Tuomi

Tuomi eli metsätuomi eli lehtotuomi (Prunus padus) on ruusukasveihin kuuluva lehtipuu, jota esiintyy luonnonvaraisena Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa. Suomessa tuomi on Pirkanmaan maakuntakasvi.

Tuomi
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Tuomet Prunus
Laji: padus
Kaksiosainen nimi

Prunus padus
L.
Katso myös

  Tuomi Wikispeciesissä
  Tuomi Commonsissa

Ulkonäkö ja koko
Tarhamehiläinen (Apis mellifera) laskeutumassa tuomenkukkaan

Tuomi on 3–12 metrin korkuinen pensas tai monirunkoinen puu. Hyvällä kasvupaikalla se voi kehittää selvän päärungon, joka tekee kasvista selkeämmin puun näköisen[2]. Korkkihuokosia sisältävä kuori on tummanruskea tai tummanpunainen, vanhemmiten tummanharmaa. Kuori ja puuaines maistuvat karvaalta[3] ja erittävät voimakasta hajua, jonka aiheuttaa myrkyllinen amygdaliini (C20H27NO11, CAS-numero 29883-15-6). 5–10 senttimetrin mittaiset lehtilavat ovat soikeita ja sahalaitaisia.[4]

Tuomi kukkii touko-kesäkuun vaihteessa lehtien puhjettua. Sen viisiteräiset kukat ovat valkoisia, tuoksuvia, niissä on ruusumainen teriö ja ne muodostavat 12 kukan terttumaisia kukintoja. Myöhemmin niistä kehittyy tummansinisiä tai mustia, pieniä luumarjoja.[4]

Levinneisyys

Tuomi kasvaa Euraasian boreaalisen vyöhykkeen viljavilla mailla. Puuta tavataan myös Britanniassa, Ranskassa, Portugalin ja Espanjan vuoristoalueilla, Atlasvuorilla ja Balkanin niemimaan pohjoisosissa[2]. Idässä tuomen levinneisyysalue ulottuu Siperian arovyöhykkeelle ja Kaukasiaan.

Käyttö
Tuomen marjoja

Keskiajalla tuomea käytettiin lääketieteellisiin tarkoituksiin ja sen kuoren uskottiin oveen asetettuna torjuvan ruttoa. Metsänhoidossa tuomi raivataan yleensä tärkeämpien puulajien tieltä.[5] Koristekasvikäyttöön on jalostettu lajike purppuratuomi (Prunus padus 'Colorata'), jonka kukat ovat vaaleanpunaiset ja lehdet punertavat.[6] Tuomen marjoista voidaan valmistaa likööriä tai mehua.[2] Tuomen puuainesta on käytetty hevosen länkivaljaiden luokkipuuna ja puusepänteollisuudessa[7].

Tuholaisia ja kasvitauteja

Tuomen tunnetuin tuholainen on tuomenkehrääjäkoi (Yponomeuta evonymellus), mutta myös tuomikirva (Rhopalosiphon padi) on taloudellisesti haitallinen tuhohyönteinen. Loissienistä tuomen lehtiin aiheuttaa sinipunaisia laikkuja kuusentuomiruoste (Thekopsora areolata) sekä puun marjasatoa vähentää Taphrina pruni -niminen loissieni tehden marjat sitkeiksi, ruskeiksi, luuttomiksi ja siemenittömiksi pusseiksi. Tuomen lahottajista tunnetuimpia ovat karvavyökääpä (Trametes hirsuta), nukkavyökääpä (Trametes pubescens), punakääpä (Pycnoporus cinnabarinus) sekä okrakääpä (Hapalopilus rutilans) ja harvinaisempia pähkinäorvakka (Granulocystis flabelliradiata) sekä vuotikankääpä (Antrodiella americana), joka edellyttää ruskovuotikan (Hymenochaete tabacina) edeltävää läsnäoloa[8].

Lähteet
  1. Rhodes, L. & Maxted, N.: Prunus padus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.7.2019. (englanniksi)
  2. Piia Urpelainen: Metsätuomi (Prunus padus) 2007. Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos. Viitattu 10.8.2007.
  3. Skogssällskapet: Tuomi, Prunus padus 2002. Metsä vastaa. Viitattu 10. 8.2007.
  4. LuontoPortti: Tuomi (Prunus padus) luontoportti.com. Viitattu 2.7.2020.
  5. Leinonen, Matti, Nyberg, Teuvo & Veistola, Simo: Koulun biologia: Metsät ja suot, s. 157. Otava, 2007.
  6. Pentti Alanko: Puut ja pensaat. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1988. ISBN 951-30-6967-2.
  7. Hannula, Mandi & Wiherheimo, Alli (toim.): ”Kotiteollisuuden raaka-aineet”, Emännän tietokirja II, uudistettu laitos, Katto–Nauris, s. 772. WSOY, 1953.
  8. Niemelä, Tuomo: Suomen käävät, s. 16,180,363–371. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.

    Aiheesta muualla
    Suomalaiset lehtipuut

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.