Tummasekoyökkönen
Tummasekoyökkönen (Amphipoea crinanensis) on pienehkö, sekoyökkösten huomattavan vaikeasti määritettäviä lajeja sisältävään sukuun kuuluva yökköslaji. Se on sukunsa lajeista Suomessa selvästi harvinaisin ja vuoden 2010 kansallisessa uhanalaisarvioinnissa luokiteltu vaarantuneeksi (VU)[1].
| Tummasekoyökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Tarhayökköset Hadeninae |
| Suku: | Sekoyökköset Amphipoea |
| Laji: | crinanensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Amphipoea crinanensis |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
Tummasekoyökkösen lajinmääritys vaatii genitaalipreparaatin tutkimista.[2] Koirailla se on kuitenkin helppoa, sillä sivulämssän muoto on täysin erilainen kuin kolmella muulla muutoin ulkonäöltään erittäin samankaltaisella sekoyökköslajilla.[3]
Siipien pohjaväri on punertavan tummanruskea, mutta sävy vaihtelee yksilöittäin. Siivet ovat kuitenkin aina melko tasaväriset. Poikkiviirut ovat kaksinkertaiset eivätkä erotu kovin selvästi. Myös keskivarjo on heikko. Munuaistäplän takanurkka on lähes aina tummalla värillä varjostunut ja täplässä on tumma viiru, joka tekee silmukan. Rengastäplä ja munuaistäplä ovat yleensä oranssit, mutta munuaistäplä saattaa joskus olla valkoinen. Takasiivet ovat ruskeat, tyveä kohti vaalenevat. Siipiväli 28–32 mm.[4][2][3]
Levinneisyys ja lentoaika
Esiintymisaluetta ei tiedetä tarkasti, koska lajia on vaikea tunnistaa. Euroopassa havaintoja on Britteinsaarilta ja Pohjoisesta Länsi-Euroopasta Baltiaan ja idässä Baikalin ja Tianshanin alueilta.[3] Lajin levinneisyys Suomessa oli painottunut Ahvenanmaalle, jossa se on paikoitellen jopa runsaslukuinen, sekä lounaissaaristoon. Sitä on myös tavattu harvakseltaan pitkin etelärannikkoa ja yksitellen jopa sisämaasta.[3][5]
Elinympäristö ja elintavat
Tummasekoyökkönen lienee esiintymiseltään erittäin paikoittainen. Sitä on tavattu hiekkapohjaisilla, melko kuivilla paikoilla, mutta elinympäristövaatimukset tunnetaan huonosti. Perhoset tulevat sekä valolle että syötille.[3]
Talvehtiva vaihe on muna.[3]
Ravintokasvi
Toukkia on löydetty ainakin kurjenmiekkojen (Iris) kasvustoista. Se saattaa elää myös heinillä. Ravintokasvivalikoima tunnetaan huonosti.[3]
Lähteet
- Jari-Pekka Kaitila, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg & Erkki Laasonen 2010. Perhoset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s. 430–470
- http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=2359
- Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 2. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1979. ISBN 951-1-04297-1 s. 114–115
- http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/a/amphipoea_crinanensis.html
- http://wibe.ath.cx/Lepidoptera/Noctuidae/Amphipoea/crinanensis/Amphipoea%20crinanensis.htm%5Bvanhentunut+linkki%5D
Aiheesta muualla
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- koiraan genitaalit (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- naaraan genitaalit (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)