malatyassa ja Hatayjassa) sekä useita hotelleja on raportoitu romahtaneen.[15] Lämpötila on matala, ja voi yöllä laskea pakkaselle, mistä syystä pelastustöillä on kiire etteivät rakennuksiin loukkuun jääneet palellu.[5] Turkin valtion ilmatieteellinen palvelu ja muut sääpalvelut ennustivat viileän sään jatkumista ja lumi- tai vesisateita järistysalueelle myös järistyspäivää seuraavan viikon aikana.[16]

Pelkästään Turkissa ainakin 139 000 rakennusta todettiin sortuneen tai vaurioituneen niin pahoin, että ne tultaisiin purkamaan.[17] Tilapäismajoitukseksi on pystytetty yli 175 000 telttaa (toisen lähteen mukaan runsas 172 000 telttaa 16.2.2023 mennessä[11]), ruoka- ja vaateapua on tarjottu. Turkin valtio on kertonut myöntävänsä asuntonsa menettäneille esimerkiksi taloudellista vuokra- ja muuttotukea sekä rahallista tukea myös läheisensä menettäneille. Maan 20 868 koulurakennuksista vain 95 tuhoutui tai vaurioitunut pahoin. Siksi kouluopetus jatkuu maanjäristysalueellakin maaliskuun alusta lähtien. [18]

Syyllisiä on vaadittu vastuuseen. Oppositio syytti Turkin hallitusta siitä, ettei se ole pannut rakennusmääräyksiä toimeen. Maan hallitus puolestaan kehoitti pidättämään ainakin 113 romahtaneiden rakennuksen rakentamisesta vastuullista.[19] Runsas viikko järistyksen jälkeen julkaistu Turkin rakennusinsinöörikamarin (İMO) alustava raportti piti keskeisenä osasyinä suureen uhrimäärään huonosti perustettua rakentamista vuoden 2000 jälkeenkin joko peltomaalle, maanjäristyksessä "nestemäisesti" käyttäytyvälle maalle tai paikoille, joissa peruskallio on liian syvällä. Lisäksi kerrostalojen pohjakerrosten seinämät oli usein rakennettu heikoksi (tai heikkolaatuista materiaalia käyttäen) eikä rakennustarkastuksia ole tehty tehokkaasti, mikä on estänyt maanjäristyskestävyydeltään kelvottomien rakenteiden havaitsemisen.[20] Vuonna 2018 julkaistun tilaston mukaan yli puolet Turkin rakennuksista - lähes 13 miljoonaa rakennusta - ei täyttänyt Turkin rakennus- ja turvallisuussäädöksiä. Kritiikin mukaan Turkissa valtaa yli 20 vuotta pitäneen AKP-puolueen toimilla on rajoitettu riippumattomien rakennus- ja arkkitehtuuriasiantuntijoiden mahdollisuutta esittää kantojaan rakennushankkeista. Monia kriittisiä rakennusalan asiantuntijoita on vangittu.[21] Presidentti Erdoğan väitti puheessaan AFADille, että "98 prosenttia maanjäristyksessä sortuneista taloista olisi rakennettu ennen vuoden 1999 maanjäristystä". Väite herätti huomiota, todettiin epärealistiseksi ja sai kysymään, mikä Turkin 22 vuotta vallassa olleen presidentin ja hallituspuolueen vastuu on ollut maanjäristystä kestävän asumisen edistämisessä. Nopeasti todettiin ja paikoin satelliittikuvien perusteella näytettiin, että ainakin puolet helmikuun 6. päivän maanjäristyksessä luhistuneista rakennuksista oli rakennettu vuoden 1999 jälkeen.[22] Vuonna 2018 maan hallitus jopa sääti armahduslain, jolloin heikkolaatuisten rakennusten korjausvastuusta saattoi yritys tai henkilö selvitä pienehköä sakkomaksua vastaan sen sijaan, että huteria rakennuksia rakentaneet ja hyväksyneet tahot olisivat joutuneet vastaamaan virheistään ja tekemään kalliita korjauksia rakennusten saattamiseksi normien mukaiseksi. Vastaavia säädöksiä oli annettu ennen aiempiakin vaaleja. Siksi esimerkiksi brittiläisen ULC-yliopiston hätätilasuunnittelun professori David Alexanderin mukaan helmikuun 6. päivän suuronnettomuuden aiheutti erityisesti löperö rakentaminen eikä maanjäristys.[23] Vuosien 2012 ja 2022 välillä - AKP-puolueen ja presidentti Erdoğanin vallassaoloaikana - korruption tasoa mittaavan Transparency Internationalin korruptioideksissä Turkki putosi 47 sijaa alemmaksi sijalta 54 sijalle 101 kaikkiaan 174 maata sisältävällä listalla.[24]

Järistyksen seurauksena noin 865 000 ihmistä majoittui Turkissa teltoissa (21.2.2023); noin 270 telttakylää oli pystytetty.[17] Turkki on kertonut pyrkivänsä käynnistämään uusien asuinrakennusten rakentamisen maaliskuussa 2023. Asuintaloista pyritään rakentamaan 3-5 kerroksisia, niiden paikka pyritään valitsemaan geologian ja geofysiikan asiantuntijoiden avulla ja rakennusten laatuun kiinnitetään aiempaa suurempaa huomiota.

