Kultalevy

Ensimmäinen suomalainen kultalevy nähtiin Suomessa vuonna 1955. Annikki Tähden levyä Muistatko Monrepos’n myytiin yli 30 000 kappaletta. Idea kultalevystä päätettiin, että raja on 30 000 kappaleen myynti. Musiikki alana oli 50-luvulla pieni ja levy-yhtiöitä vähän.[5]

Suomessa kultalevy on nykyään Musiikkituottajat ry:n myöntämä musiikkilevypalkinto, jonka koti- tai ulkomainen artisti tai yhtye voi saada Suomen single- tai albumimyyntinsä perusteella. Kultalevy lanseerattiin vuonna 1971, ja Suomessa ensimmäisen kulta-LP:n vastaanotti Tapani Kansa. Ensimmäisen ÄKT ry:n myöntämän singlekultalevyn vastaanottivat Danny ja Armi Aavikko levytyksestään ”Tahdon olla sulle hellä”.

Jo ennen vuotta 1971 jaettiin kultalevyjä, mutta silloin asialla ei ollut ÄKT ry vaan suomalaiset levy-yhtiöt, jotka myönsivät omille artisteilleen kultalevyjä. Suomessa ensimmäisen vastaanotti vuonna 1955 Annikki Tähti, kun hänen singlensä ”Muistatko Monrepos’n” oli myynyt 30 000 äänitettä. Ensimmäinen kultalevyn saanut miesartisti oli Mauno Kuusisto vuonna 1961. Hänen laulunsa ”Kertokaa se hänelle” on 47 000 kappaleen myynnillä myydyin kotimainen single Suomessa[6].

Kultalevyn, kuten muidenkin myyntilukupalkintojen, myöntämiseen oikeuttaa tukkumyynti, eli se, paljonko kauppiaat ostavat levyä varastoon. Esimerkiksi Popstars-yhtye INDX myi platinaa, vaikka asiakkaille ei siirtynyt edes kultalevyyn oikeuttavaa levymäärää.^lähde?

• 17.9.1971: 20 000 äänitettä
• 1.7.1973: 10 000 äänitettä
• 1.1.1991: 5 000 äänitettä
• 1.1.2014: 20 000 äänitettä (2 000 000 striimiä)

1. tammikuuta 2010 lähtien on laskettu myös digitaaliset lataukset. 1. tammikuuta 2014 jälkeen julkaistujen singlejen kohdalla mukaan lasketaan myös striimaukset. Sata striimausta vastaa yhtä myytyä kappaletta. Vuonna 2013 julkaistujen singlejen kohdalla striimaukset lasketaan takautuvasti eri kaavalla.[7]

• 17.9.1971: 30 000
• 1.7.1973: 15 000
• 1.10.1975: 25 000
• 1.1.1994: 20 000
• 1.1.2001: 15 000
• 1.1.2008: 15 000 (kotimaiset), 10 000 (ulkomaiset)
• 1.1.2010: 10 000

1. tammikuuta 2010 lähtien mukaan on laskettu kokonaiset albumilataukset. 12. marraskuuta 2014 lähtien on mukaan laskettu myös albumien kappaleiden striimauksista lasketut määrät.[7]

Suomessa platinalevy ja sen kerrannaiset (tupla- ja triplaplatina) on korkein äänitteiden myyntilukujen perusteella myönnettävä palkinto. Palkinnon myöntää äänitetuottajien kattojärjestö Musiikkituottajat – IFPI Finland, ja sen voi saada mistä maasta tahansa kotoisin oleva artisti tai yhtye. Myyntinä huomioidaan sekä tallenne- että latausmyynti. Albumimyynnin platinaraja Suomessa on 20 000 kappaletta ja singlen, musiikkiraidan, DVD-levyn tai EP-levyn 10 000 kappaletta[8].

Platinalevy kehitettiin 23. elokuuta 1976 timanttilevyn palkinnon yläpuolelle. Aluksi titteli myönnettiin, jos äänitettä oli myyty yli 100 000 kappaletta. Vuonna 1989 timanttilevytitteli poistettiin, ja platinalevyn rajaa alennettiin.[8] Suomen ensimmäinen platinalevy oli Erkki Junkkarisen Ruusuja hopeamaljassa.[9] Platinalevyn kuten muidenkin myyntilukupalkintojen myöntämiseen oikeuttaa pelkkä tukkumyynti eli se, paljonko kauppiaat ostavat levyä varastoon.

• 23. elokuuta 1976: 100 000 äänitettä.
• 1. tammikuuta 1989: 50 000 äänitettä.
• 1. tammikuuta 1994: 40 000 äänitettä.
• 1. tammikuuta 2001: 30 000 äänitettä.
• 1. tammikuuta 2008: 20 000 äänitettä.[8]

Timanttilevy oli Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien (nykyinen Musiikkituottajat – IFPI Finland ry) myöntämä palkinto, jonka minkä tahansa maalainen artisti tai yhtye saattoi saada albumimyynnin perusteella. Timanttilevy lanseerattiin 1. lokakuuta 1975. ja se myönnettiin, mikäli äänite myi 50 000 kappaletta. Timanttilevyn palkinnon yläpuolelle otettiin käyttöön platinalevy 23. elokuuta 1976. Vuonna 1989 timanttilevyluokitus poistettiin, samalla kun platinalevyn myöntämisraja alennettiin 50 000 kappaleeseen.[8] Ensimmäisen timanttilevyn vastaanotti Fredi albumistaan Niin paljon kuuluu rakkauteen.[9]