Turengin rautatieasema

Turengin rautatieasema (lyh. Tu) on Janakkalan kunnassa, Turengin taajamassa rataosuudella Riihimäki–Tampere sijaitseva rautatieasema. Asemalla pysähtyvät pääkaupunkiseudun lähiliikenteen Tampereelle jatkavat R-junat. Helsinkiin liikennöidään raiteelta 1 ja Tampereelle raiteelta 3. Aseman ohittavat kaukojunat käyttävät raidetta 2.[3] Asemalla on myös lippuautomaatti. Nykyisin asemarakennuksessa sijaitsee ravintola, josta voi esimerkiksi vuokrata tilaa juhlia varten.

Turenki
Perustiedot
Lyhenne Tu
Rataosa Riihimäki–Tampere
Sijainti 60°55′05″N, 024°38′18″E
Osoite Kuumolantie 3, 14200 Turenki
Kunta Janakkala
Etäisyydet Riihimäki 22 km
Hämeenlinna 14 km
Ryttylä 13,1 km
Avattu 1862
Liikenne
Käyttäjiä 59 000 (v. 2008) [1]
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Lähijunat D R
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm [2]
Lyhin ja pisin pituus 170 m[2]
Pinnoite Asfaltti
Laiturikatokset Puinen katos länsilaiturilla
Laiturinäytöt 2 kpl[2], 1 kpl / laituri
Asemarakennus
Tyyppi puinen asemarakennus
Suunnittelija Carl Albert Edelfelt
Lipunmyynti automaatti
Ratapiha
Raiteisto 2 laituriraidetta (raiteet 1 ja 3)
ohittava raide (2)
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Seinäjoelle
 Poriin
Lielahden teollisuusraide
122,0 Llh Lielahti
Valtatie 12:n ylitys
120 Stl Santalahti
119,~ Amu Amuri
Tammerkoski
Erkkilän silta
118,0 Tpe Tampere asema
 Haapamäelle
Lokomo, Hatanpää (pur.)
116,~ Htp Hatanpää
116,0 Vka Viinikka
Nekalan raiteet (pur.)
115,~ Rp Rantaperkiö
114,7 Tpet Tampere tavara
Tampereen kehätien alitus
112,~ Rkm Rukkamäki
Lentokonetehtaan rata (pur.)
109,~ Ms Multisilta
108,0 Sj Sääksjärvi (vanha)
Voiman jakelukeskus (pur.)
107,0 Sj Sääksjärvi (uusi)
105,~ Hmö Höytämö
102,7 Kju Kulju
100,9 Vtr Vanattara (uusi)
99,~ Vtr Vanattara (vanha)
98,2 Moi Moisio
vanha ratalinja
97,2 Hak Hakkari
96,~ Hlo Hollo
vanha ratalinja
94,4 Lpä Lempäälä
Lempäälän kanava
Seututien 190 ylitys
91,~ Hul Hulaus
89 Mat Mattila (vanha)
88,5 Mat Mattila (uusi)
84,~ Hin Hinkka
82,8 Via Viiala
82,7 Viialan vaneritehdas
82,0 Tarpianjoki
Seututien 303 alitus
80,~ Am Arometsä
Valtatie 9:n alitus
77,~ Jkr Junkkari
 Valkeakoskelle
 Toijalan satamaan
75,8 Tl Toijala (Veturimuseo)
 Turkuun
67,4 Ku Kuurila (uusi)
65,~ Ku Kuurila (vanha)
60,0 Vin Vinnilä
57,8 Ita Iittala
Seututien 130 alitus
52,1 Lts Leteensuo (uusi)
52 Lts Leteensuo (vanha)
45,0 Valtatie 3:n alitus
Merven teollisuusraide
44,3 Prl Parola
Kantatie 57:n alitus
Kirstula
38,0 Vanajavesi
Hop Hopealinja
36,1 Hl Hämeenlinna
Kantolan raiteet
Valtatie 10:n alitus
OTK:n Mylly
Rautaruukin raide
Vanajan voimalaitos
28,1 Hrv Harviala (uusi)
Harvialan metsärata (pur.)
28 Hrv Harviala (vanha)
Turengin sokeritehdas
Seututien 292 alitus
22,5 Tu Turenki
16,~ Lk Leppäkoski (uusi)
15 Lk Leppäkoski (vanha)
Puujoki
13 Khä Kelhä
9,3 Ry Ryttylä
Kantatie 54:n ylitys
Hirvenoja
Ekokemin raide
3,~ Sam Sammalisto
Sam Sammalisto (vanha)
 Lahteen
 Kesijärvelle
0,0 Ri Riihimäki asema
 Helsinkiin
Merkkien selitykset

Turenki on esimerkiksi Lammin keskustaajaman lähin rautatieasema noin 32 kilometrin etäisyydellään tasaväkisesti Järvelän kanssa.

Historia

Turengin aseman sijaan radan väliasemaksi kaavailtiin 1850-luvulla alun perin Leppäkoskea, joka sijaitsee kuuden kilometrin päässä Riihimäen suuntaan. Vuonna 1858 suunnitelmiin ilmaantui Turenki, joka oli yksi vaihtoehto Pietarin radan risteysasemaksi. Rautatien tullessa paikkakunnalle Turenki oli melko vaatimaton maalaiskylä, josta oli kuuden kilometrin matka Janakkalan kirkolle. Se sijaitsi kuitenkin melko hyvien yhteyksien varrella, koska aseman kohdalla oli vanhan Helsinki–Hämeenlinna-maantien risteys, ja läheltä haarautui tie myös Lammin suuntaan. Lisäksi kylän arvioitiin kasvavan Hämeenlinnan vaikutuksesta. Turengin asukasluku alkoi kasvaa sotien jälkeen sinne vuonna 1940 perustetun sokeritehtaan ansiosta. Vuonna 1960 Turengissa oli noin 2 600 asukasta, vuonna 1980 jo liki 6 000 ja 2000-luvun alussa yli 7 000. Turengista muodostuikin Janakkalan kunnan keskustaajama.[4]

Turengin asema on Suomen vanhimpia, sillä se kuuluu vuonna 1862 avatun Suomen ensimmäisen rataosuuden (Helsinki–Hämeenlinna) alkuperäisiin liikennepaikkoihin. Asemalta rakennettiin jo 1800-luvulla sivuraide kaakkoon sorakuopalle ja 1940-luvulla aseman pohjoispuolelta sokeritehtaalle. Sorakuopan raide on nykyisin viljavaraston raiteena, mutta sokeritehtaan raide ei ole enää liikennöitävässä kunnossa.[4]

Pari kilometriä Turengin asemalta Hämeenlinnan suuntaan sattui juuri ennen talvisodan päättymistä maaliskuussa 1940 Suomen kaikkien aikojen pahin junaonnettomuus, joka vaati 39 ihmishenkeä.[4]

Vuonna 2018 ryhdyttiin suunnittelemaan Turengin asemarakennuksen muutostöitä ravintola- ja kokoustiloiksi Museoviraston johdolla,[5] ja toiminta alkoi syyskuun 2009 alussa.[6] Ravintolatoimintaa harjoittaneen yrityksen Turenki Railway Companyn ajauduttua velkoihin asemarakennus päätyi Kanta-Hämeen ulosottoviraston huutokaupattavaksi syyskuussa 2017.[7] Ravintolatoiminta asemarakennuksessa päättyi lokakuussa 2018,[8] ja vuonna 2019 rakennus siirtyi ulosottovirastolta uusille yrittäjille noin 220 000 euron kauppahintaan.[9]

Arkkitehtuuri

Carl Albert Edelfeltin piirtämä puinen asemarakennus samalta vuodelta on lähes alkuperäisessä asussaan, vain katolla ollut torni on purettu. Asemarakennus piti alun perin rakentaa tiilistä, mutta suunnitelmia jouduttiin kustannussyistä muuttamaan. Turenki on vanhan Helsinki–Hämeenlinna-radan asemista ainoa, jossa alkuperäinen laiturikatos on säilynyt. Asema-alueella sijaitsee myös vanha asuinrakennus. Asema on Museoviraston suojelukohde. Aseman miehitys lopetettiin vuonna 1995 ja asemarakennus siirtyi Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007.[4]

Alkuperäisessä asemarakennuksessa oli kolme odotushuonetta, kaksi pakaasihuonetta ja kaksi postihuonetta. Yläkerrassa oli asemapäällikön asunto. Rakennuksessa oli etelän puolella kellotorni, jonka kelloa soitettiin junan saapumisen ja lähtemisen merkiksi. Erityisenä ominaisuutena oli rakennuksen eristäminen, joka oli tehty tuohella. Lisäksi asemarakennuksen takana oli erillinen asuinrakennus, jossa asui asema kirjuri ja jota laajennettiin toisen asunnon verran. Siihen sijoittui asumaan aseman sähköttäjä.[10]

Lähteet
  1. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 25. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.6.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 30 (37) & LIITE 12 / 5 (6). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.6.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Tu-18J-700x1000.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 69. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
  5. Tasoristeys-palsta. Resiina, , nro 4/2008. Suomen rautatiehistoriallinen seura & Museorautatieyhdistys. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.10.2021.
  6. Turengin Asema - Turenki Railway Company Ltd. turenkirailwaycompany.fi. Arkistoitu 5.1.2010. Viitattu 25.10.2021.
  7. Antti Ruonaniemi: Ulosottovirasto huutokauppaa Suomen vanhimpiin kuuluvaa asemarakennusta Turengissa 25.10.2021. Yle. Viitattu 25.10.2021.
  8. Kari Mustonen: Asemaravintola sulkeutui Turengissa – pakkohuutokaupassa ovat nyt asemarakennus ja ravintolan irtaimisto 27. lokakuuta 2018. Yle. Viitattu 25.10.2021.
  9. Pauli Reinikainen: Turengin vanha asemarakennus heräsi henkiin perheyhtiön voimin – siitä tuli heti paikallisten suosikki: "Tuli tunne, että tämä on pakko säilyttää" 3. kesäkuuta 2019. Suomen Yrittäjät. Viitattu 25.10.2021.
  10. Eila Göös: Eilä Toivosen lapsuusmuistoja Turengista. Janakkala ennen ja nyt LIV 2005. s. 44.

    Aiheesta muualla
    Etelä-Suomen lähijunaliikenteen linjakartta
    O
     Kotkan satama 
     Kotka 
     Paimenportti 
     Kyminlinna 
     Kymi 
     Tavastila 
     Inkeroinen 
     Myllykoski  Z
     Kouvola 
    M R  Koria
     Nokia   Kausala
     Tesoma   Uusikylä
     Tampere  Nastola
     Lempäälä G  Villähde
     Viiala
    		 Lahti
     Toijala  Herrala O
    M  Iittala  Järvelä
    D  Parola  Lappila  Henna
     Hämeenlinna   Mommila
     Turenki  Oitti
    T  Ryttylä  Hikiä  Mäntsälä
    Y X
    		 Riihimäki
    Siuntio  U L  Hyvinkää G
    Kirkkonummi   Jokela  Haarajoki
    Tolsa   Saunakallio 
    Jorvas  Martinlaakso   Vantaankoski  Järvenpää
    Masala  E Louhela   Vehkala K  Ainola
    Kauklahti  Myyrmäki   Kivistö
    		 Kerava
    Espoo  Malminkartano   Aviapolis
    		 Savio
    Tuomarila  Kannelmäki   Lentoasema
    		 Korso
    Koivuhovi  Pohjois-Haaga   Leinelä
    		 Rekola
    Kauniainen 
    		 Koivukylä
    Kera 
    		 Hiekkaharju
    Kilo  A
    		 Tikkurila
    Leppävaara                 
    		 Puistola
    Mäkkylä 
    		 Tapanila
    Pitäjänmäki 
    		 Malmi
    Valimo 
    		 Pukinmäki
    Huopalahti 
    		 Oulunkylä
    Ilmala 
    		 Käpylä
    Pasila 
    		 Pasila
    Helsinki 
    		 Helsinki
      Y X U L E A P I I P K T D R Z
    = juna pysähtyy kyseisellä asemalla
    = juna sivuuttaa kyseisen aseman pysähtymättä
    = juna ajaa toista reittiä
    = juna pysähtyy asemalla ilmaistussa menosuunnassa
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.