Yhdysvaltalainen pankkikonserni JPMorgan Chase arvioi, että maanjäristyksen suorat taloudelliset vahingot voivat vastata 2,5 prosenttia Turkin vuotuisesta bruttokansantuotteesta, eli noin 25 miljardia Yhdysvaltain dollaria.[25] Toisen, turkkilaista yrityssektoria - ja siis rakennusyrityksiäkin - edustavan tahon ensiarvion mukaan rakennuskannan tuhoutumisen korvaaminen voisi maksaa 70,8 miljardia dollaria.[26]

Syyrian puolella kapinallisten hallitsema luoteisosa Turkin raja-alueella kärsi eniten. Maanjäristystuhot ja uhrit osuivat erityisesti neljään-viiteen Syyrian luoteisosan maakuntaan: Aleppon, Idlibin, Latakian, Haman ja Raqqan maakuntiin.[27] 9 600 rakennusta on tuhoutunut kokonaan tai osittain (18.2.2023).[28] Alepposta pohjoiseen sijaitsevalla naapurialueella, jota kapinalliset turkkimieliset ryhmät kontrolloivat, maanjäristyksen tuhoamia taloja oli hiljattain rakennettu hätäisesti suojaa tarvitseville pakolaisille.[29] Syyrian sodan runtelema Aleppo on eräs kaupungeista, joka on kärsinyt maajäristyksen tuhoista.[30] Turkin helmikuun 6. päivän 2023 järistysten seurauksena noin 20 000 syyrialaista palasi kotimaahansa, koska monet heistä olivat menettäneet järistyksessä kotinsa ja sukulaisensa.[17]

Järistys aiheutti Samoksella vähäisen tsunamin ja satama-alueella oli tulvinut järistyksen jälkeen.[31]

Avustustilanne Syyriassa on vaikea. Asiantuntijat sanovat, että maanjäristyksessä on kyse "kriisistä kriisin päällä". Tällä tarkoitetaan sitä, että 12 vuoden sodan aikana Syyrian alueesta on tullut hajanainen ja kansainvälisten avustusjärjestöjen on vaikea saavuttaa monia sen osia. Syyrian luoteisosa on jo tuhoutunut sodassa, jossa Syyrian hallituksen ja liittoutuneiden venäläiset joukot pommittivat infrastruktuuria, kuten myös sairaaloita.[38] Turkin asevoimien uutisoitiin yhä tulittavan esimerkiksi maanjäristyksessä vaurioitunutta Aleppon seutua 16. helmikuuta 2023.[39] Kansainvälistä avun päätymistä kiperimmin apua tarvitsijoille myös epäiltiin.

Heti maanjäristystä seuraavina päivinä avustustarvikkeita pääsi Syyrian hallituksen valvomille alueille pääasiassa sille ystävällisistä maista, kuten Venäjältä, Iranista ja Yhdistyneistä arabiemiirikunnista, mutta Luoteis-Syyrian kapinallisten kontrolloimille alueille ei juuri saatu avustusta. Kansainväliselle avulle oli vain yksi rajanylityspaikka Turkista. Ne länsimaat, jotka ovat höllentäneet suhteitaan Syyrian presidentti Bashar al-Assadiin eivät kuitenkaan halua lähettää tukea Syyrian hallituksen kautta.

Yhdysvallat ilmoitti 85 miljoonan US dollarin hätäavusta sekä Turkille, että Syyrialle, Syyrian hallitus vastusti tien avaamista kansainvälisille avustusjoukoille kapinallisten hallitsemille alueille. Turkin rajanylityspaikka suljettiin 72 tunniksi maanjäristyksen jälkeen. Rajan avaamisenkin jälkeen avustustuki Syyriaan on ollut hyvin rajoitettua ja rajalle johtavat tiet ovat olleet hyvin huonossa kunnossa. Suurten avustuserien jakelu on ollut vaikeaa, koska Etelä-Turkin monet lentokentät ovat olleet suljettuja.[38]

• 
  Turkin maanjäristysten 6. helmikuuta 2023 intensiteettikartta ja kolmen voimakkaimman järistyskeskuksen sijainti EU-maiden avustustoiminnan näkökantoja korostaen.
• 
  Maanjäristyksessä romahtanut kerrostalo Diyarbakırissä, Turkissa.