Tulppaanit

Tulppaanit (Tulipa) ovat sipulikasveja, joita viljellään kukkien takia. Villejä tulppaaneja on noin sata lajia, ja ne ovat kotoisin Osmanien valtakunnan alueelta, Vähästä-Aasiasta tai kenties jopa Himalajan juurelta saakka.[1] Viljeltyjä lajikkeita on tuhansia.[2] Tulppaaneja on monen värisiä, muun muassa punaisia, keltaisia, oransseja, sinisiä ja turkooseja. Tulppaanintuotannon suurvalta on Alankomaat, josta tuodaan Suomeen sekä sipuleita että leikkotulppaaneita. 65 prosenttia kukkasipulien maailmankaupasta on hollantilaisten hallussa.[1]

Tulppaanit
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Liliales
Heimo: Liljakasvit Liliaceae
Suku: Tulppaanit Tulipa
L.
Katso myös

  Tulppaanit Wikispeciesissä
  Tulppaanit Commonsissa
Tulppaanipelto Hollannissa.

Joskus tulppaanin sipuleja käytetään ihmisravintona, ja ne maistuvatkin maapähkinöiltä. Tulppaanien sipulit ovat esimerkiksi peltomyyrille suurta herkkua. Alueilla, joilla on paljon vesi- tai peltomyyriä, tulppaaneita voi yrittää suojata laittamalla sipuleiden alle ja sivulle maan alle esimerkiksi pienisilmäistä metalliverkkoa, jotteivät myyrät tule syömään niitä talven aikana.[3] Myös esimerkiksi keisarinpikarililjan on epäilty karkottavan ympäriltään tuholaisia, joten se sopii tulppaanien seuraan.

Tulipa 'Aboa Turku'
Tulipa sylvestris

Viljely Suomessa

Tulppaanit istutetaan ravinteikkaaseen puutarhamultaan Pohjois-Suomessa jo syyskuun puolen välin paikkeilla, mutta etelärannikolla kuitenkin mieluiten vasta lokakuun alussa. Istuttamisen jälkeen sipulien pitäisi ehtiä juurtua ennen kuin maa routaantuu. Juurtumiseen menee noin kolme viikkoa. Tulppaanit ovat melko nirsoja maan laadun suhteen. Niiden päälle tulisi levittää tällöin myös hiukan lannoitetta, kuten lehtikompostimultaa, tai kaupan tuotteita. Tulppaanit aloittavat kasvunsa huhti-toukokuussa, ja kukassa ne ovat lajikkeesta riippuen aikaisintaan huhtikuun lopulla, ja myöhäisintään kesäkuun alussa. Kukinnan jälkeenkin niitä olisi hyvä lannoittaa, sillä ne alkavat tällöin muodostamaan pikkusipuleita seuraavaa kasvukautta varten. Lehtiä ei tulisi leikata irti ennen kuin ne ovat juhannuksen aikoihin, tai sen jälkeen kuivuneet. Tavallisimmat tulppaanit kestävät Suomen talvea erinomaisesti Ouluun ja jopa Rovaniemelle saakka. Kaikkein jalostetuimpia lajikkeita ei kuitenkaan suositella kasvatettaviksi aivan pohjoisimmassa Suomessa talvenarkuutensa vuoksi.

Tulppaanien hoito maljakossa

Tulppaanit saa kestämään maljakossa pitempään oikeanlaisilla hoito-ohjeilla:

  1. Valitse napakka ja nuppuinen kimppu, mielellään kotimainen sillä aika on silloin lyhyempi leikkaamisesta maljakkoon.
  2. Leikkaa uusi tuore imupinta varsille ja aseta kylmään veteen, puhtaaseen maljakkoon.
  3. Veden voi vaihtaa päivittäin ettei bakteereja synny tulppaaniveteen.
  4. Leikkaa samalla uusi imupinta kun tulppaanit ovat kasvaneet pituutta, noin 2-3 päivän välein.
  5. Säilytä tulppaanit yön yli viileässä, esimerkiksi jääkaapissa jos mahdollista.

