Tumahuokonen
Tumahuokonen on tumakotelon aukko, jonka kautta solulima ja tumalima ovat toisiinsa yhteydessä ja jonka kautta myös melko suuret molekyylit voivat säädellysti siirtyä tumasta solulimaan tai toisin päin. Tumahuokosten pinta-ala kaikkiaan on viidenneksestä kolmanteen osaan koko tumakotelon pinta-alasta. Niitä on selkärankaisilla eläimillä enemmän kuin pienimmillä yksisoluisilla eliöillä.[1]
Lähteet
- Airamo, Seija; Happonen, Päivi & Viitanen, Pertti: Biologia Kertaus. WS Bookwell Oy, 2002. ISBN 951-0-23084-7.
- Tumahuokonen Solubiologia. 2006. Solunetti. Viitattu 28.4.2023.
Solut ja niiden osat
| Solut | |
|---|---|
| Solun rakenteet |
soluelimet · solukalvo · solulima · solun tukiranka · soluseinä · tuma |
| Soluelimet |
diktyosomi · solulimakalvosto · Golgin laite · lysosomi · mikrovillus · mitokondrio · peroksisomi · proteasomi · ribosomi · solunesterakkula · kalvorakkula · viherhiukkanen |
| Solun tukiranka | |
| Tuma | |
| Muita osia |
värekarva · siima · kromosomi · keskusjyvänen |
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.