Tunturivihvilä
Tunturivihvilä (Juncus trifidus) on monivuotinen, mätästävä ruohovartinen kasvilaji vihvilöiden suvussa.
Tunturivihvilä | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Poales |
Heimo: | Vihviläkasvit Juncaceae |
Suku: | Vihvilät Juncus |
Laji: | trifidus |
Kaksiosainen nimi | |
Juncus trifidus |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Ulkonäkö
Tunturivihvilä kasvaa 5–30 senttimetriä korkeaksi. Juurakko on vaakasuora. Ilmaversot muodostavat tiheän mättään. Varsi on pysty, ohut, jäykkä ja hienouurteinen. Tyvitupet ovat avoimet, kellanruskeat ja ylin on usein lavallinen. Varsi on 2–4-lehtinen, lehdet ovat pehmeitä, ohuita ja tummanvihreitä. 2–4 kukinnon tukilehteä ovat aivan latvakukinnon alapuolella, 5–12 cm pitkiä, noin puolen varren pituisia. Kukinto on latvassa, ja siinä on yleensä 2–4 kukkaa, varsilehtien hangassa toisinaan 1–2 kukkaa. Kukat ovat kaksineuvoisia ja säteittäisiä; vaalean- tai tummanruskeita kehälehtiä on kuusi. Kehälehdet ovat 2–3 millimetriä pitkät. Heteitä on kuusi, emin luotti kolmiliuskainen. Hedelmä on monisiemeninen kota, joka on noin 3 mm pitkä, kehää pitempi. Se on tummanruskea, kiiltävä, tylppä ja pitkäotainen.[1]
Levinneisyys
Tunturivihvilä esiintyy Euroopassa vuoristoalueilla Välimeren maihin asti, laajimmin Fennoskandiassa Skandien vuoristosta Kuolan niemimaalle. Euroopan ulkopuolella lajia kasvaa Siperiassa, Grönlannissa ja Pohjois-Amerikan koillisosassa.[2][3] Suomessa sitä esiintyy Lapissa ja Koillismaalla. Pohjois-Lapissa, varsinkin Enontekiöllä ja Utsjoella se on hyvin yleinen. Tunturivihvilällä on ollut Suomessa eteläisin yksittäisesiintymä Lohtajan Vattajanniemellä, mutta kasvi on ehtinyt hävitä Keski-Pohjanmaalta.[4][5]
Elinympäristö
Tunturivihvilä kasvaa tunturien paljakkavyöhykkeellä karuilla kankailla, kivikoissa, kalliohyllyillä, vyörysorarinteillä ja tuulenpieksämillä. Metsävyöhykkeellä se kasvaa muun muassa joenrannoilla ja ultraemäksisellä soralla.[3][4]
Lähteet
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Tunturivihvilä (Oreojuncus trifidus)
- Den virtuella floran: Klynnetåg Juncus trifidus L. (levinneisyyskartta Maan pohjoisosassa.)
- Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 764. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2016: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto (Tunturivihvilä Juncus trifidus) 2017. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Viitattu 23.8.2017.