Tuomas Ojanen

Matti Mika-Tuomas Ojanen (s. 1966[1]) on suomalainen oikeustieteilijä ja professori.[2] Hän on Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan valtiosääntöoikeuden professori vuodesta 2007 alkaen.[3][4] Tätä ennen Ojanen toimi Turun yliopiston eurooppaoikeuden professorina vuosina 2004–2007[4][5] sekä Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professorina vuosina 1999–2004[4].

Ojanen väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 1998. Samana vuonna hänet nimitettiin yliopiston eurooppaoikeuden dosentiksi, Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden dosentiksi ja Joensuun yliopiston julkisoikeuden julkisoikeuden dosentiksi. Lisäksi Ojanen toimi Helsingin yliopistossa tutkijana ja assistenttina sekä vierailevana tutkijana European University Institute -tutkimuslaitoksessa Italiassa.[2][4][6]

Ojanen on erikoistunut Suomen valtiosääntöoikeuteen sekä perustuslakiin, kansainväliseen valtiosääntö- ja ihmisoikeuksiin sekä eurooppaoikeuteen.[2][4]

Ojanen on toiminut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ad hoc suomalaistuomarina vuosina 2017–2018 ja Ihmisoikeusliiton puheenjohtajana 2006–2010 sekä varapuheenjohtajana 2010–2013.[2] Lisäksi Ojanen toimii EU:n perusoikeusviraston asiantuntijoiden verkoston (FRANET) Suomen ryhmän asiantuntijajäsenenä ja vuodesta 2015 yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan puheenjohtajana. Hän toimi vuosina 2013–2019 Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran asiantuntijablogin Perustuslakiblogin vastaavana toimittajana yhdessä Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuron kanssa.[7]

Ojanen on yksi perustuslakivaliokunnan kysytyimmistä perustuslakiasiantuntijoista.[8]

Ojanen sanoo olevansa "markkinaskeptikko". Hänestä on "demokratian itsepuolustusta markkinavoimia vastaan", että eduskunta ei saa yksityistää merkittävää julkista valtaa hoitavia tehtäviä ja yksityisessä palveluntuotannossa ei voida taata jokaisen yhtäläistä oikeutta palveluihin. Hän on huolissaan siitä, että talousliberalismi "on ottamassa valtaansa" yhteiskunnan.[9] Kansanedustaja Ben Zyskowiczin mukaan tämä vaikuttaa Ojasen "kantoihin" perustuslakiasiantuntijana.[10]

Ojaselle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki vuonna 2015.[2][11]

Julkaisuja
  • Ojanen, Tuomas. EU-oikeuden perusteita. 3., Uudistettu laitos. Helsinki: Edita, 2016.
  • Ojanen, Tuomas. Johdatus perus- ja ihmisoikeusjuridiikkaan. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2009.
  • Ojanen, Tuomas. Perusoikeudet ja ihmisoikeudet Suomessa. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2003.
  • Ojanen, Tuomas. Suomen valtiosäännön perusteita. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2001.
  • Ojanen, Tuomas. The European Way: The Structure of National Court Obligation Under EC Law. Helsinki. 1998. Väitöskirja.

Lähteet
  1. Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesluettelo 1918-2000. Oikeustieteellinen tiedekunta/Oikeuden yleistieteet web.archive.org. 15.8.2017. Arkistoitu 15.8.2017. Viitattu 29.9.2019.
  2. Tuomas Ojanen University of Helsinki. Viitattu 29.9.2019. (englanniksi)
  3. Helsingin yliopistoon kuusi professoria Helsingin Sanomat. 17.7.2007. Viitattu 29.9.2019.
  4. Curriculum Vitae - Tuomas Ojanen (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Oikeustieteen tohtori Tuomas Ojanen on nimitetty Turun yliopiston eurooppaoikeuden professoriksi elokuusta lähtien Helsingin Sanomat. 23.2.2004. Viitattu 29.9.2019.
  6. Yliopistot: Professorinimitykset Helsingin yliopistossa 25.2.2002 Helsingin Sanomat. 25.2.2002. Viitattu 29.9.2019.
  7. Tuuli Talvinko: Perustuslakiblogi:. Helsinki Law Review, 1.9.2016, nro 2, s. 106–108. ISSN 2489-687X. Artikkelin verkkoversio. fi
  8. Nämä miehet tulkitsevat muun muassa sote- ja tiedustelulakien perustuslaillisuutta – parhaat asiantuntijat ansaitsevat yli 50 000 euroa vaalikaudessa LS24. 14.2.2019. Viitattu 29.9.2019.
  9. Julkisten tehtävien yksityistämistahti hirvittää oikeusoppineita Yle Uutiset. 6.4.2012.
  10. Perusoikeusjuridiikka on lähes aina tulkintaa Helsingin Sanomat. 29.12.2020.
  11. 6.12.2015 annetut kunniamerkit www.ritarikunnat.fi. Viitattu 29.9.2019.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.