Tunturivihvilä

Tunturivihvilä kasvaa 5–30 senttimetriä korkeaksi. Juurakko on vaakasuora. Ilmaversot muodostavat tiheän mättään. Varsi on pysty, ohut, jäykkä ja hienouurteinen. Tyvitupet ovat avoimet, kellanruskeat ja ylin on usein lavallinen. Varsi on 2–4-lehtinen, lehdet ovat pehmeitä, ohuita ja tummanvihreitä. 2–4 kukinnon tukilehteä ovat aivan latvakukinnon alapuolella, 5–12 cm pitkiä, noin puolen varren pituisia. Kukinto on latvassa, ja siinä on yleensä 2–4 kukkaa, varsilehtien hangassa toisinaan 1–2 kukkaa. Kukat ovat kaksineuvoisia ja säteittäisiä; vaalean- tai tummanruskeita kehälehtiä on kuusi. Kehälehdet ovat 2–3 millimetriä pitkät. Heteitä on kuusi, emin luotti kolmiliuskainen. Hedelmä on monisiemeninen kota, joka on noin 3 mm pitkä, kehää pitempi. Se on tummanruskea, kiiltävä, tylppä ja pitkäotainen.[1]

Tunturivihvilä esiintyy Euroopassa vuoristoalueilla Välimeren maihin asti, laajimmin Fennoskandiassa Skandien vuoristosta Kuolan niemimaalle. Euroopan ulkopuolella lajia kasvaa Siperiassa, Grönlannissa ja Pohjois-Amerikan koillisosassa.[2][3] Suomessa sitä esiintyy Lapissa ja Koillismaalla. Pohjois-Lapissa, varsinkin Enontekiöllä ja Utsjoella se on hyvin yleinen. Tunturivihvilällä on ollut Suomessa eteläisin yksittäisesiintymä Lohtajan Vattajanniemellä, mutta kasvi on ehtinyt hävitä Keski-Pohjanmaalta.[4][5]

Tunturivihvilä kasvaa tunturien paljakkavyöhykkeellä karuilla kankailla, kivikoissa, kalliohyllyillä, vyörysorarinteillä ja tuulenpieksämillä. Metsävyöhykkeellä se kasvaa muun muassa joenrannoilla ja ultraemäksisellä soralla.[3][4]

• Suomen Lajitietokeskus: Tunturivihvilä – Oreojuncus trifidus