Tuntematon Kadath

”Ihmeen ihana päivänlaskun kaupunki.”

Randolph Carter näkee unia ”ihmeen ihanasta päivänlaskun kaupungista”, mutta herää joka kerta ennen kuin ehtii löytää sen. Hän päättää etsiä käsiinsä tuntemattoman Kadathin, jossa asuvat unen jumalat voivat kertoa hänelle kultakattoisen kaupungin sijainnin.

Carter vajoaa uneen ja vaeltaa halki fantastisen maailman. Matka olisi amatööriuneksijalle vaarallinen, mutta Carter tuntee unimaailman tavat ja kielet entuudestaan. Kissoja vilisevässä Ultharin kaupungissa hän tapaa pappi Atalin. Tämä kiipesi ammoin Ngranek-vuorelle, jossa toiset jumalat tuolloin asuivat, ja kertoo Carterille vuorenrinteestä, johon on veistetty jumalten kuvia. Carter älyää, että jumalten kuolevaiset jälkeläiset näyttävät samalta kuin jumalat itse.

Tubaanipäiset orjapiiskurit kaappaavat Carterin ja vievät hänet kuuhun, jossa pahaa jumala Nyarlathotepia palvovat hirviöt pitävät häntä vankinaan. Ultharin kissat saapuvat kuitenkin paikalle ja pelastavat Carterin. Tämä tapaa Celephaïsissa kauppiaita, joissa on jumalten näköä. Silloin mustat, lentävät olennot kaappaavat hänet ja kutittavat häntä tuskallisesti. Huvinsa saatuaan otukset jättävät Carterin manalaan. Carter tapaa ystävänsä Richard Pickmanin, joka on muuttunut ghouliksi. Pickman lajitovereineen pelastaa Carterin, joka lähtee tapaamaan Celephaïsin kuningasta.

Kuningas on itsekin unennäkijä, joka kuoltuaan ei pysty palaamaan maapallolle. Koti-ikävää lievittäkseen hän on uneksinut kuningaskuntaansa Cornwallia muistuttavan alueen. Kuningas kehottaa Carteria luopumaan vaarallisesta matkastaan, mutta tämä jatkaa matkaansa ja lentää jättiläislintujen kyydillä Lengin tasangolle. Siellä hän saa tietää, etteivät kutittelevat kaappaajat palvo Nyarlathotepia vaan Nodensia, jota jopa maan jumalat pelkäävät.

Lengin turbaanipäiset asukkaat yrittävät surmata Carterin, joka pakenee paikalta. Läheisessä kaupungissa hän tapaa hänet aiemmin kaapanneita lentäviä olentoja, jotka kantavat hänet ja hänen ghoul-ystävänsä Kadathiin. Paikka osoittautuu autioksi. Paikalle saapuu faaraota muistuttava mies, Nyarlathotep, joka paljastaa, että Carterin unissaan näkemä ihana kaupunki on hänen lapsuutensa nostalginen Boston. Maan jumalat ovat hylänneet Kadathin ja velvollisuutensa ja siirtyneet Carterin unikaupunkiin.

Nyarlathotep lupautuu antamaan Carterille pääsyn unien Bostoniin sillä ehdolla, että tämä toimittaa maan jumalat takaisin Kadathiin. Carter suostuu ja tajuaa liian myöhään, että häntä on huijattu ja hän onkin päätynyt Azathothin hoviin maailmankaikkeuden keskipisteessä. Viime hetkellä hän tajuaa näkevänsä unta ja herää. Nyarlathotep on vihainen tappiostaan ja purkaa turhautumistaan maan jumaliin, jotka hän on temmannut takaisin Kadathiin.

Tuntemattoman Kadathin tärkein esikuva lienee ollut William Beckfordin itämainen kertomus Hirmuvaltias (1786). Molemmat kirjat ovat eksoottisia ja fantastisia tarinoita, eikä kumpaakaan ole jaettu lukuihin. Myös romaanien juonet ja tyyli muistuttavat toisiaan. Toinen mahdollinen esikuva oli John Uri Lloydin Etidorhpa (1895), jossa kuvaillaan outoja seikkailuja onton maan sisäpinnalla.[2]

