Tuntsan metsäpalo

Tuntsan metsäpalo oli Suomen lähihistorian suurin metsäpalo. Se riehui kesäkuun 1960 lopulta alkaen Tuntsan erämaassa Sallan kunnan pohjoisosissa sekä vielä laajempana Neuvostoliiton puolella. Palo syttyi luultavasti salamaniskusta, ja sen leviämistä helpotti helteinen kesä. Paloalueita oli Suomen puolella kaksi: Papuoivan–Puitsin–Peuratunturin alueella ja toinen Kuskoivan–Nuolusoivan alueella.[1]

Puitsin savotan rakennuksia 1961.

Paloa oli sammuttamassa Suomessa lähes 500 miestä. Suomen puolella palo tuhosi noin 20 000 hehtaaria, kun taas Neuvostoliiton puolella paloalue oli noin 100 000 hehtaarin laajuinen. Suomen puolella palaneesta alueesta noin puolet oli varsinaista metsämaata ja loput olivat vähämetsäisiä kitu- ja joutomaita sekä tunturipaljakoita.

Palon aiheuttamat metsätaloudelliset vahingot jäivät lopulta pieniksi, mutta palo vaikeutti seudun porotaloutta tuhottuaan parhaita porojen talvilaitumia.

Palon jälkeen järjestettiin suuri Tuntsan nokisavotta alueelle jääneen puutavaran korjaamiseksi. Savotta oli Euroopan suurin ja se työllisti enimmillään tuhat henkilöä ja satoja traktoreita. Vuoteen 1967 jatkuneessa savotassa paloalueelta korjattiin yhteensä noin 300 000 kuutiometriä puuta. Puun korjaamisessa kokeiltiin ensimmäistä kertaa kourakonetta, ja myös moottorisahat otettiin savotassa yleisesti käyttöön.[2][3]

Puun korjuun jälkeen Tuntsan paloalueen metsää pyrittiin uudistamaan kylvöillä ja istutuksilla, mutta tämä ei onnistunut kuin osittain ja osa paloalueesta jäi pysyvästi paljakaksi.[3] Alueella ovat vieläkin näkyvissä sekä palon että puunkorjuun jäljet. Siellä on myös tiheä tieverkko, joka rakennettiin alun perin nokisavottaa varten.[4]