Näillä ohjeilla tulppaanikimppu kestää pidempään, jopa kahteen viikkoon asti.[4]

Tulppaanien luokittelu

Tulppaanien kansainvälinen luokitus, joka perustuu pääosin kukinta-aikaan ja kukan muotoon:

Tarhatulppaanit

1 Toukomaljatulppaanit eli Yksinkertaiset aikaiset -Ryhmä:[5]

  • ’Apricot Beauty’, ’Brilliant Star’, ’Christmas Marvel’...

2 Toukopionitulppaanit eli Kerrannaiset aikaiset -Ryhmä:[6]

  • ’Carlton’, ’Monte Carlo’, ’Orange Princess’...

3 Triumftulppaanit eli Triumph-Ryhmä:[7]

  • ’Blenda’, ’Pax’, ’Veronique Sanson’...

4 Darwinhybriditulppaanit eli Darwinhybridi-Ryhmä:[8]

  • mm. ’Apeldoorn’

5 Kesämaljatulppaanit eli Yksinkertaiset myöhäiset -Ryhmä:[9]

  • mm. ’Queen of the Night’

6 Liljatulppaanit eli Liljakukkaiset-Ryhmä:[10]

  • mm. ’Burgundy’

7 Ripsureunatulppaanit eli Crispa-Ryhmä:[11]

  • mm. ’Maja’

8 Viherraitatulppaanit eli Viridiflora-Ryhmä:[12]

  • mm. ’Greenland’

9 Rembrandt-Ryhmä:

  • mm. ’Victor Hugo’

10 Papukaija-Ryhmä:

  • mm. ’Black Parrot’

11 Kesäpionitulppaanit eli Kerrannaiset myöhäiset -Ryhmä:[13]

  • mm. ’Angelique’

Kasvitieteelliset tulppaanit

12 Tarhalummetulppaanit eli Kaufmanniana-Ryhmä[14]

  • lummetulppaani

13 Fosteriana-Ryhmä

  • tulitulppaani

14 Tarharaitatulppaanit eli Greigii-Ryhmä[15]

  • raitatulppaani

15 Muut tulppaanit

Tulppaanilajeja

Viljeltyjä luonnonlajeja:

  • liekkitulppaani (Tulipa armena)
  • ruusutulppaani (Tulipa aucheriana)
  • syreenitulppaani (Tulipa bakeri)
  • pikkutulppaani (Tulipa biflora)
  • italiantulppaani (Tulipa clusiana)
  • kaukasiantulppaani (Tulipa eichleri)
  • tulitulppaani (Tulipa fosteriana)
  • tarhatulppaani (Tulipa gesneriana)
  • raitatulppaani (Tulipa greigii)
  • tähtitulppaani (Tulipa humilis)
  • lummetulppaani (Tulipa kaufmanniana)
  • pamirintulppaani (Tulipa lanata)
  • buharantulppaani (Tulipa linifolia)
  • ranskantulppaani (Tulipa marjolettii)
  • kreikantulppaani (Tulipa orphanidea)
  • kruunutulppaani (Tulipa ostrowskiana)
  • rivierantulppaani (Tulipa praecox)
  • terttutulppaani (Tulipa praestans)
  • kreetantulppaani (Tulipa saxatilis)
  • kultatulppaani (Tulipa stellata var. chrysantha)
  • metsätulppaani (Tulipa sylvestris)
  • parvitulppaani (Tulipa tarda)
  • kääpiötulppaani (Tulipa turkestanica)
  • kurdintulppaani (Tulipa urumiensis)[16]

Muita lajeja:

  • loimutulppaani (Tulipa agenensis)
  • kainotulppaani (Tulipa cretica)
  • kultakehrätulppaani (Tulipa dasystemon)
  • hehkutulppaani (Tulipa heweri)
  • lieskatulppaani (Tulipa ingens)
  • aurinkotulppaani (Tulipa kolpakowskiana)
  • vuoritulppaani (Tulipa montana)
  • roihutulppaani (Tulipa sprengeri)
  • tuoksutulppaani (Tulipa suaveolens)
  • sitriinitulppaani (Tulipa tetraphylla)
  • palotulppaani (Tulipa vvedenskyi)[17]
  • Tulipa australis
  • Tulipa goulimyi
  • Tulipa stellata

Lajikkeita
  • Tulipa 'Aboa Turku' – Turku 2011 kulttuuripääkaupungin virallinen tunnuskukka [18][19]
  • kapusiinitulppaani (Tulipa australis ’Celsiana’)

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.