Turkanajärvi

Turkanajärvi sijaitsee pääosin Keniassa, mutta sen pohjoisosa ulottuu Etiopiaan.[3] Se on Itä-Afrikan hautavajoaman syrjäisimpiä järviä, ja se sijaitsee aavikkoympäristössä. Turkanajärvi on noin 250 kilometriä pitkä, ja sen keskileveys on noin 30 kilometriä.[4] Veden pinnantaso vaihtelee huomattavasti, mikä vaikuttaa myös järven pinta-alaan. Sen pinta-ala oli vuonna 1973 noin 7 560 neliökilometriä, kun 1990-luvun alussa se oli 6 750 neliökilometriä, kun veden pinta oli 3,5 metriä alempana.[5] Encyclopædia Britannica antaa sen pinta-alaksi 6 405 neliökilometriä.[3]

Turkanajärven syvin kohta on sen eteläosassa olevassa pienessä syvänteessä, joka ulottuu 120 metrin syvyyteen. Sen ulkopuolella syvin kohta on noin 80 metriä.[6] Järven tilavuus on noin 237 kuutiokilometriä.[7] Tilavuudeltaan se on Victoria-, Tanganjika- ja Malawijärven jälkeen Afrikan suurin.[5]

Turkanan altaan lämpötilat ovat korkeita ja ilmasto kuiva. Alueen vuoden keskilämpötila on noin 29 °C ja sadanta 280 millimetriä.[8] Lämpötila ovat hieman korkeampia talviaikaan kuin kesällä, jolloin järvi on ajoittain pasaatituulten kohtaamisvyöhykeen vaikutuspiirissä.[4]

Turkanajärvi on sisäisen valuma-alueensa keskusjärvi. Koko valuma-alueen pinta-ala on noin 146 000 neliökilometriä, ja se ulottuu etelässä Kenian ylänköalueelle ja pohjoisessa Etiopian ylängölle.[4]

Turkanajärvestä haihtuu vuosittain noin 2,3–2,8 metriä vettä. Koska haihdunta on voimakasta ja sademäärät pieniä, järvi tarvitsee noin 19 kuutiokilometriä lisää vettä vuosittain, jotta sen pinta pysyy tasaisena. Pinnantaso heittelehtiikin voimakkaasti vuosittain, mihin vaikutti erityisesti Etiopian ylängön sademäärät.[7] Etiopian ylängön suunnasta järveen laskee Omo, jonka kautta virtaa noin 80–90 prosenttia järveen vuosittain tulevasta vedestä. Seuraavaksi merkittävimmät joet ovat järven länsirannalle Keniassa laskevat kausittaiset Turkwel ja Kerio.[9]

Turkanajärvi on suolaisempi kuin mikään muu Afrikan suurista järvistä. Tämä johtuu siitä, että järvellä ei ole laskujokea ja suola on näin päässyt kerääntymään sinne tuhansien vuosien ajan. Suolaisuutta on 1900-luvun loppupuolella lisännyt myös alueen vulkaanien aktiivisuus.[7] Turkanajärven suolapitoisuus on noin 2,44 grammaa litraa kohden. Varsinkin natriumin, kloridin ja vetykarbonaatin pitoisuudet ovat korkeita.[5] Sen sijaan magnesiumia on vähän, kuten muissakin Ison hautavajoaman järvistä.[10] Vetykarbonaatin takia Turkanajärven alkaliteetti on korkea.[7]

Turkanajärvi on poikkeuksellinen Ison hautavajoaman järveksi, sillä sen vedet ovat hapekkaita kaikissa syvyyksissä. Anoksian puuttuminen johtunee siitä, että tuuli pääsee helposti sekoittamaan vettä ja järvi on kohtuullisen matala.[11]

Turkanajärven yleisimpiä pintaan kohoavia kasveja ovat ruoholajit Paspalidium geminatum ja Sporobolus spicatus. Matalissa lahdissa puolestaan vidat muodostavat laajoja esiintymiä.[7]

Turkanajärvellä on runsaasti vesilintuja. Parhaimmillaan siellä on arvioitu olleen kokoontunut 220 000 yksilöä 84 lintulajista, joista 34 oli palearktisia muuttolintuja. Järvellä on laskettu olleen yli 100 000 pikkusirriä. Niiden lisäksi järvellä on tavattu muun muassa afrikanpelikaaneja, kynsihyyppiä, tyllejä, kaspiantyllejä ja afrikantyllejä.[7]

Järvi oli 2–3 miljoonaa vuotta sitten huomattavasti laajempi ja ympäristö hedelmällisempi. Siihen aikaan se oli merkittävää varhaisten ihmisten ja esi-ihmisten asuinseutua. Alueelta on löydetty useita merkittäviä kädellisten fossiileja.

Turkanajärven kansallispuistot, joihin kuuluu kaksi saarta ja ranta-alue, ovat Unescon maailmanperintökohde.

Näkymä Turkanajärvelle.

• Cerling, T. E.: ”Pore Water Chemistry of an Alkaline Lake: Lake Turkana, Kenya”. Teoksessa: Johnson, Thomas C. & Odada, Eric O. (toim.): The Limnology, Climatology and Paleoclimatology of the East African Lakes. Amsterdam: OPA, 1996. ISBN 288-44923-4-8. Google-kirjat (viitattu 24.12.2015). (englanniksi)
• Johnson, Thomas C. & Malala, John O.: ”Lake Turkana and Its Link to Nile”. Teoksessa: Dumont, Henri J. (toim.): The Nile: Origin, Environments, Limnology and Human Use. Springer Science+Business Media, 2009. ISBN 978-1-4020-9725-6. Google-kirjat (viitattu 24.12.2015). (englanniksi)
• Kolding, J.: ”Trophic Interrelationships and Community Structure at Two Different Periods of Lake Turkana, Kenya: a Comparison Using the ECOPATH II Box Model”. Teoksessa: Christensen, Villy & Pauly, Daniel (toim.): Trophic Models of Aquatic Ecosystems. Makati: International Center for Living Aquatic Resource Management, 1993. ISBN 971-1022-84-2. Google-kirjat (viitattu 24.12.2015). (englanniksi)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turkanajärvi Wikimedia Commonsissa