Tunkelonlahti

Järven pinta-ala on 7,2 hehtaaria ja se on 800 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1,8 kilometriä jas en rannat ovat puoliksi metsämaata ja suota. Järven pohjoispuolen rinteet ovat peltoaukeaa, mutta vastarannat ovat metsäisen mäen järveen laskeutuvia rinteitä. Järven lähiympäristössä sijaitsee kolme maatilaa ja rannoille on rakennettu kaksi vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet yhdystieltä 3281 haarautuvalta kylätieltä. Jämsän vastainen kuntaraja sijaitsee alle 200 metrin päässä.[2][1][3]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueella (35.7) Längelmäveden alueeseen (35.72), jonka Koljonselän alueeseen (35.722) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 84,6 metriä mpy. Siihen on johdettu viisi pelto-ojaa. Järven lasku-uoma on 350 metriä pitkä Kartiskasalmi, joka on nykyään kapea oja. Se laskee Pitkäveteen, jossa laskuojalle tulee 30 senttimetrin pudotus.[2][1]

Vuoden 1930 Kaivannon kanavan tapaturmassa Längelmävesi ja samalla Koljonselkä menettivät paljon vettä ja vedenpinta aleni peräti kaksi metriä. Tässä yhteydessä myös Tunkelonlahden muoto muuttui, sillä järvi on nykyään vain puoli metriä korkeammalla kuin Koljonselällä. Jos rantaviiva seuraisi 85 metrin käyrää, kasvaisi järven pinta-ala jo silloin yli kaksinkertaiseksi. Järven alueen pinta-ala ennen tapaturmaa on ollut laajempi. Toisaalta näin voidaan havainnollistaa se seikka, että järvi olikin itse asiassa Koljonselän lahdenperukka. Tästä muistosta lienevät järven ja laskuojan nimetkin peräisin. Tilanteesta on olemassa Anders Colleenin vuonna 1752 piirtämä Längelmäen pitäjäkartta, josta tilane näkee vertaamalla vanhoja karttoja nykykarttojhin.[4][5]

Vuosien 1957–1986 peruskartassa on peltomaita enemmän kuin nykyään. Myös järven kaakkoisrannat ovat olleet viljeltyjä.[6][7][8]