Joidenkin arvioiden mukaan Tuntemattoman Kadathin esikuvana olisi ollut Lovecraftin aiempi yritelmä Azathoth, jota hän ei koskaan kirjoittanut loppuun. Tarinoita yhdistää päähenkilön seikkaileminen eksoottisessa miljöössä. Temaattisesti tarinat ovat kuitenkin toistensa vastakohdat. Azathothissa päähenkilö pakenee unien maailmaan, koska ankea tosimaailma ei kykene tarjoamaan ihmeitä. Tuntemattomassa Kadathissakin päähenkilö pakenee unimaailmaan, mutta ymmärtää myöhemmin, että hän on kaiken aikaa haaveillut todellisuudesta.[2]

Lovecraft aloitti pienoisromaanin kirjoittamisen lokakuussa 1926 ja sai työnsä valmiiksi 22. tammikuuta 1927.[2] Hän oli kirjoittanut 1910- ja 1920-lukujen taitteessa useita Lordi Dunsanyn tyyliä jäljitteleviä fantasianovelleja;[3] Tuntematon Kadath oli Lovecraftin ensimmäinen Dunsany-pastissi sitten vuonna 1921 kirjoitetun novellin ”Toiset jumalat”. Pienoisromaanissa Lovecraft viittaa toistuvasti aiempiin Dunsany-pastisseihinsa, joita ”Toisten jumalten” lisäksi olivat esimerkiksi ”Celephais”, ”Ultharin kissat” ja ”Valkoinen laiva”. Tuntematon Kadath viittaa myös todelliseen maailmaan sijoittuvaan novelliin ”Pickmanin malli”. Lovecraftin fantasiatarinat eivät kuitenkaan muodosta ristiriidatonta kokonaisuutta. Tuntematon Kadath sijoittuu unien maailmaan, kun taas hänen aiemmat Dunsany-pastissinsa tapahtuivat maapallon kaukaisessa esihistoriassa.[2]

Lovecraft-tutkija S. T. Joshin mukaan tarinassa on omaelämäkerrallisia piirteitä.[2] Lovecraft oli 1920-luvun alkupuolella asunut pari vuotta New Yorkissa mutta viihtynyt siellä huonosti. Keväällä 1926 hän palasi takaisin kotiseudulleen Providenceen.[4] Lovecraft olisi siten havainnut, että Uusi-Englanti oli ”ainoa todellinen tuki maailman kaaosta ja merkityksettömyyttä vastaan”.[2]

Lovecraft ei ollut lopputulokseen tyytyväinen, vaan katsoi ihmeen tunnun hautautuvan outojen yksityiskohtien alle. Hän arveli Tuntemattoman Kadathin olevan kuitenkin hyvää harjoitusta uusien, parempien romaanien kirjoittamiselle.[2]

Tarinan jälkimaine on ollut ristiriitainen. Jopa monet Lovecraft-harrastajat pitävät sitä raskaana luettavana. L. Sprague de Camp puolestaan ylisti kirjaa ja vertasi sitä Liisan seikkailuihin ihmemaassa. S. T. Joshin mukaan Lovecraft käyttää Dunsany-vaikutteista kieltä, mutta hänen teemansa ovat pikemminkin Dunsanyn haaveellisen ja menneisyyttä romantisoineen kerronnan vastakohta. Lopputulos on siten sekä kunnianosoitus että antiteesi.[2] Joshi pitää Tuntematonta Kadathia Lovecraftin Dunsany-vaikutteisen tyylin huipentumana.[5] Vuonna 1927 Lovecraft kirjoitti novellin ”Väri avaruudesta”, jonka myötä hän luopui yliluonnollisista aiheista ja alkoi sekoittaa kauhua ja tieteiskirjallisuutta.[6]

Katso myös: Luettelo suomennetuista H. P. Lovecraftin teoksista.

• ”Tuntematon Kadath”. Teoksessa Lovecraft, H. P.: Vaeltaja unien portilla. Suomentanut Matti Rosvall. Toimittanut Markku Sadelehto. Tampere: Tampereen Science Fiction Seura, 1997. ISBN 952-5211-01-0.
• ”Tuntematon Kadath”. Teoksessa Lovecraft, H. P.: Siivekäs kuolema ja muita kertomuksia. H. P. Lovecraftin Kootut teokset 4. Suomentaneet Matti Rosvall ja Ilkka Äärelä. Esipuhe: Markku Sadelehto. Helsinki: Jalava, 2013. ISBN 978-951-887-473-0.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tuntematon Kadath Wikimedia Commonsissa

• Lisää luettavaa aiheesta Tuntematon Kadath on Wikiaineistossa