Turajärvi (järvi)

Turajärvi on järvi Rauman kaupungin (aiemmin Lapin kunnan) sekä Eurajoen ja Euran kuntien alueella Satakunnassa, mutta pääosa järvestä kuuluu Euran kuntaan, jossa siihen rajoittuu myös Turajärven kylä. Järvi kuuluu Eurajoen vesistön Juvajoen valuma-alueeseen, joka yhtyy Eurajoen keskustassa Eurajokeen sen vasemmalta puolelta. Eurajoki joka laskee edelleen Eurajoensalmessa Selkämereen.[2][1]

Turajärvi

Näkymä Turajärveltä
Valtiot Suomi
Paikkakunta Eura, Eurajoki ja Rauma
Koordinaatit 61°08′31″N, 21°53′06″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Juvajoki [1]
Järvinumero 34.071.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 28,1 m [2]
Rantaviiva 14,07879 km [2]
Pinta-ala 2,5686 km² [2]
Tilavuus 0,00367053 km³ [2]
Keskisyvyys 1,43 m [2]
Suurin syvyys 3,69 m [2]
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Maantieto

Järven pinta-ala on 257 hehtaaria eli 2,6 km² ja se on 2,8 kilometriä pitkä ja leveimmältä kohdaltaan 1,6 kilometriä leveä. Järvi on melko tasapohjainen, koska yli 3 metriä syviä paikkoja on vain 1,5 hehtaaria ja yli 2 metriä syviä kohtia on jo 72 hehtaaria. Kun yli 1 metrin syvyisiä kohtia on jo 176 hehtaaria, on alle metrin syvyyttä 31% eli 81 hehtaaria järven pohjasta. Syvin kohta sijaitsee lähes keskellä järveä.[2]

Järven rantaviiva on 14,1 kilometriä pitkä. Järveä ympäröivä kallio on pääasiassa rapakiveä sen eri muodoissaan. Järven eteläpuolella kulkee lounaasta koilliseen diabaasijuonne. Etelännat ovat korkeiden mäkien rajaamia, mutta muualla on matalampaa moreenimaata. Järven lounaiskulmassa on peltoa ja kaakoiskulmassa kosteikkoja.[3]

Joet ja saaret

Turajärven luusua sijaitsee järven luoteiskärjessä. Siellä vesi laskee pohjapadon säätelemänä Koponojaan, joka on järven laskujoki. Joen nimi vaihtuu myöhemmin Juvajoeksi. Turajärveen vesi tulee suurelta osin Pietarjoesta, joka alkaa Euran Savikon Isosuolta Haajanojana sekä pohjoisesta laskevan Naarjokena ja virtaa Turajärven kylän ja umpeutuneen Lamminjärven läpi Turajärveen.[1]

Turajärvessä on 16 saarta, jotka ovat kaikki alle hehtaarin kokoisia. Saarten yhteispinta-ala on 0,66 hehtaaria ja yhteisen rantaviivan pituus 1,3 kilometriä. Osa niistä on muodostunut 1960-luvulla suoritetusta ranta-alueen ruoppausmaan läjityksestä. Suurimmat saaret ovat kallioinen Puurikari, Kahilankari ja maakannaksella rantaan yhdistetty Pirttikari.[2][1]

Veden laatu ja suojelutoimet

Turajärvi on matala humusjärvi, jonka rantoja reunustavat jokunen pelto ja monet vapaa-ajan asunnot. Järveä kuormittaa myös Pietarjoki. Järven veden kuntoarvio on saanut arvosanan hyvä, aivan viime aikoina ravinnepitoisuudet ovat laskeneet yläjuoksulla olleiden sikatilojen lopettua eläinten kasvatuksen. Lisäksi järven humuspitoisuuden vähentämiseksi Pyhäjärvi-instituutti suunnitteli ja toteutti yläjuoksulla saostusverkoston rakentamisen. Tämä toimenpide paransi huomattavasti järven veden laatua. Vesi kelpaa hyvin arki ja virkistyskäyttöön. Jäven kesäasuntojen omistajat ovat perustaneet Turajärven suojeluyhdistyksen, jonka ensimmäinen aikaansaannos oli kesäasuntojen jätevesijärjestelmien tarkastus ja korjausehdotuksien teko sitä tarvitseville. Tämän jälkeen suojeluyhdistys sai aikaan kesäveden noston laskujokeen rakennetun pohjapadon myötä.[4]

Järvelle on laadittu 1990-luvulla kunnostussuunnitelma, jonka ehdottamalle järven vedenpinnan nostolle saatiin lupa 1999. Vesi nostettiin vuonna 2001 patoamalla Juvajoen luusua. Suojeluohjelmaa on alettu toteuttamaan erilaisin hankkein 2000-luvulla.[4][5]

Virkistyskäyttö

Järvellä toimii kalastuskunta, joka on istuttanut kalaa jo kymmeniä vuosia. Luontaista kalakantaa on täydennetty istuttamalla muun muassa kuhaa, kirjolohta, siikaa, järvisiikaa, haukea sekä karppia. Tämän johdosta virkistyskalastus on vilkasta kesäaikaan.[6]

Järven etelärannalla on yleinen uimaranta.[1]

Historia

Turajärven aikaisempi nimitys on ollut myös Kaukonjärvi ja Isojärvi.[7][8]

Turajärven rantaniittyjä ja viljelyalaa kasvatettiin 1800-luvulla alentamalla järven pintaa. Vesioikeudella on asiakirjamainitoja ainakin vuosilta 1810, 1812 ja 1859. Järveen laskivat myös kaksi Mustajärveä ja Vähä Turajärvi, jotka ovat kaikki kuivatettuja.[9]

Lähteet
  1. Turajärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.04.2019.
  2. OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 25.1.2013.
  3. Paikkatieto: Turajärven kallioperä
  4. Koivunen, Sari & Nukki, Heli & Salokangas, Susanna: Satakunnan vesistöt - Käyttö ja kunnostustarpeet. Eura: Pyhäjärvi-instituutti, 2006. ISBN 952-9682-39-5. Teoksen verkkoversio (pdf).
  5. Pyhäjärvi-instituutti: Turajärvi osana Neljän järven kunnostusta (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Kalapaikka.net: Kalan istutus Turajärveen
  7. Koivisto, Olavi: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia I, s. 15. Eura: Kuntien ja seurakuntien asettama historiatoimikunta, 1962.
  8. Länsi-Euran kyläsuunnitelma 2013–2020 (Arkistoitu – Internet Archive), 2013, s.3
  9. Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto: Turajärven vedenpinnanlasku (Arkistoitu – Internet Archive)

    Aiheesta muualla
    Eurajoen vesistö
    Joki ja meri:

    Eurajoki • Eurajoensalmi • Selkämeri • Itämeri

    Lähivesistöt:

    Lapinjoen vesistö • Kokemäenjoen vesistö: Kokemäenjoen alue ja Loimijoen valuma-alue • Aurajoen vesistö • Mynäjoen veistö • Laajoen vesistö

    Sivujokia:

    Juvajoki • Pietarjoki • Köyliönjoki • Ahmasoja • Pyhäjoki • Yläneenjoki

    Järviä:
    Eurajokeen laskevia: Raakkuunjärvi • Laihianjärvi • Piikajärvi • Vähäjärvi
    Juvajoki: Turajärvi • Saarikonjärvi • Loukonen • Luittilanjärvi
    Köyliönjoki: Köyliönjärvi • Ilmiinjärvi • Laihianjärvi • Ruotana • Metsäjärvi • Kuninkaanlähde
    Ahmasoja: Ahmasjärvi • Lavajärvi • Neittamojärvi
    Pyhäjärven alue:
    Pyhäjärven lähialue: Vähä Karstujärvi • Iso Karstujärvi • Vähäjärvi • Lamminjärvi • Ämmäjärvi • Särkijärvi
    Pyhäjoki: Myllylähde